Ulkomaalainen aviomies saa Suomesta oleskeluluvan harvemmin kuin ulkomaalainen aviovaimo – "Se, että valtio puuttuu suhteeseemme, tuntuu henkiseltä raiskaukselta"

Neljännes suomalaisnaisen kanssa avioituneista irakilaismiehistä ei saa oleskelulupaa. Thaimaalaiset vaimot sen sijaan saavat kielteisiä oleskelulupapäätöksiä vain harvoin.

Avioliitto ja parisuhde
Mies tarjoaa naiselle sormusta kosinnan merkiksi.
AOP

Kuohuviinipullo jäi avaamattomana Päivin reppuun.

Oleskeluluvan oli tarkoitus olla vuotta aiemmin solmitun avioliiton sinetti. Hääjuhlia ei ollut juuri vietetty, sillä voimat olivat valuneet paperitöihin.

Irakilaisen turvapaikanhakijan ja suomalaisnaisen liitto vaati ison nipun todistuksia, leimoja ja rahaakin.

32-vuotias Päivi ja samanikäinen Zaid olivat tavanneet baarissa Helsingin Kalliossa syksyllä 2015. He seurustelivat, muuttivat yhteen ja menivät naimisiin.

Lokakuussa arki mullistui.

Pariskunta kuuli poliisiasemalla, ettei Zaid saa oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Zaidin motiiveja pidettiin turvapaikanhakijataustan vuoksi epäselvinä.

Päätös oli Päiville sokki.

– Huutoitkin mieheni sylissä poliisiaseman aulassa. Se, että valtio puuttuu näin meidän suhteeseemme ja haluaa vaikeuttaa yhdessäoloamme, on henkinen raiskaus, hän sanoo.

Päivi esiintyy jutussa pelkällä etunimellään. Hän haluaa varmistaa, ettei hänen aviomiestään voida tunnistaa siinä tapauksessa, että hänet palautetaan Irakiin. Zaidin nimi on muutettu.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kielteisiä oleskelulupapäätöksiä on viime kuukausina saanut moni suomalais-irakilainen pariskunta.

Vuonna 2017 tehtiin 126 päätöstä tapauksissa, jossa irakilaismies haki oleskelulupaa Suomesta sillä perusteella, että hänellä on suomalainen vaimo.

Näistä 27 prosenttia, eli 34 miestä, sai kielteisen päätöksen.

Yle kertoi helmikuussa muun muassa Hanna ja Bahaa Al-Saedin tarinan.

Maahanmuuttovirasto ei usko Hanna ja Bahaa Al-Saedin avioliittoon: "Eikö riitä, että rakastamme toisiamme?"

Maahanmuuttoviraston linja ei näytä ainakaan löystyneen vuonna 2018. Maaliskuun alkuun mennessä päätöksiä oli tehty jo 39. Niistä kielteisiä oli 19, eli lähes puolet.

Vuodesta 2015 lähtien joka neljäs irakilaismiehen ja suomalaisnaisen väliseen avioliittoon perustuva oleskelulupahakemus on hylätty. Tällaisia avioliittoja kuitenkin solmitaan yhä enemmän.

Kun vielä 2015 solmituissa suomalaisnaisen ja ulkomaalaisen miehen avioliitoissa Irak oli yhdeksänneksi yleisin kansalaisuus, vuonna 2016 se oli yleisin.

Tilastojen mukaan miesten on ylipäätään vaikeampi saada oleskelulupaa avioliiton perusteella kuin naisten.

Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Migrin linja irakilaisten nuorten aikuisten turvapaikkapäätöksissä on jyrkentynyt rajusti vain muutamassa vuodessa.

On mahdollista, että kiristynyt linja näkyy myös avioliiton perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.

Irakilaismiehet eivät ole ainoa ryhmä, jotka avioiduttuaan saavat usein kielteisen oleskelulupapäätöksen.

Tilastojen mukaan miesten on ylipäätään vaikeampi saada oleskelulupaa avioliiton perusteella kuin naisten.

Kun 2015–2018 keskimäärin 13,5 prosenttia miehistä sai kielteisen päätöksen, naisista sen sai kuusi prosenttia hakijoista.

Kielteiset päätökset
Yle Uutisgrafiikka

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Sanna Helariutta on luvuista yllättynyt.

– Tämä on minulle ihan uusi asia. En tiedä, mistä tämä johtuu. Sukupuoli ei voi koskaan olla määrittävä tekijä tässä prosessissa, ja kriteerit ovat kaikille samat. Mutta ehkä tässä voi näkyä se, että turvapaikkataustaiset oleskeluluvan hakijat ovat usein miehiä, hän sanoo.

