"100 vuotta ei ole kovin paljon" – Historia tulee nuorten iholle, kun sisällissodan jäljet näkyvät omassa koulussa

Sisällissota on tänä vuonna näkynyt poikkeuksellisen vahvasti myös koulujen historian tunneilla. Sodan ratkaisuhetkistä on sata vuotta.

Suomen sisällissota
Kuvamanipulaatio Tampereen yhteiskoulun lukion julkisivusta 1918 ja nyt
Lukiolaiset kuvattiin Tampereen yhteiskoulun edessä, samassa paikassa, kuin vapautetut suojeluskuntalaiset vuonna 1918.Antti Eintola / Yle

Lukiolaiset Oona Pätäri, Siina Kuusela ja Arvi Yrjölä asettuvat haastateltaviksi Tampereen yhteiskoulun eteen. Punatiiliseinässä on isoja koloja.

– Ajeltiin tuosta koulun ohi, kun isä sanoi, että näetkös Arvi nuo luodinreiät tuossa seinässä, ne ovat sisällissodan aikaisia. En ollut aiemmin huomannut niitä, Arvi Yrjölä kertoo.

– Tämä rakennus on ollut punaisten hallussa ja täällä on ollut valkoisia sotavankeja. Luodinreikiä on myös meidän ruokalassa ja siellä ne näkyvät aika selvästi, Oona Pätäri kertoo.

Kolme nuorta tiiliseinän edessä
Oona Pätäri, Siina Kuusela ja Arvi Yrjölä kulkevat päivittäin sisällissodan tapahtumapaikoilla. Oma koulu on saanut osumia Tampereen taisteluissa.Anna Sirén / Yle

Toisen vuoden opiskelijat tutustuvat parhaillaan vuoden 1918 tapahtumiin historian kurssilla. Arvi Yrjölän mukaan pohjatietoja on jo ennestään, mutta tänä vuonna tietoja on pystytty syventämään.

– Vasta lukiossa on selvinnyt, kuinka raaka sota oli ja miten paljon ihmishenkiä menetettiin, Siina Kuusela sanoo.

Oikeasti tapahtuneita asioita

Sadan vuoden takainen historia näkyy vahvasti lähiympäristössä. Historian opettaja Antti Kilpijärvi myöntää puhuvansa opiskelijoilleen sisällissodasta aika etuoikeutetusta asemasta.

– Aina on se vaara, että historia jää tarinoiksi. Puhutaan jostain sellaisesta, joka tapahtui jollekin toiselle jossain muualla kauan sitten, hän sanoo.

– Mutta kun voi linkittää tapahtumat opiskelijoiden oman perheen taustaan, näihin rakennuksiin ja maailmaan ympärillämme, syntyy oivallus. Että tämä ei olekaan vain kertomus, vaan ihan oikeasti tapahtuneita asioita.

Antti Kilpijärvi
Historian opettaja Antti Kilpijärvi sanoo, että lukiolaisilla on hyvät pohjatiedot sisällissodasta. Historiankurssilla tapahtumiin otetaan uusi näkökulma.Anna Sirén / Yle

Nykylukiolaisille sisällissodasta kerrotaan hyvin eri tavalla kuin muutama sukupolvi sitten. Lukion historiankurssissa keskeisimmät kysymykset ovat vuoden 1918 perinnön läpikäyminen ja sen pohtiminen, miten sodasta pitäisi puhua.

– Tässä on hyvä kohta käsitellä sitä, että historiaa on tulkittu tietyistä näkökulmista, ja käydä läpi eri tulkintoja. Miksi puhutaan vapaussodasta tai kansalaissodasta ja miksi nykyhistorian tutkijat haluavat, että puhutaan sisällissodasta. Opiskelemme, mitä tarkoittaa, kun historian tutkimuksessa pyritään objektiiviseen näkökulmaan eikä tulkita tapahtumia jonkun kansakunnan, eturyhmän tai voittajien näkökulmasta, Antti Kilpijärvi sanoo.

Olen Tampereen seudulta ja sukulaisiani on taistellut punaisten puolella ja joutunut Kalevankankaan vankileirille.

Siina Kuusela

Opettajalle objektiivisuuden vaatimus asettaa omat haasteensa, mutta Kilpijärven mielestä sisällissodan kohdalla sitä ei ole vaikea täyttää.

– Sodasta voi puhua useiden eri näkökulmien ja kilpailevien tarinoiden ja tulkintojen historiana. On paljon sellaisia kysymyksiä, joista tavallisilla ihmisilläkin on ihan oma näkemyksensä: mitä siellä tapahtui, kenen näkökulmaa sympatiseeraa ja mitä nimeä käyttää, hän sanoo.

Tunteita ei voi ymmärtää

Antti Kilpijärvi sanoo yrittävänsä hahmottaa opiskelijoille, kuinka monta sukupolvea tapahtuneeseen on ja millä tavalla sen vaikutus näkyy heidän tuntemiensa ihmisten elämässä.

– Sata vuotta ei itse asiassa ole kovin paljon, hän sanoo.

Siina Kuuselalle sisällissota on oman perheen historiaa.

– Olen Tampereen seudulta ja sukulaisiani on taistellut punaisten puolella ja joutunut Kalevankankaan vankileirille. Totta kai mietin, että vaikuttaako tämä jotenkin minuun, hän sanoo.

Mitä se oikeasti tarkoitti, ja millaisia tunteita ihmiset joutuivat käymään läpi. Ei sitä voi ymmärtää.

Arvi Yrjölä

– Vaikka en kannata heidän ideologiaansa vaan ymmärrän ehkä valkoista ideologiaa paremmin, minusta tuntuu, että me hävisimme ja perheeni on joutunut kärsimään vääryyttä. Se on jännää, mistä tämä ajatus kumpuaa.

Oona Pätäri sanoo perehtyneensä sisällissotaan, kun yläasteen historianopettajan kannusti oppilaita tutkimaan sitä itse.

– Ymmärrän tietyllä tapaa, miksi se tapahtui siinä tilanteessa. Vaikka se oli ihan hirveä tapahtuma tietenkin, hän sanoo.

Arvi Yrjölän mielestä sotaan osalliseksi joutuneiden tilanteeseen on vaikea samaistua.

– Mitä se oikeasti tarkoitti, ja millaisia tunteita ihmiset joutuivat käymään läpi. Ei sitä voi ymmärtää.

Lue myös:

Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa

Suomen sisällissodasta julkaistu kuvia kaikkien käyttöön – "Tämä tulee lähelle"