1. yle.fi
  2. Uutiset

Tekeekö Trump Kiina-tulleillaan palveluksen kansainväliselle kaupalle? Kyllä, jos uhkailun strategia tehoaa

Markkinoilla pelätään nyt kauppasotaa eli sitä, laajeneeko Kiinan ja Yhdysvaltojen nokittelu. Suomea kiinnostaa, saadaanko Kiina kunnioittamaan patentteja ja liikesalaisuuksia.

tullit
Robotti käyttää tietokoneen näppäimistöä.
Tähän asti kiinalainen kilpailu on syönyt työpaikkoja eniten Etelä-Euroopan tavaroita valmistavista maista. Nyt Kiinan uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa painotetaan korkeaa teknologiaa, ja idän jättiläinen tulee voimakkaammin myös suomalaisten apajille.AOP

Yhdysvallat ilmoitti asettavansa 50 miljardin dollarin tullit Kiinan teräs- ja alumiinituonnille torstai-iltana. Perjantaina aamutuimaan Kiina vastasi kolmen miljardin dollarin lisämaksuilla (siirryt toiseen palveluun)yhdysvaltalaiselle sianlihalle, hedelmille ja teräsputkille. EU:n osalta Yhdysvallat vetäytyi tullimaksuista tällä erää.

Pörssit notkahtivat (siirryt toiseen palveluun) ympäri maailman, mediassa väläyteltiin kauppasodan (siirryt toiseen palveluun) uhkaa.

Sekä Kiinassa että Japanissa osakeindeksit laskivat 4–5 prosenttia. Euroopassa kurssipudotukset olivat loivempia. Helsingin pörssi heikkeni vajaat kaksi prosenttia. Yhdysvalloissa pörssit toipuivat perjantaina hieman torstain pudotuksesta.

Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan riski painoi myös korkoja ja nosti sijoitusten turvasatamana pidetyn kullan hintaa.

Kiinan presidentin Xi Jinpingin mukaan uusi silkkitie on puhtaasti taloudellinen hanke, jonka päämäärä on luoda vaurautta ja vakautta. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei ole ottanut julkisuudessa selvää kantaa Kiinan miljardihankkeeseen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin marraskuussa 2017.Roman Pilipey / EPA

Mistä nokittelu johtuu?

Jo vaalikampanjastaan asti Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on metelöinyt maansa kauppavajeesta Kiinan kanssa. Se on hänen mielestään "häpeällinen" ja "kammottava".

Yhdysvallat tuo Kiinasta tavaroita paljon kalliimmalla kuin se sinne vie. Kaupan alijäämä on tätä nykyä noin 375 miljardia dollaria. Alijäämä syntyy siitä, että Yhdysvallat vie Kiinaan 130 miljardilla dollarilla samaan aikaan, kun se tuo sieltä 505 miljardilla dollarilla vuodessa.

Trumpin mielestä halpatuonti Kiinasta on hävittänyt amerikkalaisia työpaikkoja. Hän on syyttänyt Kiinaa myös juanin heikentämisestä niin, että kiinalaisista vientituotteista on tullut suhteettoman halpoja.

Kiina on kuitenkin toiminut ainakin välillä täysin päinvastoin (siirryt toiseen palveluun) eli pönkittänyt juania. Viime aikoina juanin arvo on taas heikentynyt (siirryt toiseen palveluun).

Näiden lisäksi Kiina ärsyttää Trumpia, koska se rikkoo tiettävästi yhdysvaltalaisten yritysten immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeudet (siirryt toiseen palveluun) tarkoittavat esimerkiksi patentteja, liikesalaisuuksia ja tekijänoikeuksia.

Liikesalaisuuksien (siirryt toiseen palveluun) vuotamisesta itään koituu amerikkalaisyrityksille satojen miljardien kustannukset Yhdysvaltain hallinnon selvitysten mukaan.

Voidaanko puhua jo kauppasodasta?

Termi on tässä vaiheessa liioittelua, vastaavat sekä EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen että Nordean Kiina-spesialisti Tuuli Koivu.

– Oli laajasti tiedossa jo etukäteen, että Yhdysvalloista tulee laajoja Kiinaa koskevia pakotteita. Pelkäsin paljon pahempaa, Koivu sanoo.

Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että Trumpin asettamat 25 prosentin tullit koskevat vain runsasta kymmenesosaa Kiinan viennistä Yhdysvaltoihin. Vaalikampanjassaan Trump uhosi (siirryt toiseen palveluun) mätkäisevänsä kaikille kiinalaisille tuontituotteille 45 prosentin tullit.

Torstai-illan tullit ovat vielä kaukana alkuperäisistä uhkauksista.

– Jos ajatellaan siitä näkökulmasta, että tässä on hylätty Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sovitut yhteiset säännöt, niin siinä mielessä toimitaan laittomasti, Turtiainen pohtii.

Asettamalla tullimaksut Kiinalle yksipuolisella ilmoituksella Yhdysvallat kyseenalaistaa sen, mitä yhdessä on WTO:ssa sovittu. Trump kokeilee siis uhkailun strategiaa.

Kauppasodasta voidaan puhua silloin, jos syntyy vastatoimien kierre, jossa koko ajan nokitetaan toista.

– Siitä tulee negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen, koska Yhdysvallat ja Kiina ovat keskeisiä markkinoitamme, Turtiainen sanoo.

Tekikö Trump oikeastaan palveluksen muille?

Vaikka tilanne voi johtaa täysimittaiseen kauppasotaan Kiinan ja Yhdysvaltain välillä, suomalaisasiantuntijoilta löytyy myös ymmärrystä Yhdysvaltain reaktiolle.

Kiina on toimissaan erittäin pitkäjänteinen ja suunnittelee strategisesti. Nyt sen suunnitelmissa on nousta tekoälyn suurvallaksi (siirryt toiseen palveluun) uudella teollisuuspoliittisella ohjelmalla vuoteen 2025 mennessä.

Kun aiemmin Kiinan on sanottu vähentävän länsimaista tuotantoa ja työpaikkoja halvalla tavaratuonnillaan, viime kuukausina on herätty maan teknologiseen nousuun.

– Kyllä Trump on oikealla asialla. Suomessa ollaan samaa mieltä esimerkiksi ongelmista, joita Trump on nostanut esiin liittyen Kiinan immateriaalioikeuksien rikkomuksiin, EK:n Turtiainen sanoo.

Aineettomat oikeudet ovat tärkeitä suomalaisillekin yrityksille.

– Niistä täytyy pitää hyvää huolta ja kunnioittaa. Sitä ei voi suvaita, että yksi maailman suurimmista talouksista [Kiina] ei pistäisi näitä asioita järjestykseen, Koivu sanoo.

Kaupankäynti Kiinan ja muun maailman välillä on jo pitkään ollut epätasapainossa. Idän jättiläisen markkinoille on ollut vaikeampi päästä kuin kiinalaisten on päästä länteen.

– Oli vain ajan kysymys, milloin ongelmat nousevat pintaan, Nordean Koivu sanoo. Kiina on jo vuosikaudet rakentanut kaupan esteitä, ja se ollut maailman maista useimmin muun muassa polkumyyntisyytösten kohteena.

Loppuuko uhittelu tähän?

Torstain ja perjantain kauppatoimet ovat vasta alkua, arvioivat sekä Koivu että Turtiainen.

Toistaiseksi Kiina on osoittanut olevansa kauppariidan hillitympi osapuoli. Sen asettamat kolmen miljardin tullit koskevat häviävän pientä kauppamäärää kaksikon välillä.

Kiinan arvioidaan kuitenkin suunnittelevan lisää tullimuureja (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltojen-tuonnille. Yhtenä kohteena se on väläytellyt amerikkalaisille tärkeintä maatalouden vientituotetta Kiinaan, soijapapua (siirryt toiseen palveluun).

Maailman kaupassa pitää neuvotella monet asiat uusiksi, jotta kaupan rakenteet vastaisivat paremmin nykypäivää ja tyydyttäisivät kaikkia.

– Ensinnäkin on Kiinan valtavan nopea nousu ja toiseksi on robotiikka ja tekoäly. Maailmantalous mullistuu näiden kahden asian vuoksi todella paljon lähiaikoina. Pelisäännöistä pitää saada tasapuoliset, Koivu sanoo.

Lue seuraavaksi