Lapin yliopiston tutkijan Laura Tarvaisen mukaan aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että esimerkiksi turvapaikkamenettelyt saattavat suosia naisia.

– Arvaukseni on, että kyse on samasta asiasta. Naisia pidetään haavoittuvampina ja heikompina, ja siis enemmän oikeutettuna suojeluun, sanoo pakolaisoikeutta tutkinut Tarvainen.

Eniten kielteisiä päätöksiä saavat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat puolisot.

Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä saavat irakilaismiesten lisäksi gambialaiset, nigerialaiset ja vietnamilaiset miehet. Heidän kohdallaan kielteisten päätösten määrä ylittää keskiarvon selvästi.

Tarvainen ei ole yllättynyt siitä, että kielteisiä päätöksiä saavat juuri Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat puolisot.

– Syystä tai toisesta joistain maista tulevia ihmisiä pidetään jo lähtökohtaisesti uskottavampina kuin toisia. Tämä näkyy omassakin tutkimuksessani.

Tarvaisen mukaan syynä voi olla esimerkiksi suomalaisvirkamiehille vieras tapa kertoa omista asioistaan hakemukseen liittyvissä haastatteluissa.

– Kertomus voi lähteä jostain kaukaa lapsuudesta ja pompata sitten nykyhetkeen. Tällainenkin totunnaisesta poikkeaminen voi vaikuttaa.

Kielteisten päätösten kärkimaat vaikuttavat olevan suunnilleen samat sukupuolesta riippumatta.

Oleskelulupia myönnetään kuitenkin ankarimmin monien niiden maiden kansalaisille, joiden kanssa suomalaiset naiset usein menevät naimisiin; irakilaisille, gambialaisille, marokkolaisille ja turkkilaisille.

Miehet menevät Suomessa hieman useammin naimisiin ulkomaalaisen kanssa kuin naiset. Vaimo tulee selvästi useimmin Thaimaasta tai Venäjältä.

Vuodesta 2015 lähtien thaimaalaisia puolisoita on tullut Suomeen lähes tuhat. Heistä vain neljä prosenttia on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen.

Venäläisistä naisista sen on saanut vain kaksi prosenttia.

Toisin sanoen suomalaismiehen on helpompi saada ulkomaiselle puolisolleen oleskelulupa kuin suomalaisnaisen.

– Onko niin, että jos irakilainen nuori mies menee vanhemman suomalaisen naisen kanssa naimisiin, ne se on lumeliitto? Mutta sitten toisin päin vanhat suomalaiset miehet voi mennä niiden nuorten thaimaalaisten kanssa naimisiin, ja se on ihan ok ja uskottavaa? Kyllä se vähän patriarkaaliselta kuulostaa, Tarvainen kärjistää.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Viranomainen voi jättää oleskeluluvan myöntämättä, jos se epäilee, että kyseessä on niin sanottu lumeliitto eli tekaistu avioliitto.

Se ei kuitenkaan ole ainoa syy. Kielteisen päätöksen voi saada myös, jos hakija on pyrkinyt aiemmin Suomeen keinoin, joita viranomainen ei hyväksy.

– Kun kielteisiä päätöksiä on tehty, niin usein ollut perusteltu epäily maahantulosäännösten kiertämisestä. Näitä on muitakin kuin näennäisavioliitto, esimerkiksi hakijan oma menettely. Hakija on aiemmin voinut esiintyä eri henkilöllisyyksillä tai esittää vääriä asiakirjoja, sanoo Maahanmuuttoviraston Helariutta.

Hän arvelee irakilaismiesten saamien kielteisten päätösten määrän liittyvän siihen, että heistä selvästi suurin osa on tullut Suomeen alunperin turvapaikanhakijoina.

– On havaittu, että turvapaikanhakijoiden taustalla on aika paljon maahantulosäännösten kiertämistä. Kyse voi olla myös sekä lumeliittoepäilystä että muista epäselvyyksistä.

Kielteisen päätöksen voi saada, vaikka parisuhde olisi viranomaisen mielestä aito. Jos aiemmat rikkomukset maahantulossa ovat räikeitä, se saattaa painaa vaakakupissa enemmän kuin perheside, Helariutta sanoo.

Yle pyysi tätä juttua varten suomalaisten puolisoiden tarinoita kielteisistä päätöksistä salaisessa sosiaalisen median ryhmässä.

