1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maakuntauudistus

Helsingin liikkeelle panema sote- ja maakuntauudistus-kapina levisi kaikkien alueen kuntien puitavaksi

Uudenmaan kaupunkien ja kuntien johtajat pitävät uudistusten aikataulua liian kireänä.

maakuntauudistus
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva viljanen Uudenmaan kuntien kaupunginjohtajat sote kokouksessa Uudenmaan
Uudenmaan 26 kunnan johtajat kokoontuivat tänään Uudenmaan liiton tiloissa. Etualalla kuvassa on Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.Antti Kolppo / Yle

Uudellamaalla ärhäkimmin sote- ja maakuntauudistusten toteutusta arvostelevat suurimpien kaupunkien, Helsingin, Espoon ja Vantaan johtajat sekä maakunnan johto.

– Kyllähän pääkaupunkiseutu ja Uusimaa on aika paljon ollut tässä maksajan roolissa. Tulevaisuudessakin näyttää siltä, että kolmen miljardin kustannuskehityksen hillintätavoite koituu suurimmalta osalta tietysti Uudellemaalle, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi SavolainenAntti Kolppo / Yle

– Tämä siitäkin huolimatta, että maakunnan väestömäärä ja palvelutarve lisääntyvät ja maakunnan ikärakenne muuttuu oleellisesti heikommaksi mitä muualla Suomessa. Meillä on myös kolmasosa Suomen työttömistä tällä alueella. Meillä on monet tunnusluvut äärimmäisen hyviä, mutta toisaalta meille kohdistuu äärimmäisiä paineita monien ryhmien osalta, Uudenmaan maakuntajohtaja luettelee.

Savolainen muistuttaa, että Uudellamaalla asuu kolmasosa suomalaisista ja että alue tuottaa melkein 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Kaupungeissa nähdään Uudenmaan joutuvan valtakunnallisten uudistusten maksajaksi.

– Tässä iso uhka on se, että meille ei ole tulossa riittävästi (valtion) rahoitusta ja näitä muutoskustannuksia ei huomioida riittävällä tasolla, jolloin sitten meidän taloutemme jää alimittaiseksi, Savolainen epäilee.

Tehtävien siirto maakunnan hoidettavaksi on pääkaupungille ei-toivottu -suunta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoituksen siirtymisen maakuntatasolle pelätään suurissa kaupungeissa tulevaisuudessa heikentävän kaupunkilaisten palveluja nykyisestä.

Oletuksena on, että jatkossa myös muita kaupunkien ja kuntien tämänhetkisiä toimintoja siirretään vähitellen maakuntien hoidettaviksi, pois kaupunkien omista käsistä. Näin uskoo muun muassa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren oikea käsi ja kakkosmies, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.

helsingin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna
Helsingin kansliapäällikkö Sami SarvilinnaAntti Kolppo / Yle

– Me näemme prosessin alkuna tämän, että kun tulee uusi uusi hallinnon taso, maakunta, niin vähitellen lähdetään siirtämään yhä uusia nykyisiä kaupunkien tehtäviä maakunnallisesti hoidettaviksi. Se on valtion näkökulmasta tavoiteltavaa. Valtion ohjaus maakuntiin päin on helpompaa kuin kuntiin päin. Helsingin näkökulmasta pääkaupunkina ja suurena kaupunkina se on ei-toivottu suunta, Sarvilinna muistuttaa:

Alueen pienissä kunnissa suurin huoli on oman äänen hukkuminen tulevaisuudessa maakuntatason politiikassa, jos myös maan kaksi suurinta vaalipiiriä yhdistetään.

– Missään muualla valtakunnassa ei tapahdu uudistusten yhteydessä tällaista, Uudenmaan maakuntajohtaja Savolainen muistuttaa.

Talouden kiristämistavoitteet nähdään kaikkialla Uudellamaalla

Länsiuusmaalaisen Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen toimii puheenjohtajana myös kaikille Keski-Uudenmaan kunnille.

Miettinen muistuttaa, että pelkästään Kuuma-kuntien alueella Uudenmaan maaseudulla asuu yli 300 000 ihmistä.

