Ruotsi päihittää Suomen muovimaaottelussa 6–1

Kotimaahan tarvitaan lisää pakkausmuovin keräyspisteitä ja jalostuskapasiteettia.

muovin kierrätys
Kuva Fortumin muovinjalostamolta, jossa trukki kuljettaa kierrätysmuovipaaleja.
Suomessa keräysmuovi päätyy Fortumin jälleenkäsittelykeskukseen Riihimäelle.Mirva Villa / Yle

Kotitalouksien pakkausmuovin erilliskeräily alkoi Suomessa vasta pari vuotta sitten. Ruotsissa muovipakkaukset on laitettu omaan keräysastiaan jo yli kymmenen vuoden ajan.

Maiden ero näkyy tilastoissa selvästi: ruotsalaiset erottelevat joka vuosi pakkausmuovia 6,5 kiloa henkeä kohden, mutta Suomessa muovinkeräysastiaan tippui viime vuonna vain 1,2 kiloa pakkausmuovia asukasta kohden.

Suomen eduksi on sanottava se, että Rinki-keräyspisteen 500 muovinkeräysastiaa on saanut kansalaiset kierrättämään. Verkosto rakennettiin vuonna 2016 ja vuoden aikana erilliskerätyn pakkausmuovin määrä tuplaantui.

Kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden muovipakkaukset jalostetaan nykyisin pääasiassa Fortumin kiertotalouskylässä Riihimäellä. Muovin toimituksista vastaavat Suomen Uusiomuovi ja Suomen Pakkauskierrätys Rinki.

EU piiskaa parempiin tuloksiin

Muovi on viime aikoina saanut synkän maineen. Muovi päätyy mereen ja jauhaantuu haitalliseksi mikromuoviksi. Kierrättämätön muovi myös kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ei ihme, että Euroopan unioni otti joulukuussa ryhtiliikkeen ja nosti muovin kierrätysastetavoitetta tuntuvasti, jopa 50 prosenttiin.

Suomen Uusiomuovin toimitusjohtajan Vesa Soinin mukaan se tarkoittaa sitä, että Suomen pitää yli kaksinkertaistaa kierrätysmäärää pantittomissa muovipakkauksissa seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

Vipinää taloyhtiöihin ja jalostukseen

Vesa Soinin mukaan EU:n kierrätystavoitteisiin päästään, jos kaksi asiaa saadaan kuntoon. Asukkaiden pitää kierrättää muovia paremmin ja jalostukseen on saatava lisää kapasiteettia. Lisäksi näiden asioiden olisi syytä kehittyä samassa tahdissa.

Mies teippaa muovinkeräysastiaa.
Muovinkeräysastiaa teipataan Raisiossa.Lassi Lähteenmäki / Yle

Monissa kaupungeissa on päätetty ulottaa pakkausmuovin keräily taloyhtiöille. Turun ja Salon seuduilla eli Lounais-Suomen Jätehuollon alueella liimaillaan parhaillaan uusia tarroja jäteastioiden kylkeen. Muovinkeräysastia pitää jätehuoltoyhtiön alueella olla kesällä vähintään 20 asunnon taloyhtiöissä. Muutoksen myötä Turun alueelle syntyy Suomen tihein pakkausmuovin keräysverkosto.

Myös monilla muilla kaupunkiseuduilla taloyhtiökohtainen kierrätys on alkanut, alkamassa tai on ainakin vireillä. Vesa Soini uskoo Suomen pääsevät EU:n tavoitetasolle, jos merkittävimmät kaupunkiseudut saavat kierrätyksen kuntoon taloyhtiöissä ja kierrätys sen myötä yleistyy.

Riihimäen kapasiteetti riittää

Kaikki kotitalouksilta kerättävä muovi kuljetetaan jalostukseen Fortumin Riihimäen jalostamolle. Paalattu muovi menee rouhijaan, joka silppuaa muovin pienemmiksi palasiksi. Pesun jälkeen infrapunasilmä erottelee muovilaadut toisistaan. Lopulta muovilaadut kuumennetaan massaksi, joka prässätään hernettä muistuttaviksi granulaateiksi.

Kuva muovinkierrätyslinjastosta
Fortumin muovinkierrätyslinjastoa.Mirva Villa / Yle

Tänä vuonna jalostamon prosessin läpi menee 10 000 tonnia muovia. Ympäristölupa antaa tuotantojohtaja Mikko Koivuniemen mukaan mahdollisuuden kolminkertaistaa jalostusmäärän.

– Mikäli tarvetta on, Fortum on kiinnostunut selvittämään laajennusmahdollisuuksia, Koivuniemi sanoo.

Muovigranulaatit ovat raaka-aineita uusiin muovituotteisiin. Niistä tehdään muun muassa purkkeja, putkia, kastelukannuja ja paljon muuta. Jalostamon hylkymuoveista tehdään paksumpia muovituotteita, kuten esimerkiksi aidantolppia.

Lue lisää:

"Muovin kierrätyksestä ei kannata tehdä itselleen liian vaikeaa"

Muovi toi avaruusajan 70-luvun koteihin – luonnonläheinen nykysisustaja suosii kierrätysmateriaaleja