Vesikriisi ajoi pikkukunnan sisäisiin riitoihin – tässä Nousiaisten johdon vastaukset arvostelijoiden 39 kysymykseen

Veden saastumiseen johtanut tapahtumaketju käynnistyi loka-marraskuussa viime vuoden puolella. Kunnanhallitus on mielestään toiminut oikein vesiyhtiön ja vesikriisin hoidossa.

Nousiainen
Kaivuri on kaivanut kuopan maahan.
Kimmo Gustafsson / Yle

Nousiaisten vesi on kloorattu kuntoon, mutta kuohunta kunnassa jatkuu. Nousiaisissa sekoittui alkuvuonna jätevettä juomaveteen, ja sadat kuntalaiset sairastuivat vatsatautiin. Asukkaat joutuivat pärjäämään ilman hanavettä kuukauden ajan.

Jälkipyykissä Nousiaisten tekninen lautakunta on vahvasti jakautunut. Osa lautakunnan jäsenistä syyttää virkavirheestä kunnanjohtaja Jaana Karrimaata, kunnanhallituksen puheenjohtajaa Olli Sillanpäätä (kesk.) sekä kunnan teknistä johtajaa Timo Ojaa, joka toimii myös Nousiaisten Veden toimitusjohtajana.

Kähinä alkoi ystävänpäivänä, 14. helmikuuta. Neljä teknisen lautakunnan jäsentä laati pitkän kriittisen kysymyslistan, johon haluttiin kaupunginhallituksen vastaukset. Asiasta kertoi Suomen Kuvalehti (siirryt toiseen palveluun) maksullisessa artikkelissaan. Vesivahingon hoidon lisäksi kunnanhallitukselta haluttiin selvennystä muun muassa rahan käytöstä ja valvonnan riittävyydestä.

Kiusallisten asioiden peittelyä?

Helmikuun kokouksen pöytäkirjasta ei kuitenkaan löydy tarkkoja tietoja kysymyksistä tai käsittelystä, koska kokouksessa tehtiin menettelytapavirhe. Sama henkilö toimi sekä lautakunnan varapuheenjohtajana eli pöytäkirjanpitäjänä että tarkastajana.

Tehty päätös ja kysymyslista poistettiin pöytäkirjasta. Tämä herätti arveluita kiusallisten asioiden peittelystä. Ylen haltuunsa saaman hallintokantelun mukaan lautakunnan puheenjohtaja olisi muotovirheen huomattuaan muuttanut pöytäkirjaa. Asiasta oli kantelun mukaan keskusteltu myös kunnanjohtajan ja hallintojohtajan kanssa.

Kantelun tekijät olivat kysyneet neuvoa Kuntaliitosta. Kantelussa todetaan Kuntaliittoon nojautuen, että pöytäkirja on virheellinen.

Kuntaliiton johtava lakimies Riitta Myllymäki vahvistaa Ylelle, ettei pöytäkirjaa olisi saanut muuttaa jälkikäteen, eli asiassa on ilmeisesti tapahtunut virhe. Pöytäkirjan pitää vastata kokousta.

Yle julkaisee kysymykset ja vastaukset

Hallintovalitus virkavirhe-epäilystä on edelleen käsittelyssä Nousiaisten kunnanhallituksessa. Kriittinen kysymyslista sen sijaan on nyt käsitelty kunnanhallituksessa ja julkaistu 26. maaliskuuta. Yle sai kunnanjohtaja Jaana Karrimaalta myös vastaukset ja julkaisee ne tässä artikkelissa.

Kysymyslistan ovat laatineet Päivi Rantanen (sd.), Lauri Iivanainen (ps.), Eija Sarjanoja (vas.), Juha Nisula (vas.) ja Laura Muukkonen (kok.). Sarjanoja on kertoo sittemmin irtautuneensa ryhmästä. Kunnan johdon mukaan taustalla vaikuttaa myös kokoomuksen Petteri Paananen.

Vastaajina ovat Nousiaisten Vesi Oy:n hallitus ja toimitusjohtaja Timo Oja, Nousiaisten kunnasta tekninen johtaja Timo Oja ja rakennustarkastaja Timo Lahti sekä Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola. Osa vastauksista on syntynyt kunnanhallituksen kokouksessa.

