Pienet yksityiset päiväkodit ovat joutumassa ahdinkoon kuntien uuden hinnoittelupolitiikan vuoksi: "Järjestämmekö jatkossa myyjäisiä, että voimme pitää ovemme auki?"

Lasten hoitaminen yksityisissä päiväkodeissa on kunnille usein kallista. Tästä syystä kunnat valitsevatkin yhä useammin palvelusetelimallin, joka estää hintojen karkaamisen liian korkeiksi.

päivähoito
Steinerpäiväkoti Tontuntupa
Steinerpäiväkodin johtajan mielestä palveluseteli palvelee suuruusajattelua.Mikko Savolainen / Yle

LappeenrantaPäiväkodinjohtaja Minna Mansikka seuraa kahden lapsen keijuleikkiä silkkiliinoista rakennetussa majassa. Lapsikaksikko on saanut luvan valloittaa leikilleen kokonaisen huoneen.

Lappeenrannan steinerpäiväkodissa on ainoastaan 28 lasta ja niin monta huonetta, että osan päivästä lapset leikkivät pienissä, jopa vain kahden lapsen ryhmissä.

– Pienessä ryhmässä lapsen on helpompi toteuttaa itseään kuin massapaikoissa, päiväkodinjohtaja Minna Mansikka Lappeenrannan steinerpäiväkodista sanoo.

Nyt pelkona on, että yksikön täytyisi kasvattaa kokoaan, tai rahat eivät riitä toiminnan jatkamiseen.

Kunnat säästävät ja palveluseteli auttaa siinä

Yhä useampi kunta luopuu perinteisistä ostopalvelupäiväkodeista. Tilalle tulee usein palveluseteli. Vuoden 2017 huhtikuussa palveluseteli oli lasten päivähoidossa käytössä 68 Manner-Suomen kunnassa. Luku on kasvava.

Palvelusetelimallissa perhe muodostaa itse suoraan asiakkuussuhteen yksityiseen päiväkotiin, eikä kaupunki toimi enää linkkinä tässä välissä. Päivähoitomaksu maksetaan tuolloin ainakin suurelta osin kunnan myöntämällä palvelusetelillä.

Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa säästää usein kaupungin rahoja, sillä lasten hoidattaminen ostopalvelupäiväkodeissa on usein kunnan omaa toimintaa kalliimpaa.

Päiväkotibisnes kukoistaa Suomessa, ja suurimmat ketjut avaavat vuosittain uusia päiväkoteja kuntiin. Pienet perinteiset yhdistyspohjaiset päiväkodit pelkäävät tässä mylläkässä jäädä suurten ketjujen jalkoihin. Palveluseteli ei helpota tilannetta.

Steinerpäiväkoti Tontuntupa
Lappeenrannassa vuosittainen kustannusero yhdistyspohjaisten päiväkotien ja kaupungin oman päivähoidon välillä on keskimäärin parituhatta euroa lasta kohden.Mikko Savolainen / Yle

Ostopalvelupäiväkoti on pystynyt tarjoamaan luksusta

Ostopalvelupäiväkotina toimiminen esimerkiksi Lappeenrannassa kuulostaa luksukselta verrattuna kaupungin omien päiväkotien arkeen.

Kunnan omiin päiväkoteihin on viimeisten vuosien aikana kohdistettu miljoonien eurojen säästötavoitteet. Säästöjä on haettu lakkauttamalla pieniä yksikköjä, rajaamalla päivähoito-oikeutta ja tehostamalla päiväkotien toimintaa eli kasvattamalla ryhmäkokoja.

Yhdistyspohjaisissa yksityisissä päiväkodeissa käsipareja on usein ollut enemmän. Lappeenrannassa kaikissa yhdistysten ylläpitämissä yksiköissä on myös omat keittiönsä. Tämän on mahdollistanut korkeammat sopimushinnat.

Yhdistyksillä ei myöskään ole tavoitteena tehdä rahaa, joten kaikki liikenevä on voitu sijoittaa päivittäiseen toimintaan.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen tunnistaa palvelusetelin aiheuttaman murroksen. Hän korostaa puhuvansa yhdistyspohjaisista päiväkodeista yleisellä tasolla.

– Sopimushinta on varmaan ollut kohtuullisen hyvä, ja usein näissä päiväkodeissa on ollut enemmän henkilökuntaa.

Yksityiset päiväkodit vastaavat tulevaisuudessa itse asiakkaiden hankkimisesta sekä laskutuksesta. Perheet ovat siis suoraan yksityisen toimijan asiakkaita.

Palvelusetelillä lapsi hoidetaan tuhansia euroja halvemmalla

Lappeenrannassa lapsen päivähoito kaupungin omassa yksikössä maksaa keskimäärin 841,75 euroa kuukaudessa. Yksityisessä ostopalvelupäiväkodissa lapsen hoito kustantaa kaupungille huomattavasti enemmän. Kalleinta päivähoitoa kaupunki ostaa tällä hetkellä kristillisestä päiväkodista, siellä lapsen hoito maksaa 1086 euroa kuukaudessa.

Vuosittainen kustannusero yhdistyspohjaisten päiväkotien ja kaupungin oman päivähoidon välillä on keskimäärin pari tuhatta euroa lasta kohden. Luvut koskevat yli 3-vuotiaita lapsia.

Steinerpäiväkodin johtaja Minna Mansikka tietää, että taloudellisesti edessä ovat tiukemmat ajat. Ostopalvelusumma on ollut selkeästi suurempi kuin palveluseteli tulee olemaan.