– Maakunta tarkoittaa täällä ihan eri asiaa käytännössä kun puhutaan palvelutuotannosta kuin muualla Suomessa. Uudenmaan maakunta joutuu alkuvaiheessa merkittävästi tehostamaan toimintaansa tämän talousraamin kiristyessä. Toki se aiheuttaa meillä huolta siitä, että kuinka tämän alueen asukkaiden ääni kuuluu sitten siinä tulevan maakunnan päätöksenteossa, kun se tulee tekemään alkuvaiheessa myös kipeitä ratkaisuja, Miettinen huolehtii.

Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen
Vihdin kunnanjohtaja ja Kuuma-kuntien puheenjohtaja Sami Miettinen.Antti Kolppo / Yle

Miettinen kuitenkin muistuttaa, että kehyskunnissa uudistuksiin suhtaudutaan pragmaattisesti ja on kannettu huolta yksityiskohdista ennemmin kuin että oltaisi heiluteltu erityistä kapinalippua.

28 000 asukkaan Raaseporissa uskotaan naapuriyhteistyöhön

28 000 asukkaan Raasepori Länsi-Uudellamaalla käsittää entiset Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunnan. Yhdistyttyään se on muodostanut asukaspohjaltaan keskikokokoisen suomalaisen kaupungin.

Raaseporin kaupunkia puolisen vuotta johtanut Ragnar Lundqvist sanoo varmana, että hallituksen ajamat sote- ja maakuntauudistus menevät läpi.

– Meillä on naapurikuntien, Hangon, Inkoon ja Lohjan kanssa yhteinen näkemys siitä, miten aluemallinnus pitää hoitaa tulevaisuudessa. Minä uskon, että palvelut pysyvät meidän kaupungissamme. Kyllä tarvitaan uudistusta, mutta tämä aikataulu on liian kireä, Lundqvist toteaa.

Osa Raaseporinkin kaupungin työntekijöistä siirtyy uudistuksessa maakunnan palkkalistoille. Isompana huolena on kuitenkin kaupungin tilat.

– Kaikki meidän tilat siirtyvät kolmeksi vuodeksi käyttöön maakuntaan. Sen jälkeen niiden kohtalosta ei tiedetä. Työpaikat eivät luultavasti vähene, Lundqvist uskoo.

Raaseporin kaupunginjohtaja  Ragnar Lundqvist
Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar LundqvistAntti Kolppo / Yle

5 000 asukkaan Askola on laittanut omat sote-asiansa kuntoon

Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevassa piskuisessa Askolan kunnassa seurataan uudistusten etenemisestä mielenkiinnolla. Isoin huoli liittyy juuri oman alueen vaikutusmahdollisuuksiin maakuntatason politiikassa.

– Pessimistisimmät arviot lähtevät siitä, että koko vanhan Itä-Uudenmaan maakunnan alueelta tulisi ehkä vain yksi maakuntavaltuutettu 99 jäsenen Uudenmaan maakuntavaltuustoon. Se olisi kyllä poliittiselta painoarvoltaan olematon vaikutuskanava.

Askolan kunnanjohtaja Jouni Martikainen
Askolan kunnanjohtaja Jouni MartikainenAntti Kolppo / Yle

– Realismia lienee kuitenkin se, että jos jonkun maakuntavaltuutetun äänestäjät ovat Lauttasaaresta tai Vuosaaresta tai Vantaalta, niin välttämättä Askolan, Pukkilan, Myrskylän tai Lapinjärven paikalliset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole keskeisesti mielessä ja äänestäjien kanssa keskusteluissa, Askolan kunnanjohtaja Jouni Martikainen epäilee.

Uudenmaan tuleva talouskurimus otetaan vakavasti myös Askolassa.

–Tämä rahoitus-asia on koko Uudenmaan yhteinen huoli. Väestöpohja, jolla rahoitus lasketaan, on takautuva ja Uudenmaan alue on kasvavan väestön aluetta ja sitä kautta rahoitus määrittyy liian pienen väestöpohjan kautta. Se on uudistuksen ensimmäisille vuosille mahdoton yhtälö, Maritkainen sanoo.

Lue myös:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Lue seuraavaksi