1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi on karkottanut lähetystöistä hiljaisesti vakoojia ja rattijuoppoja

Diplomaattistatuksen turvissa majailee herrasmiessopimuksella tiedusteluvirkamiehiä. He saavat muita herkemmin lähtöpasseja.

karkotus
Venäjän Suurlähetystö Suomessa.
Diplomaatin mukaan Suomi oli ainakin kylmän sodan aikana erittäin hyvin selvillä siitä, keitä Venäjän suurlähetystössä tehtaankadulla oli .Yle

Suomi ilmoitti eilen karkottavansa yhden venäläisdiplomaatin Britannian Salisburyn hermomyrkkyiskun takia. Tiedon julkistaminen on poikkeuksellista.

Diplomaatteja on Suomesta karkotettu aiemminkin, mutta Suomella ei ole ollut tapana tehdä karkotuksista numeroa. Suomella on ollut toinen linja kuin Ruotsilla tai Nato-mailla. Käytäntö periytyy Neuvostoliiton ajoilta.

Karkotukset ovat liittyneet tiedustelusta kiinni jäämiseen tai rötöstelyyn kuten rattijuopumukseen. Ulkoministeriö ei halua tapauksia luetella eivätkä suurlähettiläät nimillään muistella. Kovin yleisiä eivät karkotukset ole olleet.

Karkotus on tullut esimerkiksi tiedusteluvirkamiehelle, joka on jäänyt verekseltään kiinni värvättyään suomalaisen toimittamaan salaisia papereita.

Kun tapauksia ei julkistettu, varsinkaan Neuvostoliitto ei välttämättä ryhtynyt vastatoimiin.

Vastatoimistakin on kokemusta. Esimerkiksi vuonna 2013 Venäjä karkotti suomalaisen lähetystöneuvoksen, joka oli ollut maassa vajaan vuoden. Tuolloin venäläisdiplomaattia oli ensin pyydetty poistumaan Suomesta. Vastaava tapahtumasarja nähtiin myös vuonna 2008.

Agentteja majailee lähetystöissä

Britannian pääministeri Theresa May iloitsi maanantaina, että lukuisat maat karkottavat yli sata venäläistä tiedusteluvirkamiestä tuenosoituksena Britannialle. Hän ei puhu mitään diplomaateista.

Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen sanoi Ylen A-studiossa, että maat karkottavat diplomaattistatuksella vakoojatehtävissä toimivia venäläisiä. Tästä voi päätellä, että lähetystöissä majailee joukko vakoojia piilotehtävissä vieläpä niin, että isäntämaa hiljaisesti hyväksyy asian.

Yhdysvaltalaisvirkamiehet arvioivat maassa olevan jopa yli sata venäläisvakoojaa diplomaattistatuksen suojissa. Näistä 60 ollaan nyt passittamassa takaisin Venäjälle. Miksei Amerikka saman tien karkota kaikkia? Niin pimeää kuin vakoilu onkin, kyseessä on hyväksytty kansainvälinen käytäntö.

Mieluummin seuranta kuin karkotus

Washingtonin vakoilumuseon toiminnanjohtaja, eläkkeellä oleva eversti Christopher Costa sanoo uutistoimisto AP:lle, että vaikka vakooja on tiedossa, on usein hyödyllisempää pitää häntä silmällä hienovaraisesti kuin karkottaa.

– Vastavakoilun kissa ja hiiri -leikissä tärkeintä on selvittää, keihin virkailija on yhteydessä.

Toinen syy on vastavuoroisuus. Yhdysvalloilla on omat vakoojansa Venäjällä lähetystönsä suojissa. Christopher Costa arvioi, että lähetystöön asettuvista vakoojista kerrotaan yleensä isäntämaalle, jos maahan on lämpimät suhteet. Lähetystön agentti voi sitten pitää yhteyttä isäntämaan tiedustelun kanssa.

Jos suhteet ovat huonot, isäntämaa jätetään selvittämään vakoojia itse. Yhdysvalloissa liittovaltion keskusrikospoliisi FBI tai vastavakoilu tutkii uudet venäläisdiplomaatit. Vakoilun voi paljastaa vaikka aiempi työura, salaiset tapaamiset tai salaustekniikoiden käyttö.

Tiedustelutoiminnasta toki vain osa sijaitsee lähetystöissä. Varsinaiset agentit toimivat peitehenkilöllisyyksien turvin muualla.

Suomella ei ole vakoojia

Suomessa ajatellaan, että sivistysmaat ilmoittavat, kuka toimii tiedustelutehtävässä. Henkilö on yleensä yhteydessä asemamaan tiedusteluun, Suomessa suojelupoliisiin.

Tunnetuin Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön tiedusteluvirkamies oli Viktor Vladimirov, joka toimi Helsingissä KGB:n paikallisena pääedustajana eli residenttinä. Suuri yleisö ei roolista tiennyt kuten on tapana. Tiedustelua voidaan hoitaa vaikka kulttuurivirkamiehen tai lähetystösihteerin peitenimikkeen takana.

Suomelle tilanne on ollut epäsuhtainen, kun Suomella ei lain mukaan voi olla ulkomaantiedustelua Venäjällä. Tosin Venäjällä ollaan sitä mieltä, että Suomikin vakoilee. Venäjällä ajatellaan herkästi, että kaikki diplomaatit ovat vakoojia.

Koossakin on eroa. Venäjän Helsingin-lähetystössä toimii 58 diplomaattia, Suomen Moskovan-lähetystössä diplomaatteja on parikymmentä.

Vakoilu on kasvussa

Kylmän sodan jälkeen agenttitoiminta laantui mutta professori Angela Stent Georgetownin yliopistosta arvioi, että toiminta on virinnyt uudestaan.

– Vakoilua on nyt yhtä paljon ellei enemmän kuin kylmän sodan aikana.

Tietoverkkoihin tunkeutuminen on toisaalta vienyt vakoilun kokonaan uudelle alueelle ja uusiin volyymeihin.

Lähteet: AP

Lue seuraavaksi