Odd Fellow -järjestön vapaaehtoiset saattavat Helsingin yksinäiset vainajat – "Tämä on tavallaan valmistautumista omaan kuolemaan"

Honkanummen hautausmaalla siunataan lähes viikoittain ihmisiä, joiden hautajaisiin ei tule omaisia tai ystäviä.

hautaus
Hautajaisväki istuu Honkanummen kappelin pitkissä penkeissä. Valkoiseen kaapuun pukeutunut naispappi seisoo valkoisen arkun vieressä raamattu kädessä. Arkun päällä on yksinkertainen kukkakimppu.
Ari Tuhkanen / Yle

Mustiin pukeutuneet Odd Fellow veljeskunta -järjestön vapaaehtoiset saattajat seisovat rivissä valkoisen arkun äärellä. Lyhyen hiljaisen hetken jälkeen he siirtyvät istumaan Honkanummen hautausmaan Ison Kappelin pitkiin penkkeihin. Alkamassa on yksinäisten hautajaiset, jossa ikuiseen lepoon siunataan ihmisiä, joilla ei ole ketään, joka heidän hautajaisensa järjestäisi.

– Haluamme olla saattamassa vainajaa taivasmatkalle siksi, ettei hänen tarvitse olla yksin, sanoo Juha Saunamäki, joka on ollut saattotoiminnassa alustaen lähtien.

Saattajille kerrotaan vain vainajan nimi ja syntymävuosi

Lähes joka torstai Honkanummen hautausmaalla järjestettävissä yksinäisten hautajaisissa siunataan kerrallaan yhdestä kolmeen vainajaa.

– Toisinaan saattamassa on muutama omainen. Joskus korkean iän saavuttaneen sukunsa viimeisen muistoa kunnioittaa vain hoitaja hoitokodista, kertoo Juha Saunamäki.

Useimmiten vainajan hyvästelevät kuitenkin ainoastaan Odd Fellow Veljeskunnan jäsenet. Heille kerrotaan vainajasta vain nimi ja syntymävuosi.

– Kyllä se koskettaa, vaikka on ihan vieraat ihmiset kysymyksessä. Tässä tulee esille se, kuinka paljon meillä on näitä yksinäisiä, varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla, kertoo ensimmäistä kertaa tuntemattoman hautajaisissa oleva Maria Saunamäki Odd Fellow järjestöstä.

Mustiin pukeutuneet vapaaehtoiset saattavat istuvat Honkanummen Ison Kappelin pitkissä penkeissä.
Odd Fellow Veljeskunnan jäsenet osallistuvat Honkanummella järjestettäviin yksinäisten hautajaisiin lähes viikoittain. Joukossa on sekä eläkeläisiä että työssäkäyviä.Ari Tuhkanen / Yle

Odd Fellow Veljeskunnan vapaaehtoinen saattotoiminta alkoi kolmisen vuotta sitten, keväällä 2015. Se lähti liikkeelle Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston vapaaehtoistyökeskustelusta.

– Kerroin, että minulla olisi kaveriporukka, joka olisi valmis osallistumaan yksinäisten hautajaisiin, kertoo Juha Saunamäki, joka toimi tuolloin kirkkovaltuuston jäsenenä.

Asiaan suhtauduttiin myönteisesti sekä seurakunnissa että hautausmaalla ja niin toiminta käynnistyi.

Hautajaisiin ilmoittaudutaan Nimenhuudossa

Honkanummen vahtimestari lähettää maanantaisin viestin Odd Fellow:n Nimenhuuto-ilmoittautumispalvelun sivulle siitä, onko vainajaa vai ei.

– Me sitten kukin laitamme sinne, että olemmeko mukana vai emme, kertoo Juha Saunamäki.

Saattajaringissä on mukana jäseniä järjestön kaikista Suur-Helsingin loosseista, yhteensä viitisenkymmentä ihmistä, sekä miehiä että naisia. Kerrallaan siunaustilaisuuksiin ottaa osaa 10-20 henkeä.

Valkoinen arkku, jonka päällä on kukkakimppu. Arkun vieressä kukkalaitetelineet ovat tyhjät.
Yksinäisen arkkua koristaa yleensä vain yksinkertainen kukkakimppu.Ari Tuhkanen / Yle

Kyseinen hautausvuoro kiertää pääkaupunkiseudulla seurakunnalta toiselle. Vuorossa oleva Lauttasaaren seurakunnan pappi Kristiina Kokko kertoo, että yksinäisten siunaustilaisuudet poikkeavat muista hautajaisista vain surevien määrässä.

– Virret veisataan ja pappi pitää vainajasta puheen niiden tietojen perusteella, jotka on vainajasta onnistunut saamaan, kertoo pappi Kokko.

Tällä kertaa vainajia on yksi. Häntä on saattamassa kaksi omaista ja 14 Odd Fellow Veljeskunnan jäsentä. Papin puheen jälkeen veisataan Tule kanssani herra Jeesus-virsi niin kuuluvasti, että suurempikin saattoväki jäisi toiseksi.

Odd Fellow Veljeskunnan vapaaehtoiset saattajat seisovat rivissä valkoisen arkun äärellä Honkanummen siunauskappelissa. Mustiin hautajaisasuihin pukeutuneet saattajat kumartavat.
Siunaustilaisuuden päätteeksi vapaaehtoiset saattajat ryhmittyvät arkun äärelle ja osoittavat kunnioitusta kumartamalla vainajalle.Ari Tuhkanen / Yle

– Tämä on tavallaan valmistautumista omaan kuolemaan. Se on ihmisen elinkaaressa yhtä luonnollinen kuin syntymä, eikä siinä ole mitään pelottavaa, pohtii Juha Saunamäki.