Yritystukiuudistus lässähtämässä: Veroedut pois ruumisautoilta ja elokuvatuotannosta – teollisuudelle pitkä siirtymäaika

Yritystukityöryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen mukaan työ saadaan valmiiksi ensi viikolla.

yritystuet
Terässulatto Outokummun terästehtaalla Torniossa
Jani Saikko / Yle

Ei tullut takkia vaan tuluskukkaro. Siltä vaikuttaa viime vuonna aloittaneen hallituksen asettaman parlamentaarisen yritystukityöryhmän lopputulos tässä vaiheessa.

Hallitus odottaa, että työryhmä tekee ehdotuksia sekä supistettavista tuista että siitä miten säästyneitä tukieuroja kohdennetaan uudelleen yrityksiä uudistavaan suuntaan. Tarkastelussa mukana olevien yritystukien kokonaismäärä on noin 4 miljardia euroa. Tästä suorien tukien osuus on 1,1 miljardia ja verotukien osuus 2,9 miljardia euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan 4 miljardin tuista yrityksiä uudistavia arvioidaan olevan nyt vain noin 400 miljoonaa euroa. Suurimmat supistamis- ja kehittämistarpeet kohdistuvat suoria tukia tehottomammiksi koettuihin verotukiin.

– Varsinainen ehdotus on lähdössä työryhmän edustajille. Kokoustamme vielä ensi viikolla, mutta kyllä silloin pitäisi jo päätöksiä tulla, sanoo yritystukityöryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (Kesk.).

Vauhtia päätöksentekoon antaa huhtikuun kehysriihi, jossa voidaan sopia muun muassa verolinjauksista.

Parlamentaarisella yritystukityöryhmällä on ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä, sillä loppuraportin piti valmistua jo helmikuussa. Tästä on kerrottu aiemminkin. Yritystukien leikkauslista ei näe vieläkään päivänvaloa, Yritystukityöryhmän puheenjohtaja Pekkarinen T&T:n haastattelussa: "En ymmärrä miksi hallitus tällaisen selvityksen laittoi liikkeelle ja miksi suostuin puheenjohtajaksi"

Alustava ehdotus poistaisi energiaveroleikkurin

Yle sai käsiinsä yritystukityöryhmän aiemman alustavan ehdotuksen. Sen mukaan yritystukiin kaavailtaisiin vain noin 170 miljoonan euron muutoksia, kun tarkastelun kohteena olevien yritystukien määrä on siis 4 miljardia.

Pekkarisen mukaan alustava ehdotus ei anna lopputuloksesta vielä oikeaa kuvaa.

– Julkisuuteen tulleet tulkinnat alustavasta ehdotuksesta ovat olleet monin osin virheellisiä ja puutteellisia, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen viittaa Perussuomalaisiin, jotka tiedottivat maanantaina alustavan ehdotuksen pohjalta olevansa siihen pettyneitä ja joka toteutuessaan ajaisi Suomen teollisuuden EU:n ulkopuolelle.

Varsinaisessa ehdotuksessa tukien perusmalli olisi tiettävästi osin toisenlainen ja myös tämä alla olevan grafiikan laskelmat saattavat vielä muuttua.

Harhaa grafiikkaan aiheuttaa ainakin se, että poistuvia tukia sekä kompensoidaan että siirretään toisaalle yritysten käytettäväksi esimerkiksi innovaatio- tai energiainvestointeihin.

Ylen saaman tiedon mukaan varsinaiseen ehdotukseen olisi myös tulossa teollisuudelle 4-6 vuoden siirtymäaika muutoksiin sopeutumiseksi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että suurimmat leikkaukset ja uudelleen kohdistukset olisivat osumassa paljon energiaa käyttävään teollisuuteen sekä laivanrakennukseen.

