Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna vain vähän – kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä väheni entisestään

Suomen väkiluku oli viime vuoden lopussa reilut 5,5 miljoonaa.

väestönlaskenta
Jalankulkijoita lumisateisessa Helsingissä.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna niukasti, selviää Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (siirryt toiseen palveluun).

Väkiluku kasvoi reilulla 9 833 ihmisellä. Luku on pienin sitten vuoden 2000, jolloin väkiluku kasvoi 9 813 ihmisellä. Suomen virallinen väkiluku oli viime vuoden lopussa 5 513 130.

Väkiluvun kasvussa on ollut selkeää vaihtelua, kertoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta.

– Vuonna 1991 väkiluvun kasvu oli 30 000 henkeä, sitten se kävi alle kymppitonnin vuonna 2000, ja sitten se kuitenkin oli esimerkiksi vuonna 2011 26 000 henkeä, Rapo sanoo.

Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien väheneminen jatkui, sillä suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä laski viime vuonna 9 499 ihmisellä. Vieraskielisten määrä kasvoi puolestaan 19 332:lla.

– Kotimaisia kieliä puhuvien määrä on ollut historiassa plussalla, ja se oli plussalla vielä tuossa 2010, mutta viimeisen neljän vuoden aikana se on ollut miinuksella. Nyt se on jo melkein kymppitonnin miinuksella. Kotimaisia kieliä puhuvia kuolee enemmän kuin syntyy.

Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson väkiluku väheni eniten lähes 50 vuoteen

Väkiluku kasvoi viidessä ja väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurinta Uudellamaalla.

Väkiluku väheni määrällisesti ja suhteellisesti eniten Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa väkiluku väheni määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen.

Kunnittain tarkasteltuna väkiluku kasvoi viime vuonna eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suhteellisesti väkiluku kasvoi Manner-Suomessa eniten Järvenpäässä, Kauniaisissa ja Uudessakaupungissa.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa ja Kotkassa. Suhteellisesti eniten väkiluku väheni Halsuan, Kaavin ja Posion kunnissa.

Vieraskielisten osuus seitsemän prosenttia

Suomessa asui vakituisesti 373 325 äidinkieleltään vieraskielistä vuoden 2017 lopussa. Suurimmat ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää, viroa ja arabiaa puhuvat.

Vieraskielisten osuus oli korkein Uudellamaalla, missä se oli 13 prosenttia. Osuus oli pienin Etelä-Pohjanmaalla, missä se oli kaksi prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli suurin Vantaalla, Espoossa, ja Helsingissä.

Lue lisää:

Meitä on nyt 5,5 miljoonaa – katso monesko olit

Syntyneiden määrä historiallisen pieni: vauvoja syntyi viimeksi vähemmän vuonna 1868 – katso tästä kuntasi tilanne

4 väestöä esittelevää kaaviota, joista suomalaisten tulisi olla huolissaan