Alakoululaiset kuskaavat ruokaa pitkin käytäviä – vaasalaiskoulussa on odotettu ruokalaa jo 20 vuotta: "Äkkiä pöpöt siinä leviävät"

Ruokailutiloille ei ole olemassa kunnollisia suosituksia. Opetushallituksen mukaan tilat voivat kuitenkin vaikuttaa oppilaiden syömiseen.

kouluruoka
kouluruokailua
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kouluruoan syöminen luokissa saa jatkoa vaasalaisessa Merikaarron koulussa. Kouluun tehdään tänä vuonna jo sen historian toinen peruskorjaus, mutta ruokalaa kouluun ei vieläkään rakenneta.

Koulussa on yli sata oppilasta alakoulussa ja eskarissa. Oppilaat syövät luokissa, jonne ruoka haetaan tarjottimilla pääsisäänkäynnin aulasta. Rehtori Anne-Marie Viinamäki pitää tilannetta ongelmallisena varsinkin niinä aikoina, kun koulussa kiertää tauteja.

– Oppilaat kuskaavat tarjottimia kapeilla käytävillä, se on välillä aikamoista vilskettä. Esimerkiksi flunssa- tai vatsatautiaikoina, joku voi aivastaa vastaantulijan tarjottimelle, niin äkkiä pöpöt siinä leviävät. Pari vuotta sitten meillä oli riesana pitkä angiinaepidemia, joka ei meinannut loppua ollenkaan, Viinamäki kertoo.

Vielä muutama vuosi sitten ruoka tuotiin kärryillä suoraan luokkiin. Tästä oli kuitenkin luovuttava, kun keittiöhenkilökuntaa vähennettiin.

Ruokailutila voi vaikuttaa syömiseen

Luokassa syöminen ei sinänsä ole tavatonta. Jotkut koulut ovat jopa siirtyneet syömään luokkiin, koska sillä voi rauhoittaa ruokailua ja keskittyä paremmin ruokakasvatukseen. Merikaarrossakin on jo totuttu syömään luokissa, mutta ruoan hakeminen aulasta kapeita käytäviä pitkin koetaan haitalliseksi.

Opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta oli viime vuonna tekemässä uusia valtiollisia suosituksia kouluruokailuun. Hän pitää ongelmallisena sitä, ettei kunnollisia suosituksia ole tehty itse ruokailutiloille.

– Monia oppiaineita varten, kuten musiikki- ja käsityöopetusta varten, suunnitellaan tilat hyvin tarkasti. Ruokailuun pitäisi suhtautua samalla tavalla, Manninen linjaa.

Uudessa opetussuunnitelmassa ruokailu on otettu tarkempaan syyniin. Opettajien tulee seurata ja arvioida oppilaiden osallistumista ja ruokailun laatua.

– Jatkossa täytyy siis myös miettiä, vaikuttaako ruokailutila oppilaiden valintoihin. Jättävätkö he vaikka syömättä sen vuoksi, että ruoka on seissyt käytävällä, Manninen sanoo.

Ruokala oli jo piirretty suunnitelmiin

Merikaarron koulu on ainoa koulu Vaasassa, jossa syödään luokissa. Koulu aloitti toimintansa nykyisissä tiloissa vuonna 1958. 2000-luvun alussa, Merikaarron kuuluessa vielä Vähänkyrön kuntaan, koulussa tehtiin peruskorjaus ja laajennus. Silloin suunnitelmissa oli rakentaa myös ruokala.

– Ruokala oli jo arkkitehdin piirrustuksissa ja se oli tulossa. Sitten piti säästää, punakynä kävi, eikä ruokalaa tullutkaan. Siitä asti sen rakentamisesta on puhuttu jatkuvasti.

Viinamäki kertoo ottaneensa asian puheeksi useaan otteeseen senkin jälkeen, kun Vähäkyrö ja Vaasa yhdistyivät vuonna 2013.

Koulut esittävät kaupungille vuosittain tarpeitaan, joista vain osa voidaan toteuttaa. Tänä vuonna Merikaarron kouluun tehdään 240 000 euron remontti. Kunnostusten lisäksi kouluun rakennetaan muun muassa hissi ja parannetaan kamera- ja kulunvalvontaa. Ruokala saa vielä odottaa.

– Mitään perusteluja ei ole tullut siihen, miksei ruokalaa rakenneta. Raha on tietysti tiukassa ja ehkä meidän tarvetta ei ole sisäistetty kaupungilla. Yritetään taas ensi vuonna, Viinamäki toteaa.

Väärät paperit

Vaasan kaupungin talotoimesta kerrotaan, että koulujen toiveet ovat vuosittain yhteensä noin 40 miljoonan euron tasolla ja esimerkiksi tänä vuonna rahoitusta on käytettävissä 6,25 miljoonaa.

Merikaarron koulun toive ruokalasta kuitenkin yllättää kiinteistöpäällikkö Petteri Väkelän täysin. Hänen mukaansa ruokalan rakentaminen ei ollut mukana koulun esityksessä.

– Ohjelma laaditaan käyttäjien esitysten mukaan. Pyydämme heiltä priorisoinnin ja sen jälkeen käyttäjän hallinnollinen johto määrittelee, mitkä asiat ovat tärkeimpiä, Väkelä sanoo.

Viinamäen ja Väkelän keskinäisen konsultoinnin jälkeen selviää, ettei hakuprosessi ollut rehtorille täysin selvä. Ruokalan rakentamisesta olisi tullut tehdä erillinen investointihakemus.

– Kyse on väärinymmärryksestä, otan sen omaan piikkiini. Oletin, että asia etenee, kun olen puhunut siitä oman esimieheni kanssa. Mutta mahtavaa, että asia nousi esille, nyt tiedän miten menetellä jatkossa, Viinamäki sanoo.