Kuopion suurmäkeä ei haluta purkaa, mutta harrastajia on liian vähän ja mäki käy kukkarolle – "Tällä hetkellä suru on päällimmäisenä tunteena"

Puijon suurmäen tulevaisuus on noussut poliittiseen keskusteluun Kuopiossa. Mäen mahdollisesta purkamisesta ei ole tulossa nopeaa päätöstä, vaan päättäjät haluavat miettiä vaihtoehtoja ajan kanssa.

Kuopio
Mäkihyppääjä Kuopion Puijon suurmäessä.
Antti Karhunen / Yle

Kuopion valtuustoryhmien puheenjohtajat tyrmäävät Puijon suurmäen purkamisen. Yle teki suurmäen kohtalosta sähköpostikyselyn valtuustoryhmille.

Yksikään kyselyyn vastanneista poliitikoista ei kannata suurmäen pikaista purkamista. Vastauksissa nousi esille kaupungin rooli suurmäen ylläpitokustannuksissa.

Osa päättäjistä pitää mäkeä verorahojen tuhlauksena ja puntaroi myös suurmäen mahdollista myyntiä. Mitään kiirettä asiassa ei kuitenkaan haluta pitää.

– Ei suurmäkeä kannata purkaa. Se kuuluu Puijon siluettiin, sanoo keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Kananen.

Samoilla linjoilla on SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Kosunen. Hän luonnehtii suurmäkeä kalliiksi, mutta muistuttaa perinteiden velvoittavan.

– Poliittinen keskustelu on tarpeen. Vanhan purkaminen on aina helppo vaihtoehto, mutta uuden luominen on jo vaikeampaa, sanoo Kosunen.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Marja Bergin mielestä asiassa ei ole hirveä kiire, että suurmäki pitäisi nyt heti purkaa. Berg väläyttää, että suurmäen ylläpitoon käytettyä rahaa voisi suunnata esimerkiksi koululaisten liikuntaharrastuksen edistämiseen.

– Kaupungin luottamushenkilöt voivat keskustella suurmäen purkamisesta ihan rauhassa ja katsoa pari vuotta eteenpäin lajien kehitystä, miettii Berg.

Toivoisin, että mukaan löytyisi myös muita rahoittajia. Esimerkiksi lajiliitolta kaipaisin jonkinlaisia avauksia.

Laura Meriluoto

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Meriluoto ei näe tarvetta tehdä mäen purkamisesta päätöstä juuri nyt.

– Aina pitää miettiä julkisella rahalla saatavaa hyötyä. Toivoisin, että mukaan löytyisi myös muita rahoittajia. Esimerkiksi lajiliitolta kaipaisin jonkinlaisia avauksia, sanoo Meriluoto.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Reijonen pitää kaupungin vuosittain käyttämää rahasummaa Puijon hyppyrimäkiin todella isona. Mäkien ylläpitoon ja kunnostukseen kuluu noin 330 000 euroa vuodessa.

– Pitäisin realistisena tarkastella myyntivaihtoehtoa. Jos mäen purkamiseen päädytään, se tulisi pohtia valtuustoryhmissä, sanoo Reijonen.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajalla Björn Cederberg ei ota kantaa purkamiskysymyksessä tässä vaiheessa suuntaan tai toiseen.

– Keskustelu asiasta jatkuu. Todennäköisesti Puijon hyppyrimäet säilyvät ennallaan ainakin lähivuodet. Tällä hetkellä suru on päällimmäisenä tunteena mielessä aluetta ajatellessani, miettii Cederberg.

Kenelle suurmäen ylläpito kuuluu?

Puijon suurmäen rakentamisesta jo vuonna 1997 päättämässä ollut, nykyinen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Kantanen kaipaa keskustelua siitä, onko suurmäkien ylläpito ja pyörittäminen puhtaasti kaupungin vastuulla.

– Jos joku nyt esittäisi Puijon suurmäen purkua, en sitä kannattaisi. Halutaanko mäkihyppyyn panostaa ja voisiko lajin kehittämiskustannuksia jakaa leveimmille hartioille – maakuntaan, valtionrahoitukseen, liiton panostuksiin elinkeinoelämää unohtamatta, kysyy Kantanen.

SDP:n Jaakko Kosusen mukaan on selvää, ettei Puijon mäkien kunnostaminen tai ylläpito voi olla pelkästään kaupungin vastuulla.

Laji ei houkuta katsojia eikä yhteistyökumppaneita ja mäkihyppy koetaan myös kalliiksi.

Pekka Kantanen

Puijon suurmäen taivalta alusta lähtien seurannut Kuopion kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Kantanen muistuttaa, ettei suomalaismäkimiehillä ole enää entisen kaltaista kansainvälistä menestystä.

– Laji ei houkuta katsojia eikä yhteistyökumppaneita ja mäkihyppy koetaan myös kalliiksi. Siksi on tärkeää, että asiasta nousee keskustelu, sanoo Kantanen.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Kananen kaipaa Puijon alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Kananen nostaa esiin myös hotellin rakentamisen Puijon laelle.

– Saataisiinko silloin muiden maiden mäkihyppyjoukkueita harjoittelemaan Kuopioon? Se vaatii varmaankin suurmäen peruskorjauksen. Olisiko mäkeen mahdollista saada kesäisin jotain köysiradan tapaista toimintaa, miettii Kananen.

Isot mäkikisat ovat toistaiseksi takana

Vihreiden Marja Berg painottaa, ettei mäkikilpailuja pidä väkisin haalia veronmaksajien rahoilla Kuopioon.

– Turisteille olisi järjestettävä kesäkisoja ohjelmanumeroksi tyyliin "hullut suomalaiset" hyppäävät keskellä kesää. Piknik ja muuta ohjelmaa mäkimonttuun, ideoi Berg.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Meriluoto arvioi, että Puijolla mennään talviurheilun osalta edelleen nykyisellä mallilla. Kokoomuksen Pekka Kantasen mukaan isoja kansainvälisiä mäkihyppykisoja ei Puijolla ainakaan vähään aikaan nähdä.

– Talviurheilun osalta on ikävä kyllä nähtävissä hyvin vähän merkkejä sellaisesta aktiivisesta toiminnasta ja kehittämisestä, mitä Kuopion kaupunki voisi kumppanina tukea, sanoo Kantanen.

Puijon suurmäen kohtalo nousi esille viime viikolla, kun Yle uutisoi 20 vuotta sitten rakennetun mäen nykytilanteesta ja vähäisestä käytöstä.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Kantanen nosti jutussa esille, että kuopiolaispäättäjät joutuvat esittämään itselleen kysymyksen suurmäen purkamisesta.

Myös Savon Sanomat otti asiaan kantaa pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) viime sunnuntaina. Lehden mielestä suurmäki pitää säilyttää.

Suurmäki valmistui vuonna 1998 tiukan poliittisen väännön jälkeen. Mäki maksoi tuolloin noin 15 miljoonaa markkaa eli noin 2,5 miljoonaa euroa.

Puijolla hypättiin vuosikausia maailmancupin osakilpailuja. Yleisön kiinnostus kisoihin hiipui kuitenkin vuosi vuodelta ja toistaiseksi viimeinen MC-osakilpailu oli suurmäessä keväällä 2016.

Aika on ainakin osin ajanut Puijon suurmäen ohi. Lajipiireissä mäen profiilia on luonnehdittu jo pitkään vanhanaikaiseksi.