1. yle.fi
  2. Uutiset

Kansalaisten näkökulma vähissä viestintäuudistusten valmistelussa, tuore raportti perää tähän muutosta

Raportti on pohjana hallituksen mediapoliittiselle ohjelmalle, jonka on tarkoitus valmistua kesään mennessä.

media
Ipad ja sanomalehtiä
Derrick Frilund / Yle

Tuore tutkimusraportti perää tavallisten kansalaisten näkökulmiin lisää huomiota, kun Suomessa päätetään media- ja viestintäpolitiikasta.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) patistetaan edistämään kansalaisten osallistumista jo asioiden valmistelussa. Niin ikään lakiehdotusten vaikutukset kansalaisten kannalta pitäisi selvittää kunnolla.

Tutkimusta koordinoinut yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta arvioi, että kansalaisnäkökulma on ollut tähän asti vähissä. Suomessa on hänen mukaansa hyviä esimerkkejä siitä, että asioista päätetään ja keskustelu tulee vasta myöhemmin.

– Missä käytiin se keskustelu, että Suomessa televisiotoiminta pitää digitalisoida? Nyt tehdään toinen hyppäys vuonna 2020. Missä on käyty se keskustelu, miksi tämä täytyy tehdä näinkin pienessä maassa näin aikaisin? Käytiinkö siitä keskustelua? Ei käyty. Jäljestäpäin on kyllä kovastikin keskusteltu, Ala-Fossi sanoo STT:lle.

Vuonna 2020 Suomessa otetaan käyttöön kokonaisuudessa uusi lähetystekniikka. Viestintävirasto on varoittanut, että muutoksen tapahtuessa televisiokanavat näkyvät antenniverkossa vain uutta tekniikkaa tukevalla televisiolla tai digiboksilla.

Keskiviikkona julkaistussa Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden yli 300-sivuisessa selvityksessä perataan median tilaa niin kansalaisen kuin median kannalta. Tarkoitus on tuottaa tietoa uuden kansallisen mediapoliittisen ohjelman (siirryt toiseen palveluun) valmistelun pohjaksi.

Mediapoliittisen ohjelman laatimisesta tehtiin linjaus viime vuonna hallituksen puoliväliriihessä. Ohjelman on määrä valmistua kesään mennessä.

Tukea lehtien tilaamiselle?

Itsekin raportin tekoon osallistunut Ala-Fossi arvioi, että suomalaisilla on periaatteessa kohtuulliset edellytykset saada mediasta riittävästi kannaltaan tärkeää tietoa. Ongelmia voi kuitenkin tulla siitä, että Suomessa tuetaan yhä perinteistä tekemistä eikä mietitä, mihin halutaan mennä.

– Ei ole tähdellisintä, että painetaan paljon lehtiä, vaan yhteiskunnan kannalta olisi tärkeämpää, että ihmiset lukisivat juttuja ja pystyivät toimimaan yhteiskunnassa sen tiedon perusteella, Ala-Fossi konkretisoi.

Tähän viitataan myös raportissa. Siinä mainitaan, että hyödyllisempää voisi olla, jos yhteiskunta tukisi ensisijaisesti lehtien tilaamista, jakelua ja lukemista sen sijaan että suurimman tuen saa paperilehtien painaminen.

Esimerkkinä mahdollisista tukimuodoista mainitaan tietyin kriteerein myönnettävät lehtisetelit tai verovähennykset. Ala-Fossi huomauttaa, että jo nyt osa lehdistä on ihmisille verovähennyskelpoisia, jos ne liittyvät heidän ammatilliseen toimintaansa.

Raportissa tähdennetään, että etenkin uutis- ja ajankohtaismedian moninaisuus on tarpeen demokratian kannalta. Jotta moninaisuus taattaisiin, tukitoimet pitäisi kohdentaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ei vain yhtä mediaa kerrallaan ajatellen.

– Suomessa medialle annettava tuki on paljon pienemmällä tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Tarkastelemme, miten nykyiset tuet jakautuvat ja onko mahdollisuuksia tehdä muutoksia. Se onko budjettia käytössä, on poliittinen päätös, sanoo liikenne- ja viestintäministeriöstä ylitarkastaja Emil Asp.

Keväällä mietitään parannuskeinoja

Selvityksessä esiinnostettuja teemoja ja niihin liittyviä parannuksia mietitään kevään aikana ministeriön johdolla, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo järjestää kevään aikana kuulemistilaisuuksia, joissa etsitään näkemyksiä tarvittavista käytännön toimista. Ylitarkastaja Aspin mukaan esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, mediayrityksiä ja viranomaisia kuullaan kevään aikana.

Ministeriön mukaan tärkeitä teemoja ovat muun muassa median rakenteet, kilpailun globaalien alustojen kanssa ja kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa median toiminnasta.

– Mikä on verkkoalustojen vastuu sisällöissä tai disinformaation levittämisessä ja miten huomioidaan nuorten ja vanhempien ikäluokkien erilaiset tavat käyttää mediaa, pohtii Asp olennaisia teemoja.

– Miten pidetään huoli siitä, että eri alueilla on saatavilla sisältöjä jatkossakin. Pienet toimijat ovat usein heikommassa asemassa, Asp miettii.

Käytännön toimia kaivataan

Suomen Journalistiliiton mukaan raportti on tärkeä tilannekatsaus, mutta jatkossa on huolehdittava käytännön toimista. Liitto sanoo tiedotteessa, että median murrokseen liittyy yhteiskunnan kahtiajakautuminen.

Liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo, että osa haluaa edelleen lukea uutisensa paperilta ja osa digitaalisesti.

– Meidän on taattava, että myös tämän muutoksen keskellä molemmille ryhmille on riittävästi uutis- ja ajankohtaissisältöjä. Tämä on välttämätöntä demokratian kannalta, hän sanoo tiedottessa.

Lue myös:

Hallitus hyväksyi tuen kaupallisille tv-uutisille – ehdot täyttäviä kanavia ei ole

STT:n ruotsinkielinen uutistoiminta loppuu: "Kova kolaus"

Lue seuraavaksi