Perityissä metsissä kasvaa valtava omaisuus – silti monet perintömetsät ehtivät kasvaa vuosikymmeniä ennen kuin kukaan hyödyntää niitä

Kuolinpesät omistavat yksityismetsistä jo 10 prosenttia. Metsäkeskus koettaa herätellä kuolinpesiä, etteivät ne passivoituisi metsänomistajina.

metsänomistajat
Mies metsässä.
Toni Pitkänen / Yle

Kuopiolainen liikuntapaikan hoitaja Reijo Hyvärinen (51) on kuolinpesän tuore osakas äitinsä ja kolmen sisaruksensa kanssa. Isä kuoli marraskuussa.

Hyvärisen perheessä perunkirjoitukset on jo tehty ja äidille hankittu uusi asunto taajamasta. Äidin vanha kotipaikka, metsä ja kesämökki pitää nyt jakaa perikunnan kesken. Metsää kuolinpesällä on 30 hehtaaria.

– Yksi varmaan ottaa metsät, yksi ottaa pääpaikan, yksi ottaa kesämökin, ja yksi ottaa rahana oman osuutensa.

Metsäkaari-hankkeen projektipäällikkö Jouni Partanen Metsäkeskus Pohjois-Savosta sanoo, että Hyvärisen kuolinpesän suunnitelmat ovat erinomaiset.

– Monilla tuohon asteeseen pääseminen vaatii vuosia. Tämä on oikea mallitapaus.

"Kuolinpesiä koetetaan aktivoida kaikin mahdollisin tavoin"

Jouni Partanen vetää Pohjois-Savossa Metsäkaari-hanketta, joka pyrkii aktivoimaan kuolinpesiä nykyistä huomattavasti tehokkaampaan metsien hyödyntämiseen.

Mies metsässä.
Toni Pitkänen / Yle

– Metsäomaisuus on arvokasta. Kuolinpesien pitää aluksi hankkia tietoa siitä, mikä metsän arvo on. Keskustelu perheen sisällä on tärkeää, kun mietitään, mitä metsille tehtäisiin.

Partasen mukaan järkevin ja selkein tapa yleensä on, että yksi kuolinpesän osakas on metsän omistaja. Isommissa metsissä yhteisomistus eli metsätilan omistus murtoluvuilla metsäyhtymänä on sekin järkevää.

– Silloin pitää tehdä yhteishallintosopimus. Siinä sovitaan, miten metsää hoidetaan ja kuka hoitaa pakolliset juoksevat asiat. Se auttaa tosi paljon, Partanen sanoo.

Metsätietolain maaliskuun alussa voimaan tulleen muutoksen myötä metsäkeskus saa verottajalta käyttöönsä aiempaa kattavammat tiedot kuolinpesien jäsenistä. Tietoja voi käyttää neuvonnan tukena entistä tehokkaammin.

– Osa kuolinpesistä passivoituu. Voi olla, että metsän omistus menee yhden sukupolven yli ilman, että siitä on hyötyä kenellekään. Siksi kuolinpesiä koetetaan aktivoida kaikin mahdollisin keinoin.

Kuolinpesät omistavat 1,3 miljoonaa hehtaaria metsää

Metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että kuolinpesien aktivointikampanjoita on käynnissä ympäri maata kaikkiaan kymmenen. Nämä Metsäkaari-hankkeet ovat järjestäneet yli 300 tilaisuutta, joihin on osallistunut yli 13 000 ihmistä.

Suomessa on kaikkiaan 45 000 kuolinpesää, jotka omistavat metsää. Yksityismetsistä kuolinpesien hallussa on 10 prosenttia eli 1,3 miljoonaa hehtaaria.

Antti Pajulan mukaan sopuisimpia kuolinpesiä ovat sisarusten hallitsemat pesät.

– Kahden sukupolven pesissä syntyy helpommin ristiriitoja.

Nykyisin kuolinpesän kaikkien osakkaiden pitää olla yksimielisiä siitä, mitä toimenpiteitä metsässä tehdään.

– Kaavailuja on, että mentäisiin enemmistöpäätöksiin, mutta ne ovat niin kaukana, että se ei ole ajankohtaista, sanoo projektipäällikkö Jouni Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Lue lisää: Jakamattoman kuolinpesän omistusjärjestelyt (Tapio) (siirryt toiseen palveluun)