Vauvaviittomat palkitsevat vauvan ja vanhemman – puhuminen onnistuu toisena ikävuonna, mutta viittomia oppii jo puolivuotias

Viittomiksi kannattaa valita lapsen arkipäivään kiinteästi liittyviä asioita. Puheterapeutti listaa tyypillisiksi viittomiksi syömiseen, nukkumiseen ja ulos menemiseen liittyvän sanaston.

Puhumaan oppiminen
Nainen viittoo vauvalle.
Vauva viittoo ja vastaa viittomiin

Meri Saloila on opettanut vuoden vanhalle Ellalle viittomia viime marraskuusta lähtien. Jo sitä ennen käytössä oli ensimmäinen viittoma: "Haluatko maitoa".

– Sen hän jo ymmärtää ja osaa vastata siihen, Saloila kertoo.

Ella vastaa tarmokkaasti päätään puistelemalla tai nyökyttelemällä.

Työssään erityisnuorisotyönohjaajana Saloila oli tutustunut viittomiin ja tukiviittomiin. Sitten vastaan tuli artikkeli vauvaviittomista ja vauvaviittomakurssi.

– Ryhdyin viittomaan mielenkiinnosta, että on mahdollisuus kommunikoida lapsen kanssa jo ennen sanoja, hän mainitsee.

Saloila pyrkii viittomaan lapselle järjestelmällisesti sanoja, kuten äiti ja isä, erilaisia ruokia, eläimiä, leluja ja pukemiseen liittyvää sanastoa.

– Yksittäisiä sanoja ja ilmauksia, esimerkiksi, haluatko pois tuolista, mennään ulos, hän listaa.

Vilkuttava lapsi viittoo

Pienen lapsen on motorisesti helpompi tuottaa viittomia kuin puhetta. Ennen kuin suun motoriikka kehittyy riittävästi sanojen tuottamiseen, kognitiivinen kehitys on sen verran pitkällä, että lapsi ymmärtää kielellisiä merkkejä ja pystyy ilmaisemaan itseään viittomilla. Jo puolivuotias oppii viittomia.

– Vauvaviittomien käyttö on hyvä aloittaa, kun lapsi oppii esimerkiksi vilkuttamaan, sehän on jo viittoma, sanoo puheterapeutti Lotta Krohn.

Lapsi oppii ennakoimaan, jos hänelle viitotaan asiasta esimerkiksi aina ennen ruokailua, nukkumaanmenoa tai vaipanvaihtoa. Lapsi yhdistää merkin, sanan ja sitä seuraavan tapahtuman.

– Kärsivällisyyttä saadaan ehkä kasvatettua, kun lapsi ymmärtää, että äiti viittoo "maitoa", eli sitä on kohta tulossa, Krohn antaa esimerkin.

– Molemmille on palkitsevaa, kun tajutaan, mistä on kyse, Saloila kertoo omista kokemuksistaan Ellan kanssa.

Äiti ja 1-vuotias vauva kommunikoivat viittomalla.
Kimmo Hiltunen / Yle

Viittomiksi kannattaa valita lapsen arkipäivään kiinteästi liittyviä asioita. Krohnin mukaan tyypilliset viittomat ovat "syödä", "nukkua" ja "mennä ulos".

– "Lisää" on lapsia usein motivoiva viittoma. Tullakseen ymmärretyksi lapsi voi viittoa "lisää" sen sijaan, että päästäisi itkun, Krohn sanoo.

Kuinka aloittaa vauvaviittominen?

Viittomien opettelu ei vaadi vauvalta oikeastaan mitään, puheterapeutti Krohn luonnehtii.

– Kannattaa aloittaa ehkä noin kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Silloin vauva alkaa olla kiinnostunut ympäristöstään. Vaaditaan lähinnä, että vauva katsoisi viittojaan päin. Hän omaksuu sitten omaan tahtiinsa, Krohn kuvailee.

Viittomia voi opetella omatoimisesti esimerkiksi internetistä tai osallistua vauvaviittomakurssille.

– Viittomat voivat toki olla mitä vain, jotkut ottavat käyttöönsä kotiviittomia eli keksivät itse jonkin merkin. Niillä ei ole tekemistä varsinaisten viittomien kanssa, Krohn havainnollistaa.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ry:n puheenjohtaja Noora Heiskanen on käyttänyt viittomia lastentarhanopettajana ja erityisopettajana. Viime syksynä käyttöön otetuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainitaan, että lapsen tukeen voivat kuulua viittomat ja kuvien käyttö.

– Viittomat ovat hyvin vakiintunut asia päiväkodeissa. Ne eivät ole käytössä jokaisessa ryhmässä, mutta ne ovat ensimmäisiä kielen tukemiseen liittyviä keinoja, Heiskanen kertoo.

Viittomien käyttäjiä on kaikissa varhaiskasvatuksen työntekijäryhmissä, ei vain erityisopettajissa, hän painottaa.

Äiti ja 1-vuotias vauva kommunikoivat viittomalla.
Meri Saloila näkee viittomat voimavarana kuten minkä tahansa vieraan kielen.Kimmo Hiltunen / Yle

Puheterapeutti Lotta Krohn arvioi, että vauvaviittomia käyttäviä vanhempia on ollut Suomessa enemmän tai vähemmän kymmenisen vuotta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa niiden käyttö on yleisempää kuin Suomessa.

Syyt viittomien käyttöön voivat olla moninaisia: Niitä käytetään esimerkiksi lapsen opetellessa puhumaan, tai jos hänen kielenkehityksensä on viivästynyt. Viittomia käytetään apuna myös silloin, kun kaksikielinen lapsi opettelee suomea.

– Kuka tahansa hyvin pieni lapsi hyötyy viittomista. Ne antavat visuaalisen tuen asialle, jota ollaan tekemässä, Varhaiskasvatuksen erityisopettajien puheenjohtaja Noora Heiskanen kuvailee.