Kysymyksiä on toimituksessa muokattu helpommin luettavaan muotoon. Alkuperäinen kysymyslista on luettavissa kunnanhallituksen esityslistalla (siirryt toiseen palveluun). Kunnanhallituksen hyväksymän vastauspatteriston mukaan mahdollisten anteeksipyyntöjen ja kiitosten aika on myöhemmin. Vesikriisistä kärsineet saavat ohjeet siitä, miten vahingonkorvauksia haetaan.

Vesihuoltoyhtiön ja kunnan suhde:

1. Vesiyhtiö on yhtiöitetty vuonna 2016 tehdyillä päätöksillä. Onko tällä tavoiteltu muuta kuin sitä, että kunnan talousluvut saatiin näyttämään paremmilta ja vältettiin ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen?

Vastaus:
Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä on Nousiaisten valtuusto tehnyt päätöksen. Ensisijaisena tavoitteena on ollut vesi- ja viemärilaitoksen läpinäkyvyys niin, ettei verotuloja käytetä vesihuoltolaitoksen toimintaan.

2. Liiketoimintakauppaa koskevassa sopimuksessa yhtiölle ei ole luovutettu henkilöstöä. Nähtävästi yhtiö käyttää kunnan henkilöstöä toiminnassaan. Onko tästä sovittu asianmukaisesti? Näkyvätkö kunnan henkilöstön käytöstä aiheutuvat kustannukset Nousiaisten Vesi Oy:n tuloslaskelmassa?

*Vastaus:
*
Palvelunmyyntisopimus on tehty Kunnan ja Yhtiön välillä. Kustannukset näkyvät tuloslaskelmassa.

3. Kunnan teknisen johtajan tehtäviin on sisällytetty Nousiaisten Vesi Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Onko yhtiö nimennyt henkilön toimitusjohtajaksi, vaikka sitä tietoa ei ole merkitty viipymättä kaupparekisteriin? Onko yhtiö nimennyt toimitusjohtajalle sijaisen?

*Vastaus:
*
Toimitusjohtaja on nimetty Yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2017. PRH-ilmoitus on tehty myöhemmin. Sijaisjärjestelyjä ei ole tehty. ** **

4. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä kunta on myöntänyt yhtiölle 500 000 euron lainan. Onko laina nostettu ja mihin se on käytetty? Onko kunta arvioinut lainaan liittyvää riskiä ja onko lainalle vaadittu kunnan edut turvaavat vastavakuudet?

*Vastaus:
*
Kyseessä on ollut Yhtiön taseeseen merkitty erä, suuruudeltaan 405 000 euroa. Yhtiön kassaan kulujen maksamiseksi on lainattu 100 000 euroa. ** **

5. Kunnan vesilasku on kasvanut vuonna 2017 noin 50 000 eurolla. Mistä tämä johtuu?

*Vastaus:
*
Kyseessä on vuodelle 2016 kuulunut tasauslasku (Maskun Vesihuolto Oy), joka on kirjattu vuodelle 2017. ** **

6. Millaisia riskejä vesihuoltoyhtiön toimintaan kunnan kannalta liittyy, ja onko nämä riskit huomioitu asianmukaisesti?

*Vastaus:
*
Kunta on yksi vesihuoltoyhtiön asiakkaista, ja toimiva vesihuolto on tärkeätä kunnan palvelutuotannolle. Tärkeätä on myös, että yhtiö pystyy tulorahoituksellaan vastaamaan verkoston kunnosta. ** **

7. Yhtiön ensimmäinen tilikausi on juuri päättynyt. Mikä on yhtiön tilinpäätösaikataulu, ja onko yhtiön tilintarkastaja tietoinen yhtiön viimeaikaisista käänteistä?

*Vastaus:
*
Yhtiöjärjestyksen mukaan tilinpäätös tulee käsitellä huhtikuun loppuun mennessä.

8. Onko yhtiö antanut kunnan verkkosivuilta löytyvän konserniohjeen 4.4. kohdassa tarkoitetut tiedot konserniohjeessa edellytetyn aikataulun mukaisesti vuoden 2017 aikana?

