Lottapatsaskohu innosti nuoria selvittämään omia juuriaan – Sofia Suojoki, 23: "Todella hienoa, että porukka tutkii"

Lottien työ ja maanpuolustustahto kiinnostaa tämän päivän nuorta naista. 23-vuotias tammelalainen sanoo, että lottien työn perinne jatkuu aivan käytännössä.

Lotta Svärd
Sofia Suojoki Kehrääjätyttö-patsaan äärellä Forssan keskustassa
Sofia Suojoki oli mukana keräämässä varoja lottapatsaan saamiseksi Forssaan. Lottapatsasta ei tullut, mutta työläishistoriaa henkivä Kehrääjätytön patsas on ollut katukuvassa jo kymmeniä vuosia.Eeva Hannula / Yle

Tammelalaiselle Sofia Suojoelle on kerrottu oman suvun tarinoita pienestä pitäen. Hän oppi varhain, että suvussa on ollut sekä punaisia että valkoisia.

Tänä päivänä hän on isänmaallinen nuori, joka on käynyt armeijan, osallistuu maanpuolustuskursseille ja oli muun muassa keräämässä varoja talven Forssaa kuohuttaneelle Lotta Svärd -patsaalle. Lottien kunnioitus istuu hänessä hyvin syvällä.

Sofia Suojoki kertoo, että hänen omassa suvussaan on ollut paljonkin lottia, ja hän pitää lottien työtä samanarvoisena kuin rintamamiesten työtä. Hän kunnioittaa lottien työtä erittäin paljon.

– Ikinä en ole ajatellut, että jompi kumpi, lotat tai rintamamiehet, olisi arvokkaampi toistaan. Lottien työ oli todella arvokasta. Itse kun olen armeijassa ollut, niin ymmärrän, ettei mikään toimi ellei huolto pelaa. Lotat olivat nimenomaan huollon selkäranka.

Nuoriso kiinnostui juuristaan

Taannoinen rankka Forssan lottakohu yllätti isänmaallisen nuoren. Sofia Suojoki sanoo nyt jälkeenpäin, että oli hyvä, että kuohunnan seurauksena moni nuori on alkanut tutkia omaa historiaansa, oman paikkakuntansa historiaa.

Nyt monet selvittävät sitä, missä oman suvun miehet, isoisät, ovat käyneet sotimassa ja mitä isoäiti on sillä aikakaudella tehnyt.

Sofia Suojoki

Keskustelu on antanut sykäyksen myös sille, että nuoret ovat alkaneet tutkia omia sukujaan ja selvittää, ketkä omassa suvussa ovat olleet lottina, Suojoki sanoo.

– Nyt monet selvittävät sitä, missä oman suvun miehet, isoisät, ovat käyneet sotimassa ja mitä isoäiti on sillä aikakaudella tehnyt. On todella hienoa, että porukka tutkii.

Suojoen mielestä nuorelle tekee hyvää, että hän lähtee selvittämään asioita ohi koulun oppituntien.

– Tapahtumiin saadaan juuri tarvittavaa tunnepohjaa, kun huomataan, että oma isoisä onkin ollut juuri tietyssä sodassa tietyllä paikkakunnalla, hän sanoo.

Forssan tuntematon historia

Forssan Lotta Svärd -patsaan ympärillä kiehunut keskustelu opetti nuoren naisen mielestä sen, että nähtävästi on vielä asioita, joista Forssan seudulla ei ole puhuttu.

Monelle tuli yllätyksenä esimerkiksi se, että Forssassa oli ollut lottakahvila, että lotilla oli Teatteritalolla toimistoa ja ravintolaa, pohtii Sofia Suojoki.

– On tosi hyvä, että porukka alkaa vähän miettimään, mitä kaikkea muuta Forssan alueella on tapahtunut. Mielestäni tämä on ollut hyvä heräte.

– Nyt huomataan, että täällähän on enemmänkin historiaa kuin viralliset historian kirjat ovat painottaneet. On todella hyvä, että esiin tulee erilaisia näkökantoja ja kulmia sen sijaan, että paikallishistorian näkökanta on aina yksitoikkoinen.

Lottien työ jatkuu

Surua nuorelle naiselle tuottaa se, että lottina olleet ovat joutuneet seuraamaan Forssan lottapatsaskeskustelua. Hän muistuttaa, että historia on aina voittajien historiaa ja näkökulmaa. Hänen mielestään lottiin oltaisiin aikanaan suhtauduttu aivan eri tavalla, jos Suomi olisi voittanut sodan.

– Luulen, että lottia järkytti todella paljon, että kuinka heihin voidaan vielä suhtautua tällä tavalla. Sodan jälkeen lottien piti melkein peittää se, että oli ollut lottana ja rintamamiehiltä suunnilleen kysyttiin, että miksi kävitte tappamassa. Ihmiset eivät osanneet ajatella sitä, mitä kaikkea pitää tehdä silloin, kun tilanne, kriisi, on päällä. Silloin vaan yrittää puolustaa omaa maataan.

Jos lottajärjestö perustettaisiin uudelleen, ryhtyisi 23-vuotias itse lotaksi. Sofia Suojoki sanoo jo tekevänsä jonkinlaista perinnetyötä, kun kävi armeijan.

– Koen, että armeija ja työ lottaperinnejärjestössä ovat tärkeitä. Ehkä olen jatkanut lottaperinnettä tällä tavalla itsekin.

– Sitäpaitsi järjestö on kouluttanut juuri naisia kriisinajan toimintaan, mikä on jatkunut sen jälkeen, kun järjestö on lakkautettu. Koen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja esimerkiksi Maanpuolustusnaisten Liitto ja kaikki tällainen vapaaehtoistoiminta vain jatkaa omalla tavallaan lottien historiaa ja perinnettä, sanoo Sofia Suojoki.