Lisää maahanmuuttoa? Ikäihmiset pois laitoksista? Naiset töihin? Euroopan nuorin väestökin etsii ratkaisuja ikääntymiseen

Kun Eurooppa harmaantuu, Irlannin väkiluku vain kasvaa. Tiuhalle syntyvyydelle on jopa oma termi "irlantilaiset kaksoset". Se tarkoittaa alle vuoden ikäerolla syntyviä lapsia.

Vanhukset ja ikääntyminen
Grafiikka

DublinRoisin Kelly panee pyörimään Vihdoin kotona -piirretyn. Kolmevuotias Arlon ja kuusivuotias Dexter asettuvat sohvalle katsomaan lempielokuvaansa.

Kellyn perheen koti on siisti, pieni kaupunkitalo Dublinin etelälaidalla, Glasthulessa. Asuinalueella on näin iltapäivällä hiljaista.

Dexter tuli tunti sitten koulusta. Kotihoidossa olevan Arlon naama kukkii vielä vesirokon jäljiltä. Kun molemmat seuraavat tiiviisti piirrettyä, äidillä on rauhallinen suvantohetki ennen iltaruuan valmistelua.

42-vuotias Roisin Kelly hoitaa lapsia kotona, kuten moni muukin irlantilaisnainen. Vaihtoehtoja kotihoidolle on vähän.

Irlannissa lapset aloittavat koulun 4–5-vuotiaina. Sitä ennen yhteiskunta tarjoaa vain kolme tuntia päivässä esikoulua. Sen ylittävä hoito pitää ostaa yksityisistä päiväkodeista, ja summa voi olla lasta kohti jopa 1 500 euroa kuussa.

Eivätkä kustannukset suinkaan lopu koulun alettua. Pienten koululaisten iltapäivähoito on hyvin kallista, eikä ala-asteikäisten koululaisten ole Irlannissa suotavaa antaa olla yksin iltapäivisin koulun jälkeen.

Harvalla perheellä on varaa kustantaa kodin ulkopuolista hoitoa. Ja kun kotona ollaan, lapsia hankitaan useampi peräkkäin.

Irlantilaisnaiset synnyttävät yhä 1,9 lasta naista kohden, mikä on Euroopan korkeimpia lukuja.

Roisin Kelly ja lapset
Arlo, Roisin ja Dexter Kelly.Paul-Michel Ledoux / Yle

Samalla Irlannin väestö on nuorta. Alle neljätoistavuotiaita on 21,1 prosenttia väestöstä, enemmän kuin missään toisessa Euroopan maassa. Esimerkiksi Suomessa 14-vuotiaiden osuus oli Irlannin tasolla vuonna 1978.

Irlannin mediaani-ikäkin on Euroopan alhaisin, 36,9 vuotta.

Grafiikka

Tämän jutun lopussa on enemmän EU-maiden väestötilastoja. Voit tutkia sieltä, miten Suomi ja esimerkiksi Irlanti sijoittuvat eri mittareilla.

Irlannin pätevimpiin ikääntymisen asiantuntijoihin kuuluu Virpi Timonen, Trinity Collegen ikääntymisen ja sosiaalipolitiikan professori.

46-vuotias Timonen on kotoisin alun perin Rovaniemeltä, mutta hän muutti maailmalle opiskelemaan ja töihin jo 16-vuotiaana. Hän on väitellyt Oxfordissa ja asunut Irlannissa irlantilaisen miehensä sekä kahden tyttärensä kanssa kohta parikymmentä vuotta.

Virpi Timonen
Trinity Collegen ikääntymisen ja sosiaalipolitiikan professorina työskentelee Rovaniemeltä kotoisin oleva Virpi Timonen.Paul-Michel Ledoux / Yle

Timonen kertoo, että Irlannin väestön nuoruuteen on useita syitä. Ensinnäkin syntyvyys on Euroopan korkeimpia, toiseksi maahan muuttaa talouden nousukausina paljon työikäistä väkeä.

– Esimerkiksi Itä-Euroopan uudet jäsenmaat saivat vuonna 2004 välittömästi oikeuden muuttaa töihin Irlantiin, ja edelleenkin puola on Irlannin toiseksi puhutuin kieli, Timonen sanoo.