– Lopulliset rahasummat saadaan selvillä vasta syksyllä, kun tiedetään millaisilla tuntimäärillä lapset ovat hoidossa. Laskimme alustavasti, että kuukaudesta hävitään useampi tuhat euroa.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ymmärtää, että palveluseteli muuttaa yhdistyspohjaisten päiväkotien toimintaa. Pelot voivat olla suuria.

– Heistä tuntuu, että he joutuvat nyt koviin vaikeuksiin. Toimintaa täytyykin tarkastella uudesta lähtökohdasta, kun kunnalta ei tule kiinteää rahasummaa. Rahoituspohja voi tällaisissa tilanteissa kaventua. Myös markkinointi tulee uutena asiana.

"Palvelusetelin myötä lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti"

Lappeenrannan varhaiskasvatuspäällikkö Päivi Virkki perustelee palvelusetelin käyttöönottoa tasa-arvoisuudella. Vielä tällä hetkellä osa kaupungin lapsista nauttii huomattavasti kalliimpaa päivähoitoa kuin toinen.

– Emme voi asettaa kuntalaisia eriarvoiseen asemaan, että maksamme niin paljon enemmän jonkun päiväkodin palvelusta. Tässä on kyse lasten keskinäisestä tasa-arvosta.

Palvelusetelimalli voi myös toimia yksityisten päiväkotiketjujen houkuttimena. Suuret ketjut pystyvät pyörittämään toimintojaan edullisemmin kuin alle 30 lapsen steinerpäiväkoti. Tämä näkyy Lappeenrannassa jo siinä, että Touhula-ketjun päiväkodin sopimushinta on huomattavasti alhaisempi kuin muiden yksityisten toimijoiden. Heille palvelusetelin tulo ei ole lainkaan niin suuri muutos.

Touhula Päiväkodit suunnitteleekin avaavansa uuden toimipisteen kaupungissa alkuvuodesta 2019. Myös Pilke Päiväkodit on kiinnostunut avaamaan päiväkodin Lappeenrannassa.

Osa pienistä yhdistyspohjaisista toimijoista ei allekirjoita palvelusetelin tuomaa tasa-arvoisuutta. Punnittavana onkin se, onko alan suurimman toimijan ja pikkuruisen päiväkodin mahdollista toimia samalla euromäärällä.

Päivi Virkki
Päivi Virkin mielestä palveluseteli tuo mukanaan tasa-arvoa kaupungin lasten päivähoitoon.Mikko Savolainen / Yle

Palveluseteli aiheuttaa tullessaan myllerrystä

Palvelusetelin käyttö lisääntyy jatkuvasti. Elokuussa se otetaan varhaiskasvatuksessa käyttöön Lappeenrannan lisäksi muun muassa Lahdessa. Kukin kunta laatii itse setelin käyttöä koskevat ehdot.

Lahdessa setelin ehdoista käytiin kovaa vääntöä, sillä osa yrittäjistä piti kaupungin luomia ehtoja aivan liian tiukkoina. Yrittäjät kokivat, etteivät etenkään pienet yksityiset päiväkodit välttämättä pysty tarjoamaan vaikkapa iltahoitoa. Palveluseteliä koskevia ehtoja lievennettiin sittemmin.

Kouvolassa palveluseteli otettiin käyttöön etujoukoissa jo vuonna 2013. Siellä se vauhditti MLL:n paikallishenkilöstön yt-neuvotteluiden alkamista. Aiemmin kaupungissa toimi neljä MLL:n päiväkotia, nykyisin vain kaksi. Muutosta ei kuitenkaan voi pistää vain palvelusetelin syyksi.

Lappeenrannassa MLL:n paikallisyhdistyksen ylläpitämän päiväkodin tulevaisuudesta ja henkilöstövaikutuksista ei vielä tässä vaiheessa osattu kommentoida.

Kerätäänkö nyt talkoilla rahaa päiväkodin pyörittämiseen?

Lappeenrannassa steinerpäiväkoti on toiminut vuodesta 1972. Päiväkodin johtaja Minna Mansikka pitää mahdollisena, että päiväkodin pitkä tie päättyy palvelusetelin tulon myötä.

– On se mahdollista ja se on myös vanhempien huoli. Olemme tehneet kaupungissa kulttuuritekoa 1970-luvulta saakka. Kaupungilla luulisi riittävän neuvottelukykyä jos tilanne sitä vaatii.

Lappeenrannan varhaiskasvatuspäällikkö Päivi Virkki ei vielä osaa kommentoida, olisiko kaupunki valmis neuvottelemaan steinerpäiväkodin erityiskohtelusta. Hän kuitenkin kertoo, että steinerpäiväkodin arvo on ymmärretty. Sen edelle menee kuitenkin kaupungin lasten tasa-arvoinen kohtelu.

Lappeenrannan steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys järjestää vuosittain erilaisia tempauksia. Muun muassa myyjäisillä kerätään rahaa päiväkodille. Pihalla olevaan kiipeilytelineeseen kerättiin rahaa kolme vuotta. Nyt pelkona on johtaja Minna Mansikan mukaan, että kannatusyhdistyksen keräämät rahat menevät päiväkodin perustoimintojen kattamiseen.

– Järjestämmekö jatkossa myyjäisiä, että voimme kattaa niillä peruselämää ja pitää ovemme auki?

Yksi keino turvata päiväkodin talouttaa olisi kasvattaa sen kokoa. Laajentumishalukkuutta ei ainakaan tässä vaiheessa ole.

– Palveluseteli palvelee suuruusajattelua. Meillä on talossa vain 28 lasta ja pedagogiikkamme perustuu kodinomaisuuteen, sanoo Tontuntuvan johtaja Minna Mansikka.