1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saamen kieli

Saamen kieli soljuu jo Enontekiön kielipesässä – toiminut vasta muutaman kuukauden

Enontekiön kunnan toiveissa on saada kielipesätoiminta käyntiin ensi syksynä myös Peltovuomassa.

saamen kieli
Eanodaga giellabeassi, enontekiön kielipesä 20.3.2018
Anni-Saara Paltto / Yle

ENONTEKIÖ, HETTA. – Buresboahtin! Iloiset lapset tervehtivät saameksi eteisessä. Saamen kieli jo soljuu Enontekiön kielipesässä Hetassa, vaikka toiminta on alkanut vasta muutama kuukausi sitten. Lyhyessä ajassa saamen kieli on tullut tutuksi ja suomen kieli on vaihtunut saamen kieleen.

– Mii dat ivdni lea? Mikä tämä väri on? kysyy kielipesän työntekijä Kristiina Näkkäläjärvi lapsilta.

– Ruoná, vihreä, huudahtavat lapset yhteen ääneen saameksi.

Enontekiön kunta on jo monta vuotta yrittänyt saada pohjoissaamenkielistä kielipesätoimintaa käyntiin. Asia on kuitenkin tyssännyt, siihen ettei kunta ole löytänyt työntekijää. Alkuvuodesta kuitenkin kielipesän ovet vihdoin aukaistiin ja kauan odotettu toiminta pääsi alkamaan.

giellabeassi kielipesä eanodat enontekiö 31.1.2018
Kristiina Näkkäläjärvi

Kieltä opitaan laulun ja leikin kautta

Enontekiön kielipesässä on tällä hetkellä neljä lasta. Enemmänkin tulijoita olisi, mutta kielipesässä on vain yksi työntekijä ja se rajoittaa myös lasten määrää. Kielipesän työntekijä Kristiina Näkkäläjärvi iloitsee lasten saamen kielen taidon kehittymisestä.

– Minä jopa hieman hämmästelen sitä, miten hyvin on alkanut sujumaan. Leikkien ja laulujen kautta saamen kieltä opitaan helpoiten. Laulamme joka päivä täällä ja niin ne sanat jäävät mieleen, kertoo Näkkäläjärvi.

Kristiina Näkkäläjärvi Eanodat Enontekiö kielipesä giellabeasi bargi
Kielipesän työntekijä Kristiina Näkkäläjärvi.Anni-Saara Paltto / Yle

Äiti iloitsee tyttärensä kielitaidon kehittymisestä

5-vuotias Anni-Maaret Mähönen tykkää olla kielipesässä ja siellä onkin mukava leikkiä. Hän osaa jo laskea kymmeneen saameksi.

– Kotona opetan isälle ja äidille saamea, kertoo Anni.

Annin äiti, Hannamari Hintsa iloitsee tyttärensä kielitaidon kehittymisestä.

– Meidänkin tilanne on sellainen, että me puhumme kotona suomea. Kyllä se on tosi tärkeä asia meidän perheelle ja varmasti muillekin perheille, samassa tilanteessa siinä muutkin lapset ovat, sanoo Hintsa.

Eanodaga giellabeassi, enontekiön hetan kielipesä
Anni ja Herkko viihtyvät kielipesässä.Anni-Saara Paltto / Yle

Perhe on odottanut kielipesätoiminnan alkamista jo pidempään. Hannamari Hintsa on kuitenkin tyytyväinen, että tyttö pääsi kielipesään ennen koulutielle lähtöä.

– Aina mitä aikaisemmassa vaiheessa se kielipesä alkaa, sitä helpompaa on kielenoppiminen ja sisäistäminen. On ihan oleellisen tärkeää, että lapsi pääsee siihen kieliympäristöön ja kuulee sitä kieltä ja on koko ajan siinä ympäristössä. Hyvä että tämä asia meni nyt näin, että saatiin tämä kielipesä alkamaan, sanoo Hintsa.

Hannamari Hintsa, Enotekiö Eanodat 20.3.2018
Äiti Hannamari Hintsa iloitsee kielipesän alkamisesta.Anni-Saara Paltto / Yle

Kielipesä syksyllä Peltovuomaan?

Suomessa toimii tällä hetkellä yhteensä 13 inarin- , koltan- ja pohjoissaamenkielistä kielipesää. Kielipesätoiminnan periaatteet voivat olla kielikylvyn kaltaisia. Tavoitteena on, että kielipesälapsista kasvaa tulevaisuudessa saamen kielen siirtäjiä ja käyttäjiä.

Enontekiön kunta ei aio tyytyä yhteen kielipesään. Toiveissa on saada kielipesätoiminta käyntiin ensi syksynä myös Peltovuomassa, kertoo Hetan päiväkodin vastaava lastentarhanopettaja Tiia Saatio.

– Suunnitelmia meillä kyllä on, mutta työntekijät puuttuvat. Toivommekin, että kun laitamme paikat auki, että saamme hakemuksia. Se on ensimmäinen ehto, jonka tulee täyttyä, että voimme laajentaa kielipesätoimintaa Enontekiöllä, sanoo Tiia Saatio.

Tiia Saatio vt. lastentarhanopettaja, vástideaddji mánáidgárdeoahpaheaddji Enontekiö Eanodat 20.3.2018
Hetan päiväkodin vastaava lastentarhanopettaja Tiia Saatio.Anni-Saara Paltto / Yle
Lue seuraavaksi