Korkean syntyvyyden ja maahanmuuton lisäksi kolmas väestön keski-iän alhaisuutta selittävä tekijä on, että iso osa irlantilaisista eläkeläisistä asuu muualla. Noin joka kuudes Irlannissa syntynyt asuu nykyään ulkomailla (siirryt toiseen palveluun).

Irlanti on ollut maastamuuttajien kansakunta aina vuosien 1845–1852 nälänhädästä lähtien. Maan väkiluku romahti silloin alle puoleen, alle kolmeen miljoonaan – nälän ja tautien, mutta ennen kaikkea maastamuuton takia.

Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin seurauksena maasta muutti muutamassa vuodessa paljon työikäisiä ulkomaille. Muutto suuntautui etenkin englanninkielisiin maihin: Britanniaan, Australiaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Tuskin meillä irlantilaisilla sellaisia erityisominaisuuksia on, että yritykset eivät löytäisi yhtä osaavaa työvoimaa muualtakin.

Roisin Kelly

Nyt Irlanti on houkutellut maahan suotuisalla verokohtelulla it-yrityksiä, jotka puolestaan vetävät paluumuuttajia ja ulkomaalaisia töihin. Tämä on nostanut esimerkiksi Dublinin vuokratasoa huomattavasti. Kaupungin yleinen hintataso (siirryt toiseen palveluun)on liki sama kuin Helsingin.

Kellyjen kodissa jumpataan. Äiti ja isoveli Dexter heiluttelevat kuopusta jumppavarjon sisässä. Arlolla on autismi, ja hänen liikkumistaan ja aistien kehitystä tuetaan jumpalla.

Isä Mark Kelly johtaa Fit for life Ireland -nimistä yritystä, joka tarjoaa toimintaterapiaa, fysioterapiaa ja liikuntatuokioita irlantilaisille vanhainkodeille.

Roisin Kelly sanoo, että perheen lapsiluku on nyt täynnä. Hän hoiti aiemmin miehensä yrityksessä hallintoa, mutta Arlon hoidon takia hän ei aio lähiaikoina palata työelämään. Enemmän kiinnostaisi vaikuttaa autististen lasten hoitoon ja varhaiseen tukeen yhteiskunnallisesti.

Kellyn mukaan perhe ei ole harkinnut muuttamista muualle. Siteet kotikonnuille ja sukuun ovat tärkeämpiä. Onneksi puoliso pystyy elättämään perheen, ja kiihkeimmän nousukauden aikana ostetun talon velatkin on pystytty hoitamaan.

Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin, Kelly huomauttaa.

– Tilanne on epävarma. Entä jos EU pakottaa Irlantia kiristämään yritysveroja, muuttavatko nuo ulkomaiset firmat pois Irlannista? Tuskin meillä irlantilaisilla sellaisia erityisominaisuuksia on, että yritykset eivät löytäisi yhtä osaavaa työvoimaa muualtakin.

katukuvaa
Dublinin kaduilla näkee paljon maahanmuuttajia ja nuoria.Paul-Michel Ledoux / Yle

Syntyvyys laski Irlannissa huomattavasti myöhemmin kuin muualla Länsi-Euroopassa.

Professori Timonen kertoo, että monet hänen ikätovereistaan ovat itse kasvaneet isoissa, jopa kymmenlapsisissa perheissä. Vielä 1970-luvulla syntyvyys oli noin neljä lasta naista kohden.

Nyt keskimääräinen lapsiluku on pudonnut alle puoleen.

– Täällä on aika iso joukko ihmisiä, jotka eivät saa tai hanki lapsia lainkaan, noin viidennes. Mutta ne jotka hankkivat jälkikasvua, saavat keskimäärin 2,6 lasta. Historiallisesti irlantilaiset ovat kasvaneet isoissa perheissä ja siitä on jäljellä ideaali, että omien lastenkin halutaan kasvavan sisarusten keskellä, kertoo Timonen.

Irlantilaiset vitsailevat, että kaksilapsinen perhe on semmoinen protestanttinen perhe, vähän liian pieni ja ylisiisti. Kunnollinen perhe alkaa kolmesta.

