Toisen asteen koulutus sähköistyy vauhdilla – suurin osa valitsee silti perinteisen kirjan

Lukioissa digikirjojen valikoima on suuri, mutta ammatillisella puolella on vielä hiljaisempaa.

oppimateriaali
Lukiolaisia oppitunnilla
Paula Koskinen / Yle

Toisen asteen koulutus sähköistyy kovaa vauhtia. Etenkin lukiokirjoissa sähköisten oppikirjojen ja oppimateriaalien käyttö on kovassa kasvussa.

Suurimpiin lukiokirjojen kustantajiin kuuluva Otava kertoo, että sähköisten lukiokirjojen myynti on alkuvuonna ollut tuplasti sen, mitä viime vuonna vastaavaan aikaan.

Samanlainen kasvuvauhti on myös sähköisiä oppimateriaaleja tuottavalla Tabletkoululla: tämän lukuvuoden myynti on kaksinkertainen edelliseen lukuvuoteen verrattuna.

Digimateriaalit vastaavat uuden OPS:n vaatimuksiin

Lukion opettajat valitsevat itse, mitä oppimateriaaleja heidän kursseillaan käytetään. Monista perinteisistä lukiokirjoista on saatavilla digikirjaversiot, ja jos opettaja päättää käyttää tällaista kirjaa, jää opiskelijan päätettäväksi, haluaako hän opiskella paperisesta kirjasta vai digikirjasta.

Toisaalta opettaja voi valita, että kurssilla käytetään sähköistä oppimisympäristöä. Silloin kaikki opiskelevat tietokoneiden tai tablettien avulla, eikä opiskelijalle jää valinnanvapautta. Pelkästään sähköisiä oppimateriaaleja tarjoaa muun muassa Tabletkoulu.

Liikkuva kuva, monivalinta ja muut tulevat luontevasti mukaan, kun käytetään sähköistä oppimateriaalia.

Miia Aaltonen

Opettajan näkökulmasta hyödyt sähköisen oppimateriaalin valintaan ovat selvät.

– Se vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin. Liikkuva kuva, monivalinta ja muut tulevat luontevasti mukaan, kun käytetään sähköistä oppimateriaalia. Lisäksi pystyn itse tekemään ja muokkaamaan tehtäviä, sanoo Paimion lukion biologian ja maantieteen lehtori Miia Aaltonen.

Hän kertoo, että myös muuten sähköisten kirjojen käyttö heidän lukiossaan on lisääntynyt.

– Jos opiskelija voi valita sähköisen tai perinteisen kirjan, on tänä lukuvuonna yhä useampi valinnut sähköisen kirjan, Aaltonen sanoo.

Lukiolaisia oppitunnilla
Paula Koskinen / Yle

Lukion toista luokkaa käyvä Aapeli Kytölä sanoo, että hän ostaa jo noin puolet lukiokirjoista sähköisenä.

– Niitä on aika paljon helpompi kuljettaa. Ei tarvitse kantaa kymmentä kirjaa repussa, hän sanoo.

Moni suosii silti perinteistä kirjaa

Kustantajien mukaan digikirjojen ja sähköisten oppimateriaalien yleistyminen liittyy uuden opetussuunnitelman lisäksi muun muassa ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen. Yo-tutkinnon digitalisoituminen alkoi syksyllä 2016, ja kokonaan sähköiseksi ylioppilaskirjoitukset muuttuvat keväällä 2019.

Odotettavissa onkin, että oppikirjojen sähköistyminen kiihtyy entisestään, kun lukuvuosi vaihtuu.

– Silloin ensimmäisen vuoden opiskelijoista iso osa lähtee opiskelemaan diginä, koska ylioppilastutkinnon digitalisoituminen on kivenheiton päässä, uskoo Otavan kustannusjohtaja Teuvo Sankila.

Uusia lukiokirjoja.
Moni opiskelija suosii vielä perinteistä paperikirjaa.Sari Vähäsarja / Yle

Vaikka digitalisoituminen on vauhdikasta, on paperikirjan asema edelleen vahva. Otavan myymistä lukiokirjoista vuonna 2017 vain noin kymmenen prosenttia oli digikirjoja. SanomaPro on lukiokirjojen osalta suunnilleen samoissa luvuissa.

Perinteisiä kirjoja käyttämään ajaa ensisijaisesti tottumus. Toisaalta myös digikirjojen hintoja on kritisoitu.

– Oikeasta kirjasta on mukavampi lukea koeviikolla kokeisiin. Se tuntuu normaalimmalta, vaikka sähköisiinkin kirjoihin alkaa tottua, sanoo Paimion lukiossa opiskeleva Antti Rantala.

Ammattikouluissa digi näkyy eri tavalla

Ammatillisella puolella digikirjojen käyttö on vielä vähäistä. SanomaPro tarjoaa digitaalisia oppikirjoja muun muassa sosiaali- ja terveysalalle sekä liiketalouteen.

Porin Winnovan ammatillisessa koulutuksessa digioppikirjoja on käytössä jonkin verran. DigiHOP-hankkeen projektipäällikkö Johanna Aappola kertoo, että kun opiskelijat saavat valita perinteisen tai digitaalisen oppikirjan välillä, valtaosa valitsee perinteisen.

Kustantajat ovat jättäneet ammatillisen koulutuksen digitaalisten oppimateriaalien kehittämisen vähälle.

Johanna Aappola

Ammatillisessa koulutuksessa oppikirjojen käyttö on muutenkin lukiota vähäisempää. Osittain tästä johtuen myös Winnovassa käytetään oppikirjojen tilalla paljon muuta oppimateriaalia. Sekin on kuitenkin usein digitaalista.

Johanna Aappolan mukaan erilaisille kustantajien tarjoamille sähköisille oppimisympäristöille olisi tilausta. Niitä ei kuitenkaan ole ollut tarjolla siihen malliin kuin olisi toivottu.

– Meillä on digiaineistoja parilta kustantajalta, ja esimerkiksi lääkehoidon ja lääkematematiikan aineistot on koettu hyviksi. Kustantajat ovat kuitenkin jättäneet ammatillisen koulutuksen digitaalisten oppimateriaalien kehittämisen vähälle. Siksi opettajamme ovat kehittäneet digitaalisen oppimisympäristön itse ja hyödynnämme sitä hyvin monipuolisesti, Aappola sanoo.