Kertomusten perusteella moni kokee, että todellinen avioliitto ei ole riittänyt myönteisen päätöksen saamiseksi. Myöskään raskaus ja siihen liittyvä lääkärinlausunto eivät ole riittäneet myönteisen päätöksen saamiseksi.

Kielteinen päätös onkin tullut monelle järkytyksenä.

Maahanmuuttoviraston päätöksissä puolestaan painotetaan, että valtiolla ei ole yleistä velvollisuutta kunnioittaa perheenjäsenen asuinpaikkavalintaa tai hyväksyä ulkomaalaisen perheenjäsenen maahanmuuttoa.

Kielteisen päätöksen voi saada, vaikka parisuhde olisi viranomaisen mielestä aito.

Päivin ja Zaidin saaman päätöksen mukaan Zaid ei olisi puhunut totta turvapaikkapuhutteluissa, eikä häntä sen vuoksi pidetä luotettavana. Hänen epäiltiin muun muassa valehdelleen siitä, mitä hänen passilleen tapahtui matkalla Suomeen.

Päivi pitää päätöstä epäreiluna.

– Hän on vastannut kysymyksiin erittäin raskaan matkan jälkeen ahdistuneena, eikä hänellä ole ollut taustansa vuoksi lainkaan luottamusta poliisiin. Miten sellaiset asiat voivat mitätöidä meidän suhteemme, sitä en ymmärrä.

– Olemme tutustuneet toisiimme ja rakastuneet. Olemme päättäneet elää yhdessä ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Olemme menneet naimisiin perusteellisen harkinnan jälkeen ja tehneet sen rakkaudesta.

Hän ei osannut odottaa, että päätös olisi kielteinen.

Sellainen mahdollisuus ei tullut kahden vuoden seurustelun jälkeen edes mieleen. Siksi kuohuviinipullokin oli poliisiasemalla mukana.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Irakilaismiesten suomalaiset vaimot tai thaimaalaisten naisten suomalaisaviomiehet eivät tietenkään ole yhteinen joukko, eikä niitä sellaisinaan voi verrata toisiinsa.

Jokaisella liitolla on oma tarinansa.

Suomalaiset matkustavat paljon Thaimaassa, ja moni on tavannut puolisonsa lomamatkalla. Thaimaalaisia vaimoja on niin nuorilla reppureissaajilla kuin keski-iän ylittäneillä miehilläkin. Samoin irakilaismiesten suomalaisvaimot ovat eri-ikäisiä ja eritaustaisia.

– Thaimaalainen vaimo tulee Suomeen yleensä nimenomaan tarkoituksena solmia avioliitto. Irakilaiset ja monesta Afrikan maasta tulevat miehet puolestaan ovat alunperin tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina, eikä ensisijainen syy maahantuloon ole ollut avioliitto, Helariutta arvioi.

Tämä vaikuttaa päätöksiin. Maahanmuuttoviraston näkökulmasta on epäilyttävää, jos joku on saanut kielteisen maahantulopäätöksen jotain reittiä, ja sen jälkeen pyrkii Suomeen toisella tavalla kuten perhesiteen perusteella.

Silloin voi herätä epäilys maahantulosäännösten kiertämisestä.

Esimerkiksi ne vietnamilaiset, jotka ovat saaneet kielteisiä päätöksiä suomalaisen kanssa solmitusta avioliitosta huolimatta, ovat usein pyrkineet Suomeen ensin muulla tavoin, Helariutta kertoo.

– Moni haluaisi tulla esimerkiksi töihin, ja solmii pika-avioliiton, jonka avulla saa rajoittamattoman työnteko-oikeuden.

Hääpari -kakkukoriste.
Yle

Turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä joutuu kuitenkin yleensä odottamaan pitkään. Harvan elämä pysähtyy käsittelyn ajaksi.

– On luonnollista, että nuoret ihmiset tapaavat toisia ihmisiä ja vaikka rakastuvat. Jotenkin tuntuu, että näissä prosesseissa välillä unohtuu se inhimillinen elämä, Tarvainen sanoo.

Samaa mieltä on valituksen käsittelyä odottava Päivi.

– Meidän tarinaamme pidettiin epäuskottavana, koska esimerkiksi kumpikin meistä oli sitä mieltä, että teki aloitteen avioliitosta: Minä ajattelin, että tein sen, kun sanoin puolisolleni, että olisin valmis menemään naimisiin. Puolisoni ajatteli tehneensä se, kun kosi.

