Onko tässä pääsiäisen värikkäin puu? Munatalkoot rikkoivat hoivakotien rutiinin

Kuhmossa 5,5 metriä korkea koivu on saanut oksilleen värikkäästi maalattuja munia. Osa munia maalanneista ikäihmisistä ei ensin halunnut tarttua pensseliin, mutta innostui lopulta.

pääsiäinen
Taiteilija Urho Kähkönen koristelee pääsiäispuuta.
Taiteilija Urho Kähkönen on tehnyt yhteisöllistä taidetta jo seitsemän vuoden ajan. Video: Niko Mannonen / Yle

KuhmoPunaisen värin välttäminen oli taiteilija Urho Kähkösen ainoa ohje, kun hän pyysi kuhmolaisten hoitokotien asukkaita tarttumaan pensseleihin. Se olisi ollut taiteilijan mielestä liian jouluinen väri, ja niinpä sadat munat saivat pimeän talven aikana pintaansa keltaisella, vihreällä ja kullalla maalattuja kuvioita.

Nyt yhteistyön tulos on nähtävissä Kuhmo-talon aulassa, kun kaupungin ensimmäinen julkinen yhteisöllinen taideteos, Pääsiäispuu, on valmis. Kuhmon Pääsiäispuun koristelussa oli mukana kahdeksan eri hoitokodin asukkaita.

– Se näkyy myös lopputuloksessa, että tietyn hoitokodin maalatut munat muistuttavat toisiaan. Tämä on pääsiäismunien sulatusuuni, Kähkönen kuvailee.

Pelkoa epäonnistumisesta

Muovimunia maalattiin akryyliväreillä. Aluksi Kähkönen näytti mallia, miten muniin voi taiteilla raitoja ja pilkkuja. Muistisairaiden vanhusten kanssa hän halusi kehittää tekijöiden pitkäjänteisyyttä.

Kähkönen on työskennellyt erityisryhmien kanssa taiteen merkeissä myös aiemmin. Taiteilija on huomannut, että ikäihmiset saattavat aluksi vastustaa maalaamista voimakkaastikin.

– On hyvin tyypillistä, että korostetaan sitä, kuinka tekijä ei ole ikinä maalannut. Myös ikä koetaan esteeksi. Ajatellaan, että ollaan liian vanhoja. Asetelma voikin kääntyä niin, että aluksi tekemistä vastustaneet ovatkin niitä innokkaimpia. Monella muistisairaalla on vanhastaan hyvät käsityötaidot. Silti pintaan voi nousta pelko epäonnistumisesta.

Pääsiäsipuu koristaa Kuhmo-talon aulaa.
Pääsiäsenä Kuhmo-talossa voi ihastella Pääsiäispuuta.Niko Mannonen/Yle

– He ajattelevat usein, että heidän tekemänsä jälki on huonoa ja epäonnistunutta. Olen sanonut, että pitää ajatella kokonaisuutta, jonka osa jokaisen työ on. Jokainen lopputulos kelpaa.

Taiteilijan päätöksestä Pääsiäispuussa käytettiin osittain muovisia munia.

– Tekijä olisi saattanut kokea epäonnistumisen, jos melkein valmiiksi maalattu aito kananmuna olisi tipahtanut esimerkiksi käsien kömpelyyden vuoksi lattialle.

Tavoite on saada tekijä ylpeäksi

Yhteisöllinen taide on ollut lähellä Urho Kähkösen sydäntä jo seitsemän vuoden ajan, ja hän on vetänyt useita taidepiirejä erityisryhmille. Pääsiäispuun idea tuli alun perin lehtijutusta, joka käsitteli saksalaisen miehen samankaltaista taideteosta. Sen nähtyään Kähkönen ryhtyi suunnittelemaan samanlaisen puun toteuttamista Kuhmossa.

– Koin jo vuonna 2011, etten halua maalauttaa heidän töitään pöytälaatikkoon. Aikaisemmat työt ovat ilostuttaneet hoitokotien seinillä henkilökuntaa ja omaisia.

Kuhmolaiset ovat maalanneet yli 500 munaa.
Pääsiäismunien maalaaminen voi käydä ikäihmiseltä yllättävän näppärästi.Niko Mannonen/Yle

Kähkönen on kehittänyt tekniikan, jolla jokainen pystyy tekemään panoksensa isoonkin julkiseen teokseen.

– Emme voi ajatella, että kaikki tekisivät samaa pohjaa monen kuukauden ajan. Erityisryhmien osalta tekemisen tapa on hyvin yksilöllinen. Pyrin siihen, että tekeminen on mielekästä ja teokset tulevat aina esille.

Pääsiäispuu on koristeltu eri värisillä munilla.
Taiteilija toivoi pääsiäismuniin keväisiä värejä.Niko Mannonen/Yle

Yhteisöllisen taiteen keskeinen tavoite on saada tekijänsä ylpeäksi tekemästään.

– Iloa tekijälle ja katsojalle. Ja tunne, että me olemme tehneet yhdessä tuon työn. Myös se ilostuttaa, että omaiset näkevät valmiin työn.

– Maalaustyö voi olla hoitokodissa olevan ihmisen viikon kohokohta – se rikkoo rutinoitunutta laitoselämää, sanoo Kähkönen.

Pääsiäispuu on yhteiskunnan silta

Kuhmossa Pääsiäispuu sai myös muut kaupunkilaiset innostumaan. Esimerkiksi Kalevalaiset naiset järjestivät maalausillan, jonka lopputuloksena saatiin kokoon 20 munaa.

– Vapaalla tyylillä tehtiin. Täytyy kyllä sanoa, että yksi niistä munista on ihan mahdottoman hieno. Siinä käytettiin pitsiä ja helmiä, kuvailee Leila Huotari.

Kuhmolaisen taiteilija Urho Kähkösen pääsiäispuun alla.
Taiteilija Urho Kähkönen on tehnyt yhteisöllistä taidetta jo seitsemän vuoden ajan.Niko Mannonen/Yle

Kalevalaiset naiset kokivat yhteisöllisen taiteen tekemisen koko Kuhmon kaupunkia yhdistäväksi – yhdessä tekeminen inspiroi. Samaa mieltä on Kanerva-kodin yksikönjohtaja Jaana Sievänen.

– Meidän asukkaat ja henkilökunta olivat todella innoissaan. Kaikki oikein odottivat sitä hetkeä, että saisivat maalata.

Urho Kähkönen kokee, että tempaus lisää hoitokotien ja henkilökunnan näkyvyyttä.

– Tämä toimii siltana yhteiskunnassa.

500 munan raja on mennyt rikki

Tuoreimman taideteoksen, Kuhmon pääsiäispuun, munien määrää taiteilija Kähkönen ei paljasta, sillä oikean lukumäärän tai parhaan arvauksen tehnyt palkitaan.

– Sen verran voin paljastaa, että ennakkoon puhuttiin 500 munasta, mutta nyt niitä on hurjan paljon enemmän, koska tekijöitä tuli koko ajan lisää.

Yhdestä asiasta Kähkönen on varma. Kuhmon ensimmäinen julkinen yhteisöllinen taideteos on taiteilijan mielestä onnistunut.

– Itse ajattelin, että siitä tulee hieno, mutta siitä tuli vielä hienompi.