Vastaus:

Ei ole. ** **

9. Onko kunta suorittanut viime aikoina omistajaohjausta yhtiöön? Onko konsernijohto seurannut yhtiön toimintaa ja tehnyt yhtiölle toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista? Miten kunnanhallitus on järjestänyt ja toteuttanut yhtiön valvonnan?

*Vastaus:
*
Kyllä on. Kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhtiön hallituksen kokouksissa, ja hän on tätä oikeutta käyttänyt. ** **

10. Katsooko kunnanhallitus, että yhtiön hallitus täyttää kuntalain vaatimukset riittävästä osaamisesta yhtiön hallituksessa?

*Vastaus:
*
Kyllä.

Verkoston kunto

1. Onko yhtiö tietoinen verkostojensa sijainnista ja ovatko nämä tiedot sähköisessä muodossa?

*Vastaus:
*
Kyllä. ** **

2. Onko verkosto asianmukaisessa kunnossa? Onko verkoston kunnossa tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun kunta on luovuttanut verkoston yhtiölle? Onko yhtiö ollut tietoinen verkoston tosiasiallisesta kunnosta?

*Vastaus:
*
Verkosto on siirtynyt Yhtiölle siinä kunnossa, jossa se on ollut Kunnan hallinnassa 31.11.2016. Verkoston kunto ei ole oleellisesti romahtanut tai muuttunut paremmaksi Yhtiön omistajuuden aikana (1 kalenterivuosi). ** **

3. Onko kunnalla tarkoitus antaa vesihuoltolain tarkoittamaa avustusta yhtiölle mahdollisiin uus- ja korvausinvestointeihin? Onko kunnalla tarkoitus antaa kyseistä avustusta vesikriisin johdosta? Millainen vaikutus tällä on kunnan talouden kantokykyyn?

*Vastaus:
*
Ei ole.

4. Onko kunta valmis harkitsemaan vesihuoltoyhtiön myymistä tai fuusioimista johonkin toiseen alueellisesti vahvempaan vesihuoltoyhtiöön?

*Vastaus:
*
Kaikki on mahdollista.

Putkirikko

1. Julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan putkirikko on tapahtunut jo viime syksynä. Pitääkö tämä tieto paikkaansa?

*Vastaus:
*
Virtaamaseurannan mukaan putkivuoto on alkanut loka-marraskuun vaihteessa, jonka jälkeen sitä on etsitty. ** **

2. Missä saastumisen aiheuttanut putkirikko on tapahtunut ja miten se on tapahtunut?

*Vastaus:
*
Putkirikko on tapahtunut Maskuntie 1 (siirryt toiseen palveluun):n läheisyydessä. Vesijohtoon (110 mm) on tullut reikä alapintaan. Vesijohdon päällä (poikittaissuunnassa) on ollut kiinteistön betoninen jätevesiviemäri. ** **

3. Onko varmistettu, että nimenomaan tämä on se kohta, joka veden saastumisen aiheutti, eikä esimerkiksi joku muu?

*Vastaus:
*
Korjauksen jälkeen virtaamaseurannan mukaan vuotoja ei ollut muualla. ** **

4. Olisiko saastuminen voitu välttää, mikäli ulkopuolista asiantuntija-apua olisi käytetty jo aiemmin syksyllä, eikä vasta veden saastumisen jälkeen?

*Vastaus:
*
Vuotokohdan sijaintia ei olisi pystytty paikallistamaan tai tapahtunutta veden likaantumista ei olisi pystytty välttämään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. ** **

5. Onko kaikilla vesitöitä (korjaus- ja etsintätoimet) tehneillä henkilöillä ollut terveydensuojelulain tarkoittama talousvesihygieeninen osaaminen?

*Vastaus:
*
Kyllä. ** **

6. Onko talousveden laatua seurattu ennen putkirikkoa, sen aikana sekä korjaustoimien yhteydessä siten kuin terveydensuojelulaki edellyttää? Onko lain edellyttämä riskiarviointi tehty?

*Vastaus:
*
Kyllä. ** **

7. Ovatko kuntalaiset olleet yhteydessä kuntaan jo perjantaina 26.1.2018 tai aiemmin? Onko vesihuoltolaitos tehnyt tuolloin ilmoituksen välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle ja ryhtynyt toimenpiteisiin talousveden laadun parantamiseksi?