Alustavassa ehdotuksessa paljon energiaa käyttävien yritysten energiaveron palautuksesta eli ns. energiaveroleikkurista luovuttaisiin kokonaan. Palautuksen poistamista kompensoitaisiin laskemalla alennettua sähköverokantaa eli ns. sähköveroluokka II:sta summalla, joka suunnilleen vastaisi sähköverojen osuutta poistuvassa energiaveroleikkurissa.

Etuna pidetään muun muassa sitä, että teollisuuden yrityksiä kohdeltaisiin aiempaa yhdenvertaisemmin, koska sähköveron alennus hyödyttäisi nykyistä laajempaa yritysjoukkoa.

Saatua säästöä suunnattaisiin teollisuuden energiatehokkuuden, innovaatioiden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.

Maatalous menettäisi oman "energiaveroleikkurinsa"

Samalla ehdotetaan myös maatalouden energiaveronpalautuksesta luopumista niin, että muu maatalous siirretään kasvihuoneiden tapaan suoraan alemman sähköveroluokka II:n piiriin.

Sähköveroluokka II:n lisäalennus osana teollisuuden energiaveroratkaisua tukisi perustelujen mukaan siis myös maataloutta. Maatalouden sähköverotuki voisi jopa hiukan nousta.

Maatalouden energiaveronpalautusten poistumisesta saatu säästö ehdotetaan puolestaan kohdennettavaksi maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran kautta energiatehokkuutta parantavien hankkeiden ja investointien tukemiseen.

Muutoksia on kaavailtu myös yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuontantoon, joiden käyttämien polttoaineiden hiilidioksidivero on nyt puolitettu. Ehdotuksen mukaan veron puolituksesta luovutaan ja tehdään samalla täysimääräinen alennus energiaverosisältöön. Käytännössä kivihiilen vero nousisi ja maakaasun verotaso laskisi. Muutoksen katsotaan vauhdittavan kivihilen käytöstä luopumista.

Myös turpeella on oma energiavero. Ehdotuksen mukaan se pitäisi nostaa nykyisestä 1,9 eurosta 3,4 euroon megawattitunnilta. Perustelun mukaan turpeen veron nosto parantaisi muun muassa sahoilla sivutuotteena syntyvän purun ja kuoren kilpailukykyä energialähteenä.

Laivat, matkailu- ja ruumisautot leikkuriin

Laivanrakennuksen innovaatiotuki ehdotetaan poistettavaksi ja esitetään myös selvitettäväksi voisiko kauppa-alusten miehistötuen kohdentaa vain varsinaisissa merimiesammateissa toimiviin henkilöihin.

Poistettaviksi ehdotetaan myös eläinlääkintä- ja ruumisautojen autoverottomuutta. Elokuvatuottajien verovapaalle tuotantotuellekaan ei nähdä enää perusteita.

Matkailuautojen verotuskin voi kallistua. Niiden käyttövoimavero määräytyy nyt pakettiautojen alemman verotason mukaan. Ehdotuksen mukaan matkailuautojen käyttövoimaveron pitäisi määräytyä henkilöautoluokan perusteella.

Tukiviidakon selkeyttämiseen on tarvetta

Sähkö-, kone- ja metalliteollisuuden yrityksiä edustava Teknologiateollisuus pitää hyvänä, että tukia veivataan yrityksiä uudistavaan suuntaan. Tukijärjestelmä tosin kaipaisi samassa yhteydessä selkeyttämistä. Varauksiakin on.

– Suomen kansainvälinen kilpailukyky pitää uudistuksia tehdessä turvata, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Hän haluaa myös muistuttaa, että kaikilla aloilla esimerkiksi veroedun vaihtuminen innovaatiorahoitukseksi ei toimi.

– Metallien jalostaminen Suomessa on jo nyt ekoteko eli sitä tehdään maailman puhtaimalla tavalla, Turunen sanoo.

Lue lisää: Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja.

Lue lisää: Erkki Virtasen kolumni: Yritystukia ei leikata vaan mielummin lisätään