1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Poronhoitajalle rautatie on kauhistus – "Se olisi iso siivu, mikä sinne junan alle paukkuu"

Pohjois-Suomeen suunnitellun Jäämeren radan mahdolliset vaikutukset lamaannuttavat inarilaisen poronhoitajan. Ruotsalainen kollega opastaa vastustamaan rataa niin pitkälle kuin mahdollista.

Leo Aikio, Muttošjávrri bálgosa várreboazoisit.
Leo Aikio on huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta.

Inarilaiset Leo ja Olavi Aikio paimentavat porojaan Inarijärven pohjoispuolella Muttusjärven paliskunnassa. Vuosien saatossa Muddusjärven poronhoitajat ovat siirtyneet muiden maankäyttömuotojen alta yhä pieneneville laidunalueille. Esimerkiksi metsätalous on olllut yksi kilpailevista maankäyttömuodoista jo vuosia. Nyt Muddusjärven poronhoitajien laitumia uhkaa Lapin halki suunniteltu Jäämeren rata.

– Nykymuotoinen poronhoito loppuu. Aivan varmasti. Sillä ei ole jatkuvuutta. Henkilökohtaisesti uskon, että jos rata tulee, niin ei tässä minulla ainakaan ole mitään halua jatkaa, toteaa Leo Aikio.

Aikiota ratasuunnitelmat huolestuttavat, sillä radan vaikutukset olisivat pitkäkestoisia.

– Rautatie vaikuttaa nuoren poronhoitajasukupolven tulevaisuuteen. Jos tästä vedetään rata ja joku vielä alkaa poronhoitoon, niin kyllä hänellä täytyy olla kova usko tulevaisuuteen.

Leo Aikio siidaguimmiiguin siiddastallamin giđđat 2018. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

"Rautatie muuttaa poroa ja poronhoitoa”

Mikäli Jäämeren rata Suomesta Pohjois-Norjaan päätetään rakentaa, valmistuu se aikaisintaan vuonna 2030. Jatkoselvitysten kohteeksi valittu ratalinjaus Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen kulkisi kuuden saamelaisalueen paliskunnan läpi.

Leo Aikion kotipaliskunta, Inarin Muddusjärvi, olisi yksi niistä poropaliskunnista, joiden alueiden kautta Jäämeren rata menisi.

Aikion mukaan alueen porojen laidunkierto muuttuisi täysin, sillä porojen kevät- ja syyslaitumilta siirryttäessä olisi aina vastassa rautatie.

– Kun meidän oma tokkamme tulee pohjoisesta tai menee pohjoiseen niin edessähän olisi aina radan ylitys. Se olisi iso siivu, mikä sinne junan alle paukkuu sillä vaelluksella. Sen tietää kun asia alkaa henkilökohtaisesti koskettaa, toteaa Aikio

– Tai sitten tehdään aita, eivätkä porot pääse enää kulkemaan omia perinteisiä reittejään, niin se muuttaa sen poron ja poronhoidon. Aika varmasti menee monta porosukupolvea ennen kuin ne oppisivat niitä käyttämään.

Ruotsissa kokemusta radan lähettyvillä laiduntamisesta

Ruotsissa poronhoitajat ovat pitkään paimentaneet porojaan alueilla, joilla on rautateitä. Kiirunalainen poronhoitaja Niila Inga toteaa, että rautatiet pilaavat laitumet ja katkaisevat jutaamiskeinot eli porojen kulkureitit.

Niila Inga, Leaváš-čearu ovdaolmmoš. Kuva: SVT

Ingan mukaan poronhoidon jatkumisen turvaamiseksi radan kummallekin puolelle on rakennettava esteaidat ja ylityspaikkoja, joita pitkin porot voivat kulkea.

– Ei ole muuta mahdollisuutta, koska rata halkaisee laitumet. Jotta porot eivät jäisi junan alle, täytyy rakentaa aitoja. Aitoihin ei voi jättää aukkoja, koska porot voivat mennä radalle ja jäädä junan alle.

Ruotsissa rautateiden yli on rakennettu siltoja, joita pitkin eläimet voivat ylittää radan. Ylityspaikkoja ei kuitenkaan voi rakentaa kaikkialle.