*Vastaus:
*
Ensimmäinen yhteydenotto on tullut 26.1.2018 klo 20.30. ** **

8. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan terveydensuojeluviranomainen on saanut tiedon asiasta lehdistön kautta 26.1.2018. Onko kunnan terveydensuojeluviranomainen tehnyt lain tarkoittaman ilmoituksen THL:lle ja aluehallintovirastolle sekä kutsunut koolle epidemiaselvitystyöryhmän epidemian?

*Vastaus:
*
Turun Sanomien toimittaja soitti ylilääkäri Susanna Laivorannalle 26.1.2018 noin klo 15:30 ja tiedusteli, onko viranomaisilla tietoa, että vesi olisi aiheuttanut vatsatautia Nousiaisissa. Laivoranta soitti Kaisa Nivolalle, jolla ei ollut siinä vaiheessa mitään tietoa edes Nousiaisten putkirikkoepäilystä. Nivola soitti terveystarkastajille, jotka kertoivat, että Nousiaisissa on jo jonkun aikaa etsitty putkirikkoa, mutta valvontaan ei ole tullut yhteydenottoja sairastumisista. Nivola ja Laivoranta totesivat, että ei ole aihetta näillä tiedoilla käynnistää välittömiä toimenpiteitä. Terveystarkastaja Riitta Laaksonen ryhtyi perehtymään tilanteeseen mm. tutkimalla avoimia sosiaalisen median keskusteluja perjantai-iltana. ** **

Lauantaiaamuna yksityishenkilö otti muissa asioissa yhteyttä Nivolaan ja kertoi samalla oman ja yhden tuttavaperheen sairastumisista. Samoin Laaksonen ja Maskun vesihuollon Kimmo Thessles olivat pohtineet, että olisi hyvä käynnistää näytteenotto ja kloorisyötön valmius. Näytteet otettiin lauantaina. Laivoranta ja Nivola päättivät yhdessä, että on syytä käynnistää epidemian epäilymenettely.

Lauantaina 11:06 tiedote epäilystä, kloorauksen aloittamisesta ja keittokehotuksesta annettiin laajalla jakelulla.

Vesikriisin hoitaminen:

1. Onko terveydensuojeluviranomaisten toiminta ollut asianmukaista, kun yhteydenottoihin ei lehtitietojen perusteella ole reagoitu heti, vaan vasta seuraavana päivänä (27.1.2018), jolloin sadat ihmiset ovat altistuneet saastuneelle vedelle? Miten on mahdollista, että 28.1.2018 on annettu tieto, että seuraavana päivänä vesi on todennäköisesti puhdasta, vaikka alustavista vesinäytteistä oli kuitenkin juuri löytynyt E.coli-bakteereja ja esimerkiksi Valviran asiaa koskevien ohjeiden mukaan tällaisessa tilanteessa vesiepidemian riski on suuri?

*Vastaus:
*
Terveydensuojeluviranomaisella ei ole tietoa, kuka tällaisen tiedon on antanut. ** **

2. Onko kunta varautunut, suunnitellut ja harjoitellut tämäntyyppistä tilannetta asianmukaisesti? Onko toiminta häiriötilanteessa tapahtunut valmiussuunnitelman mukaisesti?

*Vastaus:
*
Kyllä. ** **

3. Onko vesihuoltolaitoksella lain edellyttämä häiriösuunnitelma? Onko vesikriisissä toimittu kyseisen suunnitelman mukaisesti?

*Vastaus:
*
Kyllä. ** **

4. Katsooko kunnanhallitus, että vesihuoltolaitos on riittävällä tavalla vastannut vesihuoltopalveluista häiriötilanteen aikana? Kunnassa oli ensin yksi ja sen jälkeen toinen juomavedenjakelupiste, mutta ei esimerkiksi laajasti peseytymismahdollisuuksia.

