Lastenhoitajat älähtävät: "Onko meidät täysin unohdettu?" – Varhaiskasvatuksen suurin ammattiryhmä kokee jääneensä varjoon

Lastentarhanopettajat osoittavat tänään mieltä Helsingissä palkkojen nostamisesta. Heitäkin pienemmillä palkoilla työskentelevät lastenhoitajat puolestaan kokevat jääneensä korkeasti koulutettujen varjoon.

lastenhoitajat
Lapsi leikkimässä paperinukeilla Kesämäen päiväkodissa Lappeenrannassa.
Mikko Savolainen / Yle

Jo parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyt Monica Naukkarinen auttaa rukkasia pienen tytön käsiin Roihuvuoren päiväkodin eteisessä. Pukeminen on osa päivittäisiä rutiineja, joita päiväkodeissa harjoitellaan jatkuvasti.

– Pedagogiikka ja hoiva ovat meidän arjessa läsnä yhdessä koko ajan. Kysymys on siitä, että kokonaisvaltaisesti valmistellaan näitä pieniä elämässä eteenpäin, sanoo Naukkarinen.

Lastenhoitajien parissa on seurattu tarkasti viimeaikaista keskustelua esimerkiksi lastentarhanopettajien palkoista. Varhaiskasvatuksen suurimpana ammattiryhmänä lastenhoitajat kokevat jääneensä julkisessa keskustelussa korkeammin koulutettujen varjoon.

– Eihän se mukavalle ole kuulostanut, että yhtä henkilöstöryhmää nostetaan jalustalle. Tämä on kuitenkin moniammatillista työtä, jossa tarvitaan kaikkien osaamista, sanoo Naukkarinen.

Monica Naukkarinen
Monica Naukkarinen on työskennellyt lastenhoitajana Helsingin kaupungilla jo kaksi vuosikymmentä.Saija Nironen / Yle

Lastenhoitajat kokevat jääneensä purkin pohjalle myös uuden varhaiskasvatuslain valmistelussa. Esityksen mukaan päiväkotien henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulisi vuoteen 2030 mennessä olla korkeakoulututkinto.

Käytännössä päiväkodeissa työskentelisi jatkossa siis huomattavasti enemmän lastentarhanopettajia.

Lastenhoitajista tuntuu, ettei heidän työtään arvosteta

JHL:n laskelmien mukaan uudistus tarkoittaisi sitä, että jopa joka toinen ammattitaitoinen lastenhoitaja kävisi vuoden 2030 jälkeen tarpeettomaksi. Samalla osa AMK-koulutetuista sosionomeista jäisi vaille tehtäviä.

– Luvut joihin ministeriö mallinsa pohjaa, eivät näytä pitävän paikkaansa. Jos tällä suunnitelmalla mennään eteenpäin, niin jopa 8 000 ammattilaista on vaarassa menettää työpaikkansa. Lisäksi nyt on jo nähty se, etteivät yliopistotaustaiset lastentarhanopettajat tahdo sinne päiväkoteihin jäädä, sanoo puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine JHL:stä.

Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 20 000 lastenhoitajaa, joista useimmilla on takana lähihoitajan koulutus. Heiltä kantautuu liitoille tällä hetkellä viesti: “onko meidät nyt kokonaan unohdettu?”.

– Ilmassa alkaa olla jo nähtävissä katkeruutta. Lastenhoitajista tuntuu, ettei heidän työtään arvosteta. He ovat kuitenkin se ryhmä, joka on aina koko päivän lapsien kanssa ja läsnä joka hetkessä, sanoo Lastenhoitoalan liiton puheenjohtaja Minna Leppäkorpi.

” Ei ole mitään järkeä aliarvioida toisen ammattiryhmän ammattitaitoa”

Moni näkee, että nyt esitetyt lakimuutokset pohjautuva liian yksipuoliseen näkemykseen pedagogiikasta. Päiväkodin arjessa kasvatus ja hoito nivoutuvat tiiviisti yhteen.

– Varsinkin pienten lasten kohdalla monien kognitiivisten taitojen opettaminen on kasvattamista, jota lastenhoitajat tekevät päivittäin. Ei ole mitään järkeä aliarvioida toisen ammattiryhmän ammattitaitoa, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Paavola myös muistuttaa, että lähihoitajat ovat tällä hetkellä päiväkodeissa ainoa ammattiryhmä, joilla on terveydenhoidon koulutus.

Päiväkodin poika lukee Tatua ja Patua.
Emilia Malin / Yle

Henkilöstörakenteen muutosta perustellaan sillä, että se vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa.

Nyt suunniteltujen uudistusten pelätään kuitenkin luovan päiväkoteihin ennemminkin turhaa keinotekoista porrastusta ja lisäävän esimerkiksi sijaisuuksia.

– Tähän mennessä päiväkodeissa asioita on tehty yhdessä, mutta nyt työyhteisöissä aletaan miettiä, kuka tässä on se paras kasvattaja. Meidän mielestä ammattiryhmiä ei pitäisi asettaa vastakkain taistelemaan siitä, kenellä on pätevyyttä tehdä mitäkin asioita, sanoo Niemi-Laine JHL:stä.

Suuri huoli päiväkotien arjen sujuvuudesta

Arki monissa päiväkodeissa on tällä hetkellä uuvuttavaa ja moni lastenhoitaja tekee paljon töitä yksin lapsiryhmän kanssa. Suurin huoli kentällä onkin se, kuinka arki päiväkodeissa saadaan jatkossa rullaamaan lastenhoitajien vähentyessä.

– Lastentarhanopettajat ovat paljon poissa lapsiryhmän luota, koska hoitavat muita tehtäviä. Nyt täytyisi tosissaan miettiä, kuinka saadaan henkilökunta riittämään niin, että päiväkodeissa on jatkossakin turvalliset olosuhteet, sanoo Eila Seppälä-Vessari Suomen lastenhoitoalan liitosta.

– Tietenkään meillä ei ole mitään laadun nostamista vastaan, mutta jotenkin tuntuu, että tässä on nyt kuunneltu vain yhtä ammattiryhmää. Me nähdään, että turvalliset ihmissuhteet, ja se että päiväkodeissa on riittävästi ammattitaitoista väkeä, on varmasti yhtä tärkeää, jatkaa Seppälä-Vessari.

Varhaiskasvatuslakiestys palasi lausuntokierrokselta viime sunnuntaina. Uuden varhaiskasvatuslain pitäisi tulla voimaan tämän vuoden elokuussa.

Lue myös:

Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta – "Kutsun tätä palkkakartelliksi"

Pääkaupunkiseudun kunnat kiistävät lastentarhanopettajien palkoista sopimisen, vaikka vahvistivat sen Ylelle aiemmin – Vantaan henkilöstöjohtajalle työntekijäpula tuli yllätyksenä

Lastentarhanopettaja: "Palkka on aivan surkea!" Suuren päiväkodin arki on täynnä sijaispulaa, rahahuolia mutta myös iloa

Lastentarhanopettajien palkkojen puolesta puuhataan mielenosoitusta Helsingin keskustaan

Lastentarhanopettajien pientä palkkaa perustellaan lisillä, jotka ovat muutaman kympin – "Palkkahuipulla ollaan, kun neljäkymppiä on tullut lisää"