Hän painottaa myös, että harva kirjaa ylös suhteen etenemisen kaikkia päivämääriä ja siihen liittyviä kiemuroita. Vaikkapa yhteen muuttaminen voi tapahtua vähitellen niin, että sen tarkkaa alkamispäivää on vaikea jälkikäteen antaa.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapauksia.

Päätöksissä ei arvioida pelkästään sitä, onko rakkaus “todellista” vai ei.

Mutta pariskunnille itselleen pelkkä ajatus siitä, että joku kyseenalaistaa solmitun liiton, saattaa olla verinen loukkaus.

Oli viranomaispäätös tehty millä perusteella tahansa, sen vaikutukset ovat jatkuvasti läsnä.

– Vaikeinta on elää niin, että rinnalla on puoliso, jonka kanssa ei voi suunnitella tulevaisuutta, Päivi sanoo.

Otteita kielteisen päätöksen saaneiden naisten kertomuksista

Yle pyysi tarinoita salaisessa sosiaalisen median ryhmässä. Ne on mahdollisuuksien mukaan todennettu vastaajien lähettämistä asiakirjoista.

"Olen viidennellä kuulla raskaana"

“Kun menimme mieheni kanssa helmikuun alussa poliisiasemalle kuulemaan negatiivista päätöstä poliisi otti mieheni kiinni käännytystä varten. Hän on nyt säilöönottokeskuksessa. Olen tällä hetkellä viidennellä kuulla raskaana ja tuleva lapsemme joutuu pahimmassa tapauksessa kasvamaan ilman isää.

Minulla on myös 11-vuotias poika, joka on erittäin kiintynyt mieheeni ja heillä on todella läheinen ja rakastava suhde. Myös hänen elämäänsä vaikuttaisi todella negatiivisesti, jos isäpuoli johon hän on luonut vahvan tunnesiteen ja suhteen, nyt vietäisiin häneltä pois.

Migri ei kielteisessä päätöksessä ottanut minkäänlaista kantaa siihen, että meille on tulossa lapsi eikä muutenkaan tuo ilmi että olen heille asiasta lähettänyt todisteita. Nainen, naimisissa helmikuusta 2017

"Ikäeroa on 21 vuotta, se mietitytti paljon"

“Kielteisen päätöksen perusteena oli esimerkiksi, että olimme menneet naimisiin sen jälkeen, kun mieheni oli huhtikuussa 2016 saanut kielteisen päätöksen turvapaikasta. Mutta uskoin silloin koko ajan, että päätös muuttuu valituksen myötä.

Lisäksi esiin oli nostettu muun muassa iso ikäeromme. Ikäeroa on 21 vuotta. Itseäni se alussa mietitytti paljon. Vaikka silloin kun olimme yhdessä, sitä ei huomannut. Samoin ystäväni sanoi, että ei sillä ole väliä, kun näkee että rakastamme ja olemme samanhenkisiä. Mies on ikäistään vanhemman oloinen ja minua monet luulevat paljon nuoremmaksi.” Nainen, Naimisissa joulukuusta 2016

Mikä hääkuva on tae oikealle liitolle?

En vielä ole, “ottanut negaa”, mutta pelkään, että niin tapahtuu.

Haluan kertoa, kuinka järjettömiltä Migrin kysymykset minusta kuulostavat. He kysyvät esimerkiksi, oliko vihkimisen jälkeen hääjuhla. Kuvaile hääjuhlia. Lisäksi sanotaan, että halutessasi voit lähettää muutaman kuvan hääjuhlistanne. Mikä hääkuva on tae oikealle liitolle? Sekö jossa nurkan takana sulhanen vetää lähisuvun kanssa vesipiippua vai se, jossa tarjotaan sahtia. Sekö perinteinen, jossa riisiä heitetään liiveihin. Vai onko studiossa otetut kuvat tae kunnon liitolle?

Toinen esimerkki kysymyksestä.” Olette solmineet avioliiton hakijan saatua kielteisen päätöksen koskien hänen turvapaikkahakemustaan. Miksi solmitte avioliiton tässä vaiheessa?” Tämä on hyvin kinkkinen. Satuttiin saatana näkemään vahingossa! Pitäisikö oikeasti lopettaa eläminen jos on saanut negatiivisen päätöksen. Riistetäänkö minulta mahdollisuus onneen kun tapasin väärään aikaan? Nainen, naimisissa toukokuusta 2017

Datan käsittely: Teemo Tebest

Lue myös:

Analyysi: Miksi Suomi käännytti valtaosan irakilaisista kotimaahansa? Tässä 7 syytä

Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – "Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota"