Sadat yrittäjät paljastavat: näille töille ei löydy tekijää – katso lista

Pula työvoimasta turhauttaa ja uuvuttaa varsinkin pieniä yrittäjiä. Juttu on julkaistu huhtikuussa 2018.

työvoimapula
Grafiikka työvoimapulasta.
Henry Lämsä / Yle

Sadat yritykset kertovat Ylelle kärsivänsä työvoimapulasta samaan aikaan, kun Suomessa on satojatuhansia ihmisiä työttömänä.

Yle kysyi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksiltä, onko puute osaavasta työvoimasta estänyt heitä palkkaamasta työntekijöitä tänä tai viime vuonna. Noin 540 yritystä vastasi kyllä. Kaikkiaan kyselyyn tuli hiukan yli 1 200 vastausta.

Työvoimapula on tyypillinen nousukauden ilmiö. Nyt yrittäjät ovat kuitenkin olleet huolissaan siitä, että puute tekijöistä olisi jo kasvun tulppa (siirryt toiseen palveluun). Yrittäjien vastaukset Ylelle vahvistavat tätä käsitystä.

– Töitä olisi enemmän, mutta ne jäävät vastaanottamatta työvoiman puutteen takia. Tietenkin se harmittaa, yritys ei pääse ikinä kasvamaan, tilittää varastologistiikka-asentajaa etsinyt yrittäjä Kouvolasta.

Kysely työvoimapulasta yrittäjille
Yle

Helsinkiläisellä Kari Seunalla on yhtä aikaa surullinen ja koominen kokemus siitä, miltä työvoimapula voi yksittäisen yrittäjän silmin näyttää. Hän halusi taannoin palkata "autotalkkarin" eli ihmisen, joka olisi voinut huolehtia yrityksen vuokraamista yhteiskäyttöautoista.

– Minulla ei ollut muita vaatimuksia kuin että hakijalla olisi ajokortti ja että hän osaisi suomea.

Tätä tapahtumasarjaa en unohda sen huvittavuudessa varmaan koskaan.

Kari Seuna

Seuna laati TE-toimiston avulla hakemuksen. Lopputulos oli, että puolen vuoden aikana tehtävään tuli yhteensä neljä yhteydenottoa – Helsingin kokoisessa kaupungissa. Yksi hakijoista ei osannut suomea, vaan käytti puhenaisena suomea osaavaa äitiään. Loput ilmoittivat hakeneensa vain sen vuoksi, että TE-toimisto oli näin käskenyt.

– Olen ollut 11 vuotta omissa bisneshommissa ja kyllä tässä on monta kertaa joutunut olemaan monttu auki. Mutta tätä tapahtumasarjaa en unohda sen huvittavuudessa varmaan koskaan, hän naureskelee.

Ketään ei palkattu, ja Seuna ratkaisi asian ulkoistamalla osan tehtävistä ja hoitamalla osan itse.

Hänen tarinansa on hyvä esimerkki siitä, miten työvoimapula ei aina katso paikkakuntaa eikä työttömien määrää. Yrittäjien Ylelle antamat vastaukset kertovat, että Hangosta Utsjoelle löytyy eri alojen firmoja, jotka eivät ole pystyneet palkkaamaan lisää käsiä, vaikka haluaisivat.

Grafiikka.
Henry Lämsä / Yle

Kannustinloukku on muuri, johon varsinkin osa-aikaisia työntekijöitä etsivät työnantajat törmäävät jatkuvasti.

– Nykyajan ihmiset laskevat hyvin tarkkaan, kannattaako lähteä töihin, koska menettävät tuet! Useimmiten tukien menettäminen on ollut syynä, ettei työtä oteta vastaan, avautuu grilliyrittäjä Keminmaasta.

– Työnhakijat kokivat työnteon alalla, joka ei ole ympärivuotinen, hankalammaksi kuin työttömyyden. Eräskin sanoi vaimon kanssa tulleensa siihen lopputulokseen, että työnteko ei ollut kannattavaa, kertoo puolestaan puutarha-alan työntekijää etsinyt helsinkiläisyrittäjä.

Aktiivimallin tultua osa yrittäjistä on kertonut törmänneensä jopa työnhakijoihin, jotka suostuvat tekemään töitä vain sen verran, että säilyttävät työttömyysetuutensa täysimääräisenä.

Hyviä tekijöitä on, mutta kun heille ei ole tarjota kuin pätkätöitä, he kokevat sen taloudellisesti kannattamattomaksi eivätkä ota töitä vastaan.

Kiinteistöhuollon yrittäjä, Lapinjärvi

Sitten on työntekijöitä, joille työttömyys on valinta. Näin uskoo ainakin kotihoitopalveluja tarjoavan Alina Hoivatiimin ketjujohtaja Satu Jäntti Kuopiosta. Kun hän tarjosi eräälle osa-aikaiselle työntekijälleen vakituista kokoaikaista työtä, vastaus löi hänet ällikällä.

– Työntekijä sanoi suoraan, että jää mieluummin työttömyyspäivärahalle, jotta hänelle jää aikaa harrastamiseen. Minusta se kuulostaa aikamoisen pahalta, ei mikään hyvinvointivaltio kestä tuollaista.

Alina-ketjussa on ympäri maata franchising-yrittäjiä, mutta palveluksessa on myös työntekijöitä. Jäntin kokemukset työvoimapulasta liittyvät nimenomaan työntekijöiden palkkaamiseen.

Tuntuu hölmöltä että yhteiskunta maksaa ihmisille turhasta työnhausta, kun työtä olisi koko ajan helposti tarjolla.

Ravintola-alan yrittäjä, Lohja

Työnhakijoiden näkökulmaa työstä kieltäytymiseen on kysytty muun muassa tässä Ylen vuonna 2016 julkaisemassa artikkelissa "1 339 työtöntä kertoi Ylelle, miksi ei ole töissä".

Toisaalta on avoimia työpaikkoja, joihin on vaikea saada tekijää yrityksen sijainnin vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi monet matkailualan sesonkityöpaikat.

– Työvoimapula on iso ja pahenee, koska tulijoille ei löydy täältä tunturista enää asuntoja, myyjiä ja siivoojia Kittilään etsinyt matkailuyrittäjä kertoo.

Jotain on pahasti pielessä, kun samaan aikaan on samalla alueella yli 200 kokkia työttömänä.

Ravintola-alan yrittäjä, Helsinki

Toinen matkailuyrittäjä Oulusta puolestaan kertoo, miten monen kiinnostuneen työntekijän ja harjoittelijan palkkaaminen on kaatunut joukkoliikenneyhteyksien ja oman auton puutteeseen.

– Ollaan keskellä kasvavaa matkailukeskusta, turisteja pursuaa ovista sisään, mutta apua ei ole. Miten turvataan elinkeinon kehitys, jos yrittäjä itse joutuu tiskaamaan, kokkaamaan ja tarjoilemaan, kun ei millään saa henkilökuntaa? kysyy matkailuyrittäjä Lieksasta.

Grafiikka.
Henry Lämsä / Yle

Kuopiolainen käännöstoimistoyrittäjä Maaret Adomako käy pienessä yrityksessään taistelua konekäännösten aaltoa vastaan. Hän kääntää muun muassa ohjekirjoja saksasta ja englannista suomeksi.

– Kun töitä tulee, niitä tulee paljon kerralla. En haluaisi myydä asiakkaille eioota, koska jos niin tekee monta kertaa, asiakkaat eivät tule uudestaan, hän kertoo.

Yrittäjänä paikkaan puuttuvia työntekijöitä ja teen paperityöt yöllä.

Apteekkari, Kuusamo

TE-toimistosta ei ole Adomakon tapauksessa apua rekrytoinnissa. Hän onkin yrittänyt löytää hyviä tekijöitä muualta Suomesta ja ulkomailta muun muassa LinkedInin kautta. Riittävän hyviä tarjokkaita on silti vähän.

– Yleensä ei riitä saksan kielen taito tai sitten voi olla, että suomen kielen taito on heikko. Tai sitten hakijat ovat erikoistuneet erityyppisiin teksteihin, mikä näkyy.

Se uuvuttaa, hyvin voimakkaasti, sen kyllä huomaa.

Maaret Adomako

Adomako on ratkaissut ongelman tekemällä pitkää päivää – kuten monet muut työvoimapulasta kärsivät pienyrittäjät. Sen hinta on, että muu elämä ja perhe kärsivät.

– Se uuvuttaa, hyvin voimakkaasti, sen kyllä huomaa. Illalla kun menee nukkumaan, ei tarvitse unta odotella. Koko muu elämä jää pysäkille, hän tunnustaa.

Työvoimapulasta voi tulla isokin riski yrittäjän jaksamiselle, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä. Kun työvoimaa ei saada, yrittäjä on se, joka venyy.

– Meillä on työaikalainsäädäntö, joka rajoittaa työntekijöiden käyttöä – ja hyvä niin, mutta jos sääntely on joustamatonta, silloin yrittäjä venyy. Ja jos tämä jatkuu pitkään, se on riski.

Grafiikka.
Henry Lämsä / Yle

Yrittäjien Ylelle antamien vastausten perusteella kaikkein eniten on kaivattu myyjiä ja myyntiedustajia. Myös kuljetus-, rakennus- ja ravintola-alalla työvoimapula on tunnettu ilmiö.

– Kokin, tarjoilijan ja myyjän hommiin ei ole roboteistakaan, varsinkaan jos näillä palveluilla haluaa tuottaa myös sosiaalista lisäarvoa yhteiskuntaan, vastaa ravintolatyöntekijöitä etsinyt mikroyrittäjä Lohjalta.

Ravintola-alan yrittäjä Tuusulasta arvelee alan huonon houkuttelevuuden vaikuttavan siihen, että tekijöitä on vaikeaa löytää. Suhteellisen matalan palkka, raskas työ ja puutteellinen koulutus tekevät yhtälön, joka voi tulla yrittäjälle kalliiksi.