*Vastaus:
*
Kyllä. Kunnan tuotantoeläin- ja kasvintuotantotiloilla oli kiinteistökohtaiset varavesijärjestelmät, samoin kunnan palvelukiinteistöissä (koulut, päiväkodit, Moision kiinteistö ja Terveystalo). 6.2.2018 alkaen kuntalaisille tarjottiin mahdollisuuksia maksuttomaan peseytymiseen Valpperissa, Maskussa ja Mynämäessä. ** **

5. Katsooko kunnanhallitus, että desinfiointi on sujunut ”suunnitelmien mukaan”? Kunnan verkkosivuilta löytyvissä tiedotteissa esitetty aikataulu keskeytykselle on jatkuvasti muuttunut, samoin annetut ohjeet. Lisäksi osa luvatuista ohjeista (mitä tehdä, kun lapsi tai lemmikki juo vettä) on jätetty kokonaan julkaisematta.

*Vastaus:
*
Tilanne oli akuutti ja ainutkertainen, eikä kokemusta ollut. Yllätyksiä tulee aina eteen. Asioista tiedotettiin aktiivisesti ja kattavasti, myös muuttuneista ohjeista. Klooriveden vahingossa juomisesta annettiin ohjeet. ** **

6. Onko mahdollista, että putkissa on sakkaumaa, johon virukset ja bakteerit ovat edelleen jääneet?

*Vastaus:
*
Verkostoon kertyy ajan myötä sakkaumaa; tehoklooraus ei poista näitä. Virukset ja bakteerit tuhoutuvat tehokloorauksella; tämä on varmennettu näytteiden otolla. ** **

7. Julkisuuteen on 11.2.2018 kerrottu, että keittokehotuksen lopettaminen edellyttää kahta puhdasta näytettä. Näytteiden analysointi kestää viikon. Miten on mahdollista, että koulujen desinfioinnin jälkeen, seuraavana päivänä koululaisille annettiin jo lupa juoda vettä? Oliko tuolloin jo tieto siitä, että verkosto on puhdas?

*Vastaus:
*
Koulut, päiväkodit jne. kiinteistöt irrotettiin kunnan vesijohtoverkostosta ennen tehokloorausta. Kiinteistöjen sisäiset putkistot tehokloorattiin vahvalla klooriliuoksella. Kiinteistössä kloorin leviäminen joka paikkaan pystyttiin kontrolloimaan tehokkaasti juoksuttamalla klooriliuosta kaikista kiinteistön vesipisteistä. Klooriliuoksen valmistuksessa käytettiin puhtaaksi tiedettyä Maskun vettä. Klooriliuos syötettiin varavesisäiliöiden kautta kiinteistön vesijohtoverkostoon.

Kloorauksen jälkeen verkosto huuhdeltiin varavesisäiliöiden kautta puhtaaksi tiedetyllä vedellä. Huuhtelun jälkeen vesi kiinteistölle syötettiin klooriliuoksella desinfioidun varavesisäiliön kautta kiinteistön puhdistettuun verkostoon. Käytetty klooriliuos oli niin vahvaa, että sen tiedettiin kokemusperäisesti tuhoavan nyt esiintyneet epäpuhtaudet. Puhtauden arviointi on terveydensuojeluviranomaisella ja perustuu asiantuntijaharkintaan. Mitään säädöstä ei ole, että kaksi puhdasta näytettä pitäisi olla. ** **

8. Onko varmaa, että kun lämminvesivaraajia ei ole desinfioitu, verkosto on puhdistunut? Eikö kuitenkin ole mahdollista, että saastunut vesi jättää saasteet varaajiin ja esimerkiksi kylvyn yhteydessä lapset nauttivat saastunutta vettä?

*Vastaus:
*
Yhtiö on oheistanut, että varaajien lämpötila nostetaan yli 55 asteen, jonka jälkeen kuuma vesi juoksutetaan kiinteistön putkistossa. ** **

9. Onko varmaa, että Valpperin alue on puhdas?

*Vastaus:
*
Kyllä, asia on varmistettu näytteenotoilla.

Hyvitykset ja vahingonkorvaukset asiakkaille sekä mahdolliset vahingonkorvaukset yhtiölle:

1. Katsooko vesihuoltolaitos, että vesihuollossa on ollut vesihuoltolain 27 §:n tarkoittama virhe ja mistä lähtien virhe on ollut olemassa?