Virpi Timonen, professori, Trinity College

Suuren syntyvyyden taustalla on ennen kaikkea suurten lapsikatraiden perinne, ei niinkään katolinen uskonto. Vain pieni vähemmistö suhtautuu katolisen kirkon oppien mukaisesti kielteisesti ehkäisyvälineisiin.

– Irlantilaiset joskus vitsailevat, että kaksilapsinen perhe on semmoinen protestanttinen perhe; vähän liian pieni ja ylisiisti. Kunnollinen perhe alkaa kolmesta, nauraa Timonen.

Grafiikka

Koska äidit yleensä jäävät kotiin hoitamaan lapsia päivähoidon kalleuden takia, moni toivoo lapsilleen pieniä ikäeroja. Näin äiti voisi palata nopeammin työelämään lapsivaiheen jälkeen.

– On jopa käsite "irlantilaiset kaksoset", joka tarkoittaa, että sisaruksilla on alle 12 kuukautta ikäeroa.

Syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta ikääntyminen ei vielä ole Irlannissa yhtä suuri kysymys kuin vaikkapa Suomessa. Irlanti myös arvioi, että väkiluku kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana miljoonalla.

Silti Irlantikin ikääntyy. Vuonna 2050 maassa arvioidaan olevan yhtä paljon yli 65-vuotiaita suhteessa työikäisiin kuin Suomessa – 45,5 sataa työikäistä kohden.

Vuonna 2080 Suomessa on ennusteen mukaan kuitenkin selvästi ikääntyneempi väestö kuin Irlannissa.

Molemmissa maissa ikääntyminen on herättänyt keskustelua huoltosuhteesta. Irlannissa ratkaisuvaihtoehtoja on oikeastaan kaksi: naisten työssäkäyntiasteen sekä eläkeiän nostaminen.

Nykyisillä päivähoitopalveluilla naisten työssäkäyntiasteen nosto ei kuitenkaan onnistu.

– Naisia tuskin saadaan lisää työmarkkinoille, koska päivähoito on niin kallista. Ja kotona pitkään olleiden naisten töihinpaluu viisikymppisenä on vaikeaa, koska pakollinen eläkeikä on jo lähellä, kertoo Roisin Kelly.

Eläkeikää aiotaan nostaa myös Irlannissa – kuten useimmissa muissakin EU-maissa.

Roisin Kelly on hyvin kiinnostunut ikäihmisten hoivasta jo siksikin, että hänen miehensä yritys tarjoaa eläkeläisille terapiapalveluita. Hänen mielestään nyt Irlannissa tuupataan ihmiset väkisin 65-vuotiaana eläkkeelle, vaikka osa haluaisi ja kykenisi hyvin tekemään töitä pidempään.

Roisin Kelly
Kolmevuotiasta Arloa väsyttää. Kuusivuotias Dexter yrittää äidinsä Roisinin kanssa saada autistisen pikkuveljen jumppaamaan.Paul-Michel Ledoux / Yle

– Se on tavallaan aivovuotoa, samalla kun se on taloudellista tuhlausta. Oma isäni on hyvin aktiivinen 72-vuotias mies, joka joutui jäämään eläkkeelle aivan turhan aikaisin. Isäni purjehtii ja harrastaa kaikenlaista, mutta monelle mielekkään tekemisen puuttuminen aiheuttaa jopa mielenterveyden ongelmia.

Kellyn mielestä vanhustenhoidosta pitäisi luoda inhimillisempi ikääntyneitä kohtaan. Samalla säästettäisiin. Nyt kansalaisia kasvatetaan elämään laitosten ja sosiaalitukien varassa.

– Valtiolla ei tunnu olevan suunnitelmaa, joka mahdollistaisi ihmisten pärjäämisen mahdollisimman itsenäisesti. Ja puhun nyt sekä vanhuksista että erityistarpeisista ja vammaisista ihmisistä.

Kelly arvostelee Irlannin viime vuonna käynnistämää 2040 -tulevaisuudenstrategiaprojektia. Siinä valtio pyrkii varautumaan väestön ikääntymiseen ja miljoonan ihmisen väestönkasvuun.

Irlanti on päättänyt satsata teihin, kouluihin ja hoitolaitoksiin. Esimerkiksi vanhusten hoitokotipaikkoja on tarkoitus lisätä (siirryt toiseen palveluun)4 500:lla.

– Pitäisi samalla miettiä, mitä tulisi tehdä tulevien ongelmien ehkäisemiseksi. Tarvitaan toimintaa, jolla tuetaan ihmisten itsenäistä selviytymistä. Nyt vain luodaan lisää riippuvuutta. Kotihoitoon ei investoida nyt lainkaan, Kelly sanoo.

Professori Virpi Timonen allekirjoittaa Roisin Kellyn havainnot. Hänestä väestön ikääntymistä ei oteta tarpeeksi huomioon Irlannin politiikassa.

– Mahdollisuuksia jatkaa työuria seitsenkymppiseksi avataan, mutta siihen ei ole kannustimia, eläke ei siitä kartu. Ja työterveydenhoitoa ei ole, ei minkäänlaista, Timonen sanoo.

Suomen ja Irlannin välillä on iso kulttuuriero: Kun vanhustenhoito mielletään Suomessa yhteiskunnalliseksi asiaksi, Irlannissa se on perheen ja yksilön asia.

– Jos vanhus kuolee kotiinsa, koska hoivatyöntekijä ei ole tullut paikalle sovittuun aikaan, Suomessa sitä pidettäisiin melkein aina palveluntarjoajan syynä. Irlannissa kysyttäisiin, missä vanhuksen perheenjäsenet olivat, eikö kukaan käynyt katsomassa. Eli vastuu on etupäässä yksilöillä ja perheillä, Timonen sanoo.

eläkeläinen
Eliniän odote nousee, samoin terveenä eletyt vuodet. Mutta jos eläkeläinen tarvitsee ulkopuolista hoivaa, sitä on Irlannissa tarjolla lähinnä vain laitoksissa.Paul-Michel Ledoux / Yle

Vanhustenhoito tapahtuu enimmäkseen laitoksissa. Timosen mielestä kotihoitoa on ollut vaikea kehittää, koska sillä ei koeta voitavan rahastaa ikääntyneitä.

– Täällä ei ole samanlaista retoriikkaa kuin vaikkapa Suomessa ja Saksassa, että vanhusväestö olisi liian kallista ja vaativaa. Sen sijaan heidät nähdään kansanosana, joka on eläkkeensä ja niukat hoivapalvelunsa ansainnut.

Laitoshoidon suosiminen kuitenkin maksaa pitkän pennin yhteiskunnalle. Timonen nappaa viereiseltä pöydältä toisen esimerkin siitä, mihin irlantilaisessa vanhustenhoidossa nyt kuluu rahaa.

Iso pahvinen kotelo on irlantilainen versio potilastietojärjestelmästä. Taskuun kirjataan vanhuksen tiedot, omaisten yhteystiedot, tiedot terveydentilasta, allergiat. Taskun sisälle pannaan lisää tietoa, edelleen paperilla.

Nainen osoittaa potilaspassia.
Professori Virpi Timonen esittelee irlantilaista potilaspassia

Sähköisiä tietokantoja ei ole, ja potilaiden tai heidän omaistensa pitää osata kertoa tiedot aina yhä uusille hoitajille.

– Tämä tekee järjestelmän hyvin vaikeaksi, ennen kaikkea potilaalle, mutta myös hoitajille. Ja kustannuksia lisää se, että melko korkeasti palkatut työntekijät pyörittelevät sananmukaisesti papereita, Timonen sanoo.

Ikääntymisen kustannuksiin voisi siis vaikuttaa teknologialla. Timonen on mukana EU:n rahoittamassa projektissa (siirryt toiseen palveluun), jossa vertaillaan hoivapolitiikkaa ja -käytäntöjä.

Toinen menoerä ovat eläkkeet. Julkisista varoista maksettava eläke on Irlannissa vain noin tuhat euroa kuussa.

Osalla työpaikoista on eläkerahasto, minkä lisäksi useimmat säästävät myös itse. Niin myös Kellyjen perhe.

Nyt moni taas eläkesäästää kiinteistöomaisuuteen. Toistetaan samaa virhettä uudelleen, mikä ymmärtääkseni taitaa olla hulluuden määritelmä.