– Palkkaaminen tilanteessa, jossa on lähes pakko rekrytoida se työvoima, jonka vain onnistuu saamaan, on suuri riski. Heikosti motivoitunut työntekijä voi saada aikaan kolhuja yrityksen maineeseen ja tehdä työnantajaa kohtaan aivan mahdottomia temppuja.

Viimeinen kotimainen puutarhatyöntekijä oli vuonna 2006, sen jälkeen ei töihin ole saatu ketään suomalaista.

Puutarha-alan yrittäjä, Hollola

Rakennusalalla on ollut paljon esillä huutava pula työnjohtajista. Monet pienet yrittäjät kertovat kuitenkin myös tilanteista, joissa puutetta ei niinkään ole esimiehistä, vaan osaavista ja itsenäisistä työntekijöistä.

– Meillä on jatkuva haku päällä ja palkkaisimme 4–10 asentajaa riippuen ammattitaidosta, HETI! kirjoittaa rakennusalan yrittäjä Tuusulasta.

– Arskaa ja Penaa ei voi ottaa vakavasti jos työhakemuksessa on puhelinnumero ja melkein oma nimi oikein, purnaa puolestaan tamperelainen rakennusalan yrittäjä.

Arvokkaiden rakennusten korjaajia ja osaajia ei ilmeisesti enää kouluteta. Aikoinaan koulutetut rasvanahkaiset restauroijat ovat tulleet eläkeikään.

Rakennusalan yrittäjä, Lapinlahti

Kuljetusalan yhtenä työvoiman tulppana nähdään vuodesta 2008 voimassa ollut kuljettajien ammattipätevyysvaatimus. Se velvoitti kokeneetkin kuljettajat käymään viiden vuoden välein jatkokoulutuksessa pätevyyden saamiseksi. Kuljetusyrittäjä Kouvolasta kirjoittaa, että suoritettujen kuorma-autokorttien määrä on romahtanut "älyttömien" pätevyysvaatimuksien vuoksi.

– Ammattipätevyyskurssitus on työllistämisen este! säestää "jokapaikan höyliä" kaupan alalle etsinyt yrittäjä Viitasaarelta.

Tavaraliikenteen edunvalvontajärjestö SKAL on yrittänyt saada pätevyysvaatimukseen lisää joustoa liikennepalvelulain uudistuksessa. Muutoksilla helpotettaisiin nuorten ja muilta aloilta siirtyvien pääsyä alalle.

Grafiikka.
Henry Lämsä / Yle

Ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo työvoimapulan koskettavan nyt kaikenkokoisia firmoja. Pienille se on kuitenkin vielä suurempi ongelma kuin isoille.

– Siitä huolimatta, että pienten yritysten työntekijät ovat tyytyväisempiä työoloihin yrityksissä kuin isojen yritysten työntekijät, ihmiset näyttävät hakeutuvan isompiin yrityksiin töihin, hän huomauttaa.

Töitä olisi ja palkkaisin tekijöitä, mutta olen jo ruvennut luovuttamaan yli 20 vuoden kokemuksella.

Rakennusalan yrittäjä, Orivesi

Pellervon taloustutkimus PTT toppuutteli hiljattain ennusteessaan yrittäjien huolia työvoimapulasta kasvua hidastavana tekijänä. PTT:n mukaan osa työpaikoista jää täyttymättä, kun niitä yritetään täyttää liian pienellä palkalla.

Harva yrittäjä voi noin vain ratkaista työvoimapulansa tarjoamalla yksinkertaisesti korkeampaa palkkaa, varsinkaan matalan tuottavuuden työtehtävissä. PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari kuitenkin näkee, että työntekijöiden tuottavuutta voi parantaa koulutuksella.

– Väittäisin, että ravintola- ja matkailualallakin henkilökunnan tuottavuus on korkeampi, jos he osaavat ammattinsa. Meillä suhtaudutaan niihin töihin joskus ikään kuin halpatyönä, jonka kuka tahansa osaa – ja valitettavasti se monesti myös näkyy ravintoloissa minun mielestäni, Huovari sanoo.

Yle lähetti kyselyn työvoimapulasta Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille. Vastauksia tuli yhteensä 1 215. Hiukan alle puolet eli 537 vastaajaa kertoi kärsineensä työvoimapulasta. Vastaukset eivät tarkoita sitä, että puolet Suomen yrityksistä olisi törmännyt ilmiöön. Sen sijaan ne osoittavat, että työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä löytyy kaikkialta maasta ja myös hyvin erilaisilta aloilta.

Lisäys 5.4. klo 9.40 kohtaan, jossa puhutaan Alina Hoivatiimistä: Alina-ketjussa on ympäri maata franchising-yrittäjiä, mutta palveluksessa on myös työntekijöitä. Jäntin kokemukset työvoimapulasta liittyvät nimenomaan työntekijöiden palkkaamiseen.