Valtionvelan helpot vuodet voivat olla ohi – Suomi säästää korkokuluissa vielä joitakin vuosia

Tällä vuosituhannella korkokulut ovat vähentyneet jo monta miljardia euroa.

valtionvelka
Alaspäin menevä pörssikurssi
Jyrki Lyytikkä / Yle

Valtio maksaa 105 miljardin euron veloistaan korkoja 1,2 miljardia euroa tänä vuonna. Vuotuinen korkokustannus on laskenut 2000-luvun alusta nelisen miljardia euroa, vaikka lainan määrä on samalla kasvanut rajusti.

Tästä on kiittäminen ennätysmatalaa korkotasoa, joka on kuitenkin päättymässä, jos uskoo markkinoiden näkemyksiä.

Korkoilmaston muuttuminen heijastuu myös valtion lainasalkun korkomenoihin, koska valtio kierrättää lainasalkkuaan vuosittain miljardeilla euroilla. Lisäksi otetaan uuttaa velkaa.

Yle Uutiset pyysi Nordealta laskelman siitä, miten valtion lainasalkun korkomenot muuttuvat lähivuosien eri korkonäkymissä.

Valtion korkokulut-grafiikka
Yle/ Uutisgrafiikka

Keskimmäinen, punainen käyrä kuvaa näkemystä, jossa korot alkavat nousta markkinoiden odotusten mukaisesti. Pari ensimmäistä vuotta korkokulut vähenevät edelleen, koska valtio pystyy vielä muuttamaan kalliimpia lainoja halvempiin.

– Salkusta erääntyy sen verran korkeammassa korkoympäristössä liikkeeseen laskettuja velkakirjoja, että vielä monta vuotta hyödytään siitä, että toteutuneet korkokustannukset tulevat olemaan pienempiä, laskelmat tehnyt Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Laskelmissa korkokustannus pienenisi noin 940 miljoonaan euroon vuonna 2022, jonka jälkeen se kääntyisi nousuun.

Synkemmässä näkymässä (vihreä käyrä) korkokustannukset pysyisivät nykyistä matalampina vielä kolmisen vuotta, mutta lähtisivät sen jälkeen jyrkkään nousuun.

Tämä matala korkoympäristö on oire jostakin.

Jan von Gerich

Vuonna 2023 korkoja maksettaisiin 1,6 miljardia euroa ja kaksi vuotta myöhemmin jo yli kaksi miljardia euroa. Sillä tasolla oltiin viimeksi noin kymmenen vuotta sitten.

– Suomen kannalta riskiskenaario on ehkä se, että euroalueella ja maailmantaloudella menisi hyvin, mutta Suomi ei pääsisi mukaan tähän nousuun. Silloin Suomen korot menisivät globaalin kehityksen mukaan, mutta kotimaan kehitys ei tukisi sitä esimerkiksi kasvavien verotulojen kautta, von Gerich sanoo.

Kolmas näkymä (vaalean sininen käyrä) lähtee siitä, että korot pysyvät nykyisellä tasollaan lähivuodet. Tällainen auvo toisi valtiolle huimat säästöt, ja korkomenot painuisivat jopa alemmas kuin 1990-luvun alussa. Onko tällaiseen oletukseen edes uskominen?

– Tämä matala korkoympäristö on oire jostakin. Jos matala korkoympäristö jatkuu, niin se tarkoittaa, että taloudella ei todennäköisesti mene kovinkaan kovaa, von Gerich selittää.

Lainakoroista kertyvä säästö on osaltaan helpottanut valtiota talousarvioiden laadinnassa. Monta vuotta on hyödytty valtavan keskuspankkielvytyksen luomasta – voisiko jopa sanoa – harhaisesta korkoympäristöstä. Sen varaan on vaarallista rakentaa pidemmän ajan talouspolitiikkaa.

– Jos Suomen rakenneongelmia, kestävyysvajetta, ei ratkaista, niin tämä suhdanneluonteinen talouskehitys ei sitä ratkaise meidän puolestamme. Minua huolettaa ehkä enemmän se, että mitä tapahtuu näiden parin seuraavan vuoden jälkeen, Jan von Gerich miettii.

Suomen valtion lainasalkusta löytyy lisätietoa täältä (siirryt toiseen palveluun).