Roisin Kelly

– Meillä irlantilaisilla on vankka talonomistuskulttuuri. Monet iäkkäät ihmiset ostivat nousukaudella 2000-luvun alussa kakkoskiinteistön eläkesäästömielessä. Kun talous romahti, he menettivät kiinteistön ja sitä myöten eläkesäästönsäkin, Roisin Kelly sanoo.

– Ja huolestuttavaa kylläkin, nyt moni taas säästää kiinteistöomaisuuteen. Toistetaan samaa virhettä uudelleen, mikä ymmärtääkseni taitaa olla hulluuden määritelmä.

Toisaalta eläkerahastotkaan eivät ole pomminvarma sijoituskohde.

– Ongelma siis on löytää luotettava säästämisen tapa. Valtion maksama eläke on mitätön.

katukuvaa
Yli viidesosa irlantilaisista on alle 14-vuotiaita.Paul-Michel Ledoux / Yle

Entä mitä professori Virpi Timonen neuvoisi suomalaisia tekemään, jotta ikääntyminen ei syö valtion verotuloja ja hyvinvointipalvelut romahda? Huoltosuhde heikkenee Suomessa Irlantia nopeammin.

Timonen toteaa, että Suomessa moni asia on jo paremmin kuin Irlannissa.

– Eläkepolitiikassa ollaan jo tehty paljon. Suomalaisnaiset ovat työelämässä. Ehkä nuorten tuloa työvoimaan voisi hiukan tehostaa, nyt opiskellaan vielä aika pitkän kaavan mukaan.

Timosen mukaan yksi ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen on maahanmuuton lisääminen. Ruotsissa sillä on korjattu heikentyvää huoltosuhdetta, ja Saksa on jo seuraamassa samoja jälkiä.

Grafiikka

– Tiedän, että asenneilmapiiri on Suomessa hyvin vaikea tässä suhteessa. Ja tässä on hirveän iso ero Irlantiin, Irlannissa ei ole minkäänlaista äärioikeistoa, maahanmuuttovastaista puoluetta tai edes politiikkaa.

Osasyy tälle on, että maahanmuutto on Irlantiin pääosin työperäistä. Turvapaikanhakijoita tulee Irlantiin maantieteellisistä syistä hyvin vähän, esimerkiksi vuonna 2015 vain kymmenesosa (3 270) siitä, mitä Suomeen.

Asenneilmapiiri on Suomessa hyvin vaikea maahanmuuton suhteen. Tässä on iso ero Irlantiin, Irlannissa ei ole minkäänlaista äärioikeistoa.

Virpi Timonen, professori, Trinity College

Toinen syy on irlantilaisten oma, pitkä perinne muuttaa ulkomaille. Kolmas on Timosen mielestä irlantilaisten yksityisyyttä koskeva kunnioitus. Ihmiset voivat tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja vapaasti ilman, että kukaan kyseenalaistaa tai pyrkii neuvomaan.

– Ihmiset eivät halua mennä sanomaan ulkomaalaiselle, että mitä sinä täällä teet, oletko töissä, oletko kunnon kansalainen vai hyödytkö meidän muiden verorahoista.

Roisin Kelly on huolissaan huoltosuhteesta varsinkin, koska kolmevuotias Arlo on autistinen. Hän tulee tarvitsemaan erityyppistä yhteiskunnan tukea ehkä jopa koko ikänsä.

Kristallipalloa ei ole käytössä, joten perhe voi vain pyrkiä kuntouttamaan lastaan ja toivoa parasta.

– Emme tiedä, miten autismi kehittyy. Mutta panostamme nyt kovasti siihen, että aikuisena Arlo voisi elää mahdollisimman itsenäistä elämää ja elättää itsensä.

Seuraavista taulukoista voit tutkia EU-maiden ikärakennetta

  • Mediaani-ikä kertoo, mikä kussakin maassa on ikähaitarin keskimmäinen ikä.
  • Ikäjakaumataulukosta näkee lasten, työikäisten ja ikääntyneiden osuudet maittain.
  • Huoltosuhdetaulukosta näkee, miten paljon eläkeikäisiä on sataa työikäistä kohden.
  • Nettomuuttotaulukosta näkee, onko maahanmuutto kasvattanut väkilukua.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.