Paljonko tienaa eläkeläinen kunnassasi? Pienimmät eläkkeet ovat Etelä-Pohjanmaalla, suurimmat jälleen Kauniaisissa

Suurimmat keskimääräiset eläkkeet maksettiin viime vuonna Uudellamalla, Kauniaisissa ja pienimmät eläkkeet Etelä-Pohjanmaalla, Isojoella. Naisten eläkkeet ovat noin viidenneksen miesten eläkkeitä pienemmät, eikä merkittävää muutosta ole näkyvissä vuosikymmeniin.

eläkkeelle siirtyminen
eläkeläisen kädet laskevat euroja
Eläkeläisten vappusatanen ei toteudu kerralla. Pieniä alle 1 400 euron eläkkeitä nostetaan neljän vuoden aikana. AOP

Viime vuonna eläkkeet nousivat runsaat 20 euroa toissa vuodesta. Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli 1656 euroa kuukaudessa. Hakukoneesta jutun lopusta voit katsoa oman kuntasi keskimääräisen eläkkeen, sekä erikseen miesten ja naisten eläkkeet.

Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon ja kertovat viime vuoden lopun tilanteesta.

Naisten ja miesten alat näkyvät eläkkeissä

Suuria eläkkeitä saa selkeä vähemmistö. Eläkkeensaajista seitsemän prosenttia saa yli 3 000 euron eläkettä ja heistä valtaosa on miehiä.

Kunnista Kauniainen Uudellamaalla on aivan omassa luokassaan runsaan 3 015 euron keskieläkkeellä. Espoo ja Helsinki ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on edelleen maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla, Isojoella - lähes 1 200 euroa kuukaudessa. Ero suurimman ja pienimmän välillä on kaksi- ja puolikertainen.

Lähes neljällä kymmenestä eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa ja heistä kaksi kolmesta on naisia. Miesten keskieläke oli 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Naisten ja miesten eläkkeiden suurta eroa selittävät naisten lyhyemmät työurat ja pienemmät ansiot.

– Naisten ansiot ovat alhaisemmat kuin miesten johtuen pitkälti siitä, että työmarkkinat ovat jakautuneet niin että naisvaltaisilla aloilla on pienemmät palkat kuin miesvaltaisilla aloilla, sanoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Merkittävää muutosta ei ole näköpiirissä vuosikymmeniin.

– Naisten palkat ovat lähentyneet miesten palkkoja, mutta ovat niistä vielä melko kaukana. Kymmeniin vuosiin ei ole näköpiirissä että eläkkeet lähestyisivät toisiaan merkittävästi. Naisten työurat ovat edelleen hieman lyhyemmät kuin miesten työurat. Keskeinen syy on, että naiset käyttävät pääosan perhevapaista. Miehillä työuraa lyhentää työttömyys, kertoo Palotie-Heino.

Vain Utsjoella Lapissa naisten eläkkeet ovat suurempia kuin miesten. Ero on prosentin, mutta miksi näin on, sitä Eläketurvakeskus ei ole selvittänyt. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Keskieläke. taulukko, grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Uudellamaalla suurimmat eläkkeet – eläkeläisiä paljon Itä-Suomessa

Uudellamaalla keskieläke on lähes 2 000 euroa, mikä selittyy elinkeinorakenteella. Myös Ahvenanmaalla keskieläkkeet olivat keskitasoa korkeammat, lähes 1 800 euroa kuukaudessa. Uudellamaalla on paljon isoja kansainvälisiä yrityksiä, isoja virastoja sekä erilaisia oppilaitoksia. Maataloutta on vähemmän kuin muissa Suomen maakunnissa. Samantyyppiset olosuhteet ovat Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Eläkevaltaisin maakunta on Etelä-Savo, seuraavaksi tulevat Kainuu ja Kymenlaakso. Eläkeläisten osuus on suuri etenkin Itä-Suomessa, koska siellä on paljon työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen saajia.

Työikäinen väestö keskittyy Etelä-Suomeen, Uudellemaalle.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski hieman kaikissa Suomen maakunnissa. Osuus on suurin edelleen Kainuussa, lähes 10 prosenttia ja pienin Ahvenanmaalla, lähes 4 prosenttia. Neljännes Suomen kunnista ylittää kymmenen prosentin rajapyykin. Viidessä kunnassa osuus on 15 prosenttia tai enemmän.

– Meillä on kuntia, joissa työkyvyttömyyseläkeläisten osuus on jopa kolminkertainen maan keskitasoon verrattuna. Kolme huolestuttavinta kuntaa sijaitsee Pohjois-Savossa, kertoo Palotie-Heino.

Osa työkyvyttömyyseläkkeistä on määräaikaisia ja osa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista saavuttaa vanhuuseläkeiän.

Omaa eläkettä saa 1,5 miljoonaa suomalaista.

Palotie-Heino arvioi, että nykyinen eläkejärjestelmä on rakennettu kestävälle pohjalle. Haasteita on kuitenkin tulevaisuudessa edessä, jos syntyvyys ja työllisyysaste pysyvät alhaisena. Järjestelmän kestävyys kuitenkin edellyttää, että eläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin.

Grafiikkaa korjattu klo 11:16, lisätty Pohjois-Karjala.

Eläkkeet kunnittain, hae kunnan nimellä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.

Lähde: Eläketurvakeskus