Tutkimus: Kuntaliitokset vähensivät äänestysaktiivisuutta pienissä kunnissa

VATTin tutkijat huomasivat, että eniten äänestysprosentti laski niissä kunnissa, joiden asukkaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa politiikkaan laskeneen eniten.

äänestäminen
kuntavaalijulisteita
Ismo Pekkarinen / AOP

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset vähensivät äänestysaktiivisuutta merkittävästi pienissä kunnissa, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tuoreesta tutkimuksesta.

Suurten kuntien äänestysaktiivisuuteen liitokset eivät vaikuttaneet.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuntaliitokset laskivat pienten liitoskuntien äänestysaktiivisuutta selvästi verrattuna samankaltaisiin pieniin kuntiin, jotka eivät tehneet liitosta.

VATTin tiedotteen mukaan äänestysaktiivisuus laski pienissä liitoskunnissa keskimäärin 69 prosentista 65 prosenttiin. Tutkijat pitävät neljän prosenttiyksikön laskua merkittävänä.

– Äänestäjien passivoituminen pienissä liitoskunnissa osaltaan lisää poliittisen edustuksen alueellista epätasa-arvoa suurten ja pienten liitoskuntien välillä, tiedotteessa todetaan.

VATTin mukaan sen tekemissä aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että juuri edustustaan menettäneiden pienten liitoskuntien paikallispalvelut ovat heikentyneet.

Tutkijat havaitsivat myös, että äänestysprosentti laski eniten niissä liitoskunnissa, missä asukkaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa politiikkaan laskeneen eniten.

VATTin tutkimuksessa seurattiin äänestysaktiivisuutta viisissä kuntavaaleissa vuosina 2000–2017.