Tutkimus: Ainutlaatuinen geeniperimä tekee torakasta todellisen kaupunkisissin

Torakka ei esimerkiksi ole moksiskaan mädäntyneen ruoan bakteereista. Syiden tuntemisesta voi olla hyötyä ihmisten sairauksien hoidossa.

hyönteiset
amerikantorakka
Amerikantorakalla on siivet, mutta se juoksee mieluummin kuin lentää.Gary Alpert / GFDL

Vanhan väittämän mukaan maapallo jää torakoille, kun meille muille eläinlajeille koittaa maailmanloppu. Tuore kiinalainen tutkimus osoittaa, että hokemassa on totta toinen puoli.

Kiinan tiedeakatemian (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa avattiin amerikantorakan koko perimä. Se osoittautui poikkeuksellisen mittavaksi muihin hyönteisiin verrattuna. Lisäksi se on painottunut ominaisuuksiin, jotka tekevät torakasta varsinaisen kaupunkisissin.

Torakka kestää erittäin hyvin niin myrkkyjä kuin bakteereita. Se paikallistaa ruoan kilpailijoitaan nopeammin eikä todellakaan nirsoile, vaikka ruoka olisi pilaantunutta. Lisääntyminen ei lopu, vaikka kaikki torakkakoiraat listittäisiin, ja jos toukka menettää raajansa, tilalle kasvaa uusi.

Kaikki tämä on superperimän ansiota.

Huipputarkka hajuaisti

Torakan perimä on kehittynyt sopivaksi likaisiin ja kosteisiin elinoloihin, joissa muhii bakteereita ja sieniä. Torakan hemolymfassa, meidän vertamme vastaavassa nesteessä, on tulehdusta ehkäiseviä aineita. Elimistössä on myös mekanismeja, jotka puhdistavat sinne päätyneitä myrkkyjä.

Torakan hajuaistia tutkijat kutsuvat melkein yliluonnollisen hyväksi. Hajuaistinsa ansiosta torakka on hujauksessa paikalla, jos matolle putoaa murunen syötävää.

Ruoaksi kelpaa melkein mikä vain – mädäntyvä ruoka on torakalle erityisesti mieleen – mutta se tulee viikkokausia toimeen myös syömättä. Ellei ruokaa ole, toukka sopeutuu siihen hidastamalla kasvuvauhtiaan.

Myös tehokkaan lisääntymisen salaisuus löytyi geeneistä: stressitilanteessa torakkanaaraat kykenevät yksineuvoiseen lisääntymiseen eli niiden munista kehittyy toukkia, vaikka munat olisivat hedelmöittymättömiä.

Litteys on oiva etu

Amerikantorakka on yksi suurimmista ihmisen läheisyydessä elävistä hyönteisistä. Se on kotoisin Afrikasta mutta sai ihmisiltä kyydin Amerikkoihin jo 1500-luvulla. Suomeen amerikantorakoita tulee satunnaisesti hedelmälastien mukana.

Amerikantorakka kasvaa jopa 4,5-senttiseksi, kun saksantorakalla eli russakalla – Suomessa amerikantorakkaa useammin tavatulla kotien torakkalajilla – on mittaa enimmillään runsaan sentin verran.

Litteä ruumis on torakoille oivallinen lisäetu, sillä latuskaisena on helppo piiloutua uunin taakse, lattialistan väliin tai asuntojen muihin ahtaisiin koloihin. Lämmin paikka on mieluisin. Kutsumaton vieras paljastaa itsensä yleensä vasta rapinalla lähdettyään illan tullen etsimään syötävää.

Torakkaa suosii ilmastonmuutoskin

Torakka viihtyy ihmisen kanssa, mutta ihmiselle suhde ei ole yhtä mukava. Torakoiden mukana leviävät allergeenit ja myös monet jopa vaarallisetkin taudit. Sotkuakin kuokkavieras aiheuttaa.

Kiinalaisilla torakka on toisaalta myös hyötyeläin. Aikakirjat kertovat, että niitä on jauhettu lääkkeeksi jo kauan sitten. Torakoista uutetusta etanolista kehitetyllä lääkkeellä on myöhemminkin hoidettu haavoja ja kudosvaurioita.

Torakkalajeja tunnetaan noin 4 500. Niistä 30 elelee ihmisten läheisyydessä. Vain muutama laji luokitellaan tuhohyönteisiksi.

Torakoiden antibioottisista ominaisuuksista on useita aiempiakin tutkimuksia. Brittiläisessä Nottinghamin yliopistossa (siirryt toiseen palveluun) löydettiin torakoiden aivokudoksesta useita molekyylejä, joista kukin on erikoistunut nitistämään tietyn bakteerityypin.

Tutkimuksessa ennakoitiin, että noista molekyyleistä voisi löytyä apua ihmisten sairauksien aiheuttajiin, muun muassa kolibakteereihin, ilman että potilaiden solut vahingoittuisivat.

Nature Communications (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan koko perimän tunteminen voi myös antaa uusia aseita torakoiden torjuntaan. Keinojen tarve kasvaa, sillä ilmastonmuutos suosii amerikantorakoiden leviämistä, sanoo tutkimusta johtanut Shuai Zhan.