Maaseudun äidit ovat Tammelassa vihaisia, surullisia ja pettyneitä päiväkotien lakkautusuhasta: "Kyllä ketuttaa"

Pienten lasten vanhemmat ovat Tammelassa vihaisia päiväkotien sulkemissuunnitelmista. Henna Björkholm antoi kunnanjohtaja Kalle Larssonin kuulla kunniansa Portaan päiväkodilla.

Kunnanjohtaja Kalle Larsson kohtasi Henna Björkholmin tilanteessa, jossa kunta pohtii Portaan päiväkodin lakkauttamista. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

TAMMELA Tammelan Portaan päiväkodissa hoidetaan laajan maaseutupitäjän itäosan perheiden lapsia. Päiväkodissa käy kuhina, kun Katja Sihvonen tuo aamusella pienen poikansa hoitoon kotoa, parin sadan metrin päästä. Katja ja hänen miehensä ovat maaseutuyrittäjiä. Aika on useimmiten kortilla ja työpäivät pitkiä. Portaan päiväkoti on onni: mikäli se suljettaisiin, pitäisi pieni lapsi rahdata muualle useiden kymmenien kilometrien päähän.

Katja Sihvoselle päiväkodin sulkeminen olisi painajainen. Tuolloin jompi kumpi vanhemmista joutuisi ajamaan kaksi kertaa päivässä toiseen päiväkotiin. Kilometrejä kertyisi noin 60 päivittäin, mikä merkitsisi, että työaikaa hassaantuisi ajamiseen.

– Toivon, että myös päättäjät miettisivät hieman meidän maaseudun väen ja yrittäjienkin kannalta näitä asioita. Hoitopaikankin pysyminen kuitenkin vaikuttaa moneen juttuun, sanoo Katja Sihvonen.

Kasvatetaanko maalaislapsista pendelöijiä?

Katja Sihvonen kertoo, että jo nyt lasten kuljettamiseen kuluu aikaa, kun vanhempia lapsia kuskataan esimerkiksi harrastuksiin. Isommat ovat kohta yläasteiässä ja he joutuvat istumaan koulumatkat bussissa kotoa Tammelan kirkolle.

Jos pienin istutetaan autoon, hän istuu siellä ainakin 18-vuotiaaksi, jos peruskoulu pitää käydä kirkonkylällä ja toisen asteen koulutus Forssassa.

Katja Sihvosen pojan hoitopaikka Portaan päiväkodissa säästää perheeltä kymmeniä kilometrejä ajomatkaa. Kuva: Janne Rönkkö / Yle

– Kyllä ketuttaa. Nytkin ajamista on jo ihan tarpeeksi. Kohta kaikki lapset sitten vain istuvat autoissa ja kaikki kulkevat eri kyydeillä! Alun perin ajatus oli, että täällä Portaassa on kivasti kaikki lähellä. Ehkä meitä on jollain tavalla petetty, sillä kyllä me olemme luottaneet siihen, että täällä hoitopaikka säilyy, sanoo Katja Sihvonen.

Vihaiset äidit vetävät yhtä köyttä

Kun aamupäivä Portaan päiväkodilla etenee ja lapset temmeltävät jo lumikasoissa ja liukumäissä, pyrähtävät paikalle kaikkein pienimpien kyläläisten äidit vaunujen kanssa, mukanaan taaperoita, jotka eivät vielä edes ole päiväkodissa.

Äidit ovat vihaisia. Jos Tammela lakkauttaa Portaan päiväkodin, he saattavat joutua kuljettamaan lapsensa jopa Etelä-Tammelan päiväkotiin, minne on matkaa noin 30 kilometriä.

Maaseututiet ovat talvella kurjia ajettavia: uraisia, liukkaita, kapeita ja mutkikkaita. Äitejä sattuu, kun he ajattelevat, että lapsi joutuu istumaan pitkiä aikoja autossa vain siksi, että pitää mennä hoitoon.

Kuva: Janne Rönkkö / Yle

Jokaisella vihaisella äidillä on sama huoli kuin Sihvosen Katjalla: huoli on suuri ja se on yhteinen. Se kerrotaan suoraan ja arvelematta paikalle tulevalle kunnanjohtajalle. Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kuuntelee kärsivällisesti ja yrittää kertoa äideille kunnan säästötarpeista. Yksi vihaisista äideistä on Henna Björkholm.

– Mulla olis Kalle sulle yks kysymys. Oon ymmärtänyt, että asut Salossa ja ajat aika pitkää työmatkaa. Miltä se susta tuntuu, aloittaa Henna Björkholm.

– No välillä raskaalta, sanoo Larsson.

– Ymmärrän. Onks sulla lapsia? Ovatko pieniä? Kouluikäisiä kenties? Käyn itse töissä Helsingissä. Työmatka on vähintään puolitoista tuntia per suunta. Eli mun työmatkan pituus on kolme, neljä tuntia päivässä. Mä asun neljän minuutin ajomatkan päässä tästä päiväkodista. Siihen kun lisäät sen, että mä lähden ajamaan päinvastaiseen suuntaan viemään lapsia päiväkotiin Riihivalkamaan tai keskustaan, niin siitä koituu taas uusia ongelmia ja lisää kustannuksia. Onko näitä mietitty? Björkholm kysyy.

Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Mä itse asiassa kyllä ymmärrän sun murheen, koska sama ongelma on ollut toisessakin kylässä vanhempien arkea haastamassa, sanoo Kalle Larsson.