*Vastaus:
*
Edellä mainittua virhettä ei ole. ** **

2. Aikooko vesihuoltolaitos ja kuinka paljon myöntää vesihuoltolain tarkoittamaa hinnanalennusta? Edellyttääkö hinnanalennuksen vaatiminen vaatimuksen esittämistä vesihuoltolaitokselle vai toteutetaanko hinnanalennus automaattisesti?

*Vastaus:
*
VHL 27 §:n mukaista virhettä ei ole. ** **

3. Aikooko vesihuoltolaitos korvata asiakkailleen ja yrittäjille koituneet kulut, mm. terveyskeskusmaksut ja korvaavan veden hankinnasta aiheutuneet kustannukset?

*Vastaus:
*
Yhtiöllä on toiminnan vastuuvakuutus, joka korvaa vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Tästä ohjeistetaan myöhemmin. ** **

4. Onko mahdollista, että joku muu kuin kunta, yhtiö tai sen toimijat ovat vahingonkorvausvelvollisia yhtiölle? Aikooko yhtiö selvittää nämä? Onko yhtiöllä vakuutuksia, jotka osaltaan kattaa syntyneet vahingot?

*Vastaus:
*
Ei ole tiedossa tällaista tahoa. Yhtiöllä on vastuuvakuutus.

Pahoittelu asiakaskunnalle:

1. Onko missään vaiheessa kenellekään kunnan ylimmässä johdossa tai yhtiössä tullut mieleen, että olisi asianmukaista pahoitella tapahtunutta ja kuntalaisille ja asiakkaille aiheutunutta haittaa?

*Vastaus:
*
Kun veden saastuminen tapahtui, tärkeintä oli asiasta tiedottaminen ja verkoston saattaminen puhtaaksi. Pahoittelut ja kiitokset esitetään myöhemmin.

Vesiyhtiön hallituksen ja kunnanjohtajan luottamus:

1. Nauttiiko Nousiaisten Vesi oy:n hallitus konsernijohdon luottamusta?

*Vastaus:
*
Kunnanhallituksessa 26.3.2018 Virpi Järäinen esitti Satu Anttilan kannattamana, että Nousiaisten Vesi Oy:n hallitus nauttii konsernijohdon luottamusta. Petteri Paananen esitti, että Nousiaisten Vesi Oy:ssä tehdään ulkopuolisen toimesta ylimääräinen erityistilintarkastus ja selvitys kokouskäytännöistä. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Kunnanhallitus hyväksyi jäsen Virpi Järäisen esityksen.

2. Nauttiiko häiriötilanteiden johtamisesta vastuussa oleva kunnanjohtaja kunnanhallituksen luottamusta?

*Vastaus:
*
Kunnanhallituksessa 26.3.2018 Virpi Järäinen (kesk.) esitti Satu Anttilan (ps.) kannattamana, että häiriötilanteiden johtamisesta vastuussa oleva kunnanjohtaja nauttii kunnanhallituksen luottamusta.

Petteri Paananen (kok.) esitti samaa kuin edellisessä kohdassa, eli että Nousiaisten Vesi Oy:ssä tehdään ulkopuolisen toimesta ylimääräinen erityistilintarkastus ja selvitys kokouskäytännöistä. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Kunnanhallitus hyväksyi jäsen Virpi Järäisen esityksen.

Kunnanhallituksen oma asema:

1. Katsooko kunnanhallitus, että sen toiminta vesikriisissä ja konserniohjauksessa on tapahtunut asianmukaisesti? Onko kunnanhallitus valmis selvittämään omatoimisesti, nauttiiko se valtuuston luottamusta esittämällä tilapäisen valiokunnan perustamista?

*Vastaus:
*
Kunnanhallituksessa 26.3.2017 Virpi Järäinen esitti Pasi Tasasen (kesk.) ja Olli Sillanpään (kesk.) kannattamana, että valtuusto voi perustaa tilapäisen valiokunnan kunnanhallituksen luottamuksen mittaamiseksi, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

Kunnanhallitus katsoo toimineensa asianmukaisesti ja hyväksyi jäsen Virpi Järäisen esityksen.

Juttua päivitetty 29.3. klo 21.45: Lisätty tieto Sarjanojan vetäytymisestä kriittisten ryhmästä.
Juttua päivitetty 30.3. klo 19.53: Poistettu tieto, että Muukkonen olisi vetäytynyt kriittisten ryhmästä.