– Jos rakennetaan ylityspaikkoja, niin ne täytyy rakentaa sellaiseen paikkaa, jossa on porojen luonnollinen kulkureitti. Paikan täytyy olla rauhallinen, jotta porot uskaltavat kulkea sitä kautta.

– Meidän alueellamme ylikulkureitti on rauhattomassa paikassa. Sellaiseen paikkaan poro ei uskalla mennä, jolloin ylikulkureitti ei toimi ollenkaan, sanoo Inga.

Niila Inga painottaa, että aitaaminen on tärkeää, mutta ei pitäisi myöskään unohtaa aitojen huoltamista. Ingan mukaan tällaisessa tapauksessa pitäisi olla myös resursseja ja suunnitelma siitä, miten esteaitoja huolletaan.

Niila Inga čájeha makkár šalddi sin čearu guvlui huksejedje. Kuva: SVT

– Ei voi vaan rakentaa aitaa ja uskoa, että se pysyy pystyssä määräämättömän ajan. Aidat pitää joka vuosi huoltaa ja katsoa ettei niissä ole aukkoja. Huoltamiseen pitää olla varattuna rahaa, huomauttaa Inga.

Porot pakotetaan helikopterilla rautatien yli

Kiirunalaisen Niila Ingan porot laiduntavat Pohjois-Ruotsissa alueella, jonka läpi kulkee Kiirunan ja Norjan välinen rataosuus. Rataosuus on surullisen kuuluisa poronhoitajan näkökulmasta, viime vuoden viimeisten kuukausien aikana junan alle jäi noin 200 poroa. (siirryt toiseen palveluun)

Kun Inga poroinen siirtyy syyslaitumilta talvilaitumille, usein heillä on apuväliinenä helikopteri. Helikopteria käytetään, koska muutoin poroja ei saada liikutettua turvallisesti rautatien yli.

– Kun porot ovat koossa, ylittäminen on turvallista. Meidän täytyy kulkea radan yli sellaisena aikana, jolloin junia ei kulje. Joka kerta poroja jää jälkeen, eivätkä ne uskalla ylittää rataa itsekseen. Meidän täytyy väkisin pakottaa porot helikopterilla radan yli, toteaa Inga.

Niila Ingan mukaan Kiirunan alueella ja heidän poropaliskunnassaan tämä talvi on ollut erityisen haastava, sillä poroja on paljon jäänyt junien ja autojen alle.

–Täna talvena on ollut paljon lunta. Poro hakeutuu luontaisesti sellaisiin paikkoihin, joissa sen on helppo liikkua. Kun se löytää aukon aidasta, niin nehän menevät joko junaradalle tai autoteille. Tänä vuonna on liian paljon poroja kuollut autojen ja junien alle, summaa Inga talven tapahtumia.

Gabna-čearu ovdaolmmoš Lars-Ande Kuhmunen ruovdegeainnu guoras Ruoŧas. Kuva: SVT

Ingan mielestä vastustus kannattaa

Saamelaisalueella Jäämeren ratahanketta on puolusteltu ja vastustettu. Osa radan puolustajista on ollut jopa sitä mieltä, että saamelaisuus näyttäytyy kaiken mahdollisen kategorisena vastustamisena (siirryt toiseen palveluun).

Inarilainen poromies näkee asian toisin.

– Helppo sieltä on huudella kun ei ole oma elämä, eikä kulttuuri kyseessä. Sieltä on oikein helppo sanoa, että vain vastustetaan vastustamisen ilosta. Kyllä se on taistelua omasta olemassaolosta, eikä sitä kukaan tee meidän puolesta, tuhahtaa Aikio.

Ruotsissa tunturialueella porojaan paimentava Niila Inga antaa yhden neuvon kollegoilleen Suomessa.

– Heidän täytyy todella pohtia, mitä vaikutuksia rautatie tuo mukanaan. Se on selvä, että ratalinjaus kulkee suoraan laidunalueiden läpi, ja sillä on niin suuri vaikutus poronhoitoon ettei sitä voi uskoa. Ohjeeni on, että yrittäkää vastustaa rataa niin pitkään kuin mahdollista, opastaa Inga.

Jutun toimittajana on myös Marja Påve SVT Saamesta.