– Tulee aivan järkyttävän pitkiä päiviä yksi- ja neljävuotiaille lapsille. Miettikää nyt, hyvänen aika! äiti vetoaa.

– Toivoisin, että kun nyt tehdään näitä rakenteellisia ratkaisuja, niin samalla mietitään sitä, miten ne vaikuttavat arkeen. Yksi asia on se, että hankitaan vaikka palveluseteleillä mahdollisuus viedä lapsi esimerkiksi Karkkilaan hoitoon, sanoo Kalle Larsson.

Henna Björkholm ei niele ehdotusta palvelusetelien käytöstä toisessa kunnassa siksi, että hänen miehensä menee töihin aivan eri suuntaan ja hänen työpisteensä ja työaikansa vaihtelee, eli mies ei voisi pieniä kuljettaa Tammelasta Karkkilaan hoitoon. Mikä taas puolestaan sitoisi Hennan itsensä aina viemään lapsen Riihimäelle tai Karkkilaan hoitoon. Edelleen arjen palapeliä hajottaa sekin, että Henna itse tekee työmatkoja Jyväskylään, Tampereen tai Lahteen.

Esimerkiksi tällaista voi olla maaseudulla asuvien perheellisten arki Tammelassa.

Vihaiset äidit ihmettelevät, ettei kunta ole tiedottanut

Henna Björkholm sanoo olevansa pettynyt siitä, ettei Tammelassa huomioida syrjäkylillä asuvia. Hän kertoo, että mielessä liikkuu suuttumusta ja surua. Hän muistuttaa, että pienen lapsen hoitoajan pituudellakin on rajoitteensa. Jos Portaan päiväkoti suljetaan, lapset joudutaan todennäköisesti hakemaan vuoropäivähoidon piiriin.

Tammelassa syntyvyys on laskenut, ja konsultti Perlacon Oy esittää talouden tasapainottamiseksi säästökohteeksi kahden päiväkodin sulkemista. Kuva: Janne Rönkkö / Yle

Henna Björkholm on vihainen myös siksi, että Tammelan kunta ei ole kertonut lasten vanhemmille suunnitelmista sulkea päiväkoti. Hän itse kuuli asiasta sattumalta ystävältään.

– Tämäpä onkin hassua, ettei asiasta ole oikeastaan tiedotettu. Kauhistuin, kun ystävä vinkkasi asiasta ja rupesin sitten asiaa selvittämään. Kävin kunnan sivuilla ja löysin sieltä konsultin ja ohjausryhmän tekemän esityksen (siirryt toiseen palveluun). Sitä aloin sitten tutkia ja totesin, että ilmeisesti todella tällaisia aikomuksia on, valitettavasti, sanoo Henna Björkholm.

Vihaisten äitien puheita kuunnellut kunnanjohtaja Kalle Larsson kertoo, että pitäjän päiväkotien sulkemissuunnitelmien taustalla ovat puhtaasti taloudelliset syyt. Hän muistuttaa, että kunnan väki vähenee. Syntyvyys on laskenut, mikä tarkoittaa sitä, että kysynnän ja tarjonnan välillä on epäsuhta.

Tammelalla on lapsiystävällisen kunnan sertifikaatti

Vauras ja muuttovoitoista riemuinnut pitäjä on muutamassa vuodessa muuttunut säästökunnaksi. Vielä joitakin vuosia sitten Tammela oli turvallinen lintukoto, minne lapsiperheitä muutti paljon. He luottivat siihen, että kunta turvaa palvelut ja takaa turvallisen, luontoystävällisen kasvuympäristön lapsille.

– En näe asiaa niin, että nyt ollaan mainetta rapauttamassa. Itselleni on aikanaan Tammela esitelty vakavaraisena ja vauraana kuntana, ja tämä talouden tasapainottamispaketti nimenomaan pyrkii varmistamaan, että kunnan maine vakavaraisena kuntana myös on tulevaisuudessa totta, sanoo kunnanjohtaja Kalle Larsson.

Näen asian niin, että lapsiystävällinen kuntamalli toteutuu, kun me tarjoamme ammattimaista ja korkeatasoista palvelua lapsiperheille.

Kalle Larsson

Tammelan säästöpakettiin sisältyy päiväkotien sulkemisen lisäksi paljon muitakin säästökohteita, jotka sivuavat lasten arkea. Suunnitteilla on esimerkiksi neljän kyläkoulun sulkeminen ja kerhotoimintojen leikkaaminen.

Toisaalta Tammela sai runsas kuukausi sitten Unicefilta lapsiystävällisen kunnan sertifikaatin. Kunnan johdossa ei nähdä asioiden välillä ristiriitaa.

– Tätä on pohdittu niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden joukossa. Itse näen asian sillä tavalla, että palvelu ja palvelun laatu ovat tärkeämpiä kuin jokin tietty postiosoite. Näen asian niin, että lapsiystävällinen kuntamalli toteutuu, kun me tarjoamme ammattimaista ja korkeatasoista palvelua lapsiperheille, sanoo kunnanjohtaja Kalle Larsson.

Tammelan kunnanhallitus käsittelee talouden tasapainottamistoimia maanantaina 26. maaliskuuta. Valtuusto käsitteli asiaa jo kertaalleen viime maanantaina ja päätöksiä tehtäneen huhtikuussa.

Juttua korjattu 3.4. klo 16:29: Henna Björkholmin sukunimi oli alunperin virheellisesti Björklund.