Ylen kysely: Nuoret aikuiset kannattavat vihreitä ja keski-ikäiset demareita – ”SDP:llä suuri riski kannatuksen putoamisesta”

Tutkijan mukaan iso osa nuorista vierastaa tasapuolisesti kaikkia puolueita.

nuoret
SDP:n ja vihreiden vuoden 2017 kuntavaalimainoksia Joensuussa.
SDP:n ja vihreiden vuoden 2017 kuntavaalimainoksia Joensuussa.Ismo Pekkarinen / AOP

Ylen tuoreimman puoluekannatuskyselyn tulos on selvä. Vihreät ja kokoomus keikkuvat gallup-kärjessä, kun puoluekantaa kysytään nuorilta aikuisilta. Demarit puolestaan sukeltaa viidenneksi suurimmaksi puolueeksi.

Vihreiden ja demarien nuorisokannatus poikkeaa suuresti puolueiden yleiskannatuksesta. SDP:n nuorisokannatus jää yli yhdeksän prosenttiyksikköä puolueen kokonaiskannatuksen tasosta ja vihreät saa nuorilta aikuisilta lähes saman verran enemmän tukea kuin väestöltä kokonaisuudessaan.

Muiden puolueiden nuorisokannatuksen taso noudattelee pienin poikkeamin kokonaiskannatusta.

Puoluekannatus 18-34 vuotiaissa
Yle Uutisgrafiikka

Vihreiden ja SDP:n puolueiden puoluesihteereillä on eri ääni kellossa, mitä tulee puolueiden nuorisokannatukseen.

— Kaikki tutkimustieto kertoo, että olemme pitäneet pitkään esillä asioita, jotka ovat tärkeitä myös nuorille. Näitä ovat muun muassa ympäristö, koulutus sekä epätasa-arvon ja köyhyyden torjunta, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoo.

— Ehkä SDP on sellainen puolue, jota keskimäärin siirrytään kannattamaan hieman myöhäisemmässä vaiheessa. Tämä on hyvin mustavalkoista aikaa, eikä meiltä sellaisia kannanottoja niin kauheasti tule, demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo.

Rönnholm viittaa mustavalkoisella ajalla populistipoliitikoihin, jotka esittävät vahvoja mielipiteitään nopeasti muun muassa sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa pärjäävät parhaiten Rönnholmin mukaan ”polarisoituvat mielipiteet”.

Ylen tausta-aineistosta keräämän nuorisokannatuksen virhemarginaali on suurempi kuin kannatusmittauksen yleistuloksissa, koska otos jakaantuu ikäluokkien kesken. Tulos on kuitenkin samansuuntainen kuin esimerkiksi Eurooppanuorten perjantaina julkaisemassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Kodit ovat epäpolitisoituneet

Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja heillä on vahvoja arvoja. Tampereen yliopiston emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo, että nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä on eroa, mihin kysymyksiin he samaistuvat.

— Nuoret vierastavat perinteisiä, jäykkiin organisaatioihin sidottua toimintaa, mitä puolueet yleensä edustavat, Paloheimo sanoo.

Nuoret aikuiset ovatkin etääntyneet puolueista viimeisten vuosikymmenten saatossa. Puolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on romahtanut Paloheimon laskelmien mukaan 350 000:lla viimeisen 40 vuoden aikana.

"Nykyisin sosiaalinen media on alkanut korvaamaan mielenosoituksia"

Heikki Paloheimo, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto

Nuoret haluavat vaikuttaa nopeasti yksittäisiin asioihin. Tämä voi tarkoittaa adressin tai kansalaisaloitteen allekirjoittamista netissä.

— Tämä on tullut selkeästi vaihtoehdoksi perinteiselle osallistumiselle, joita edustavat äänestäminen ja puolueet. Muutos alkoi jo näkyä 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin nuoret osallistuivat protestointeihin ja mielenosoituksiin. Nykyisin sosiaalinen media on alkanut korvaamaan vanhanaikaisia mielenosoituksia, Paloheimo sanoo.

Osaltaan muutosta selittää kotien epäpolitisoituminen. Tutkimuksissa on huomattu, että yhä harvempi nuorista aikuisista tietää, mitä puoluetta heidän vanhempansa ovat äänestäneet.

Aikuisikään tulleista nuorista kaksi kolmesta tiesi vielä 1960-luvulla, mille puolueille vanhempien ääni meni. Nykyään vastaava luku on yksi kolmesta.

— Kodin epäpolitisoituminen on ollut uskomattoman suuri muutos. Politiikka ei ole enää samalla tavalla läsnä arjessa kuin mitä se oli 30, 40 ja 50 vuotta sitten, Paloheimo sanoo.

Ilmiön syitä ei ole tutkittu tarkasti. Paloheimo epäilee, että taustalla voi olla muutos peruskouluissa, joista puoluepolitiikka kouluneuvostoineen siivottiin pois 1980-luvulla.

— Kouluissa ei enää puhuta samalla tavalla puoluepolitiikasta kuin 1960- ja 1970-luvuilla. Koulusta ei enää tulla takaisin kotiin ja keskustella vanhempien kanssa näistä asioista. Tämä voi olla keskeinen selittäjä, Paloheimo arvioi.

Heikentynyt puolueuskollisuus voi selittää myös osaltaan sitä, miksi heilahtelut eri puoluekannatusmittauksissa ja vaaleissa ovat olleet niin suuria viime vuosina Suomessa.

Radikaalit nuoret, konservatiiviset vanhemmat

Suosituimpien puolueiden asema näyttää toiselta, kun tarkastelu kohdistetaan vanhempiin ikäluokkiin. Siellä SDP on ylivoimaisesti suosituin ja keskusta kirii puolueen kokonaiskannatusta parempaan tulokseen.

Vihreät puolestaan saa yleiskannatustaan heikomman tuen ja erityisesti vihreiden asema on heikko eläkeikäisten parissa.

— Tässä varmasti näkyy se, kuinka nuori puolue on. Niille, joiden aikana puolue on koko ajan ollut olemassa, vihreät on aivan eri tavalla vaihtoehto, Miettinen sanoo ja viittaa puolueen perustamisvuoteen 1987.

Puoluekannatus 50-79 vuotiaissa
Yle Uutisgrafiikka

Useiden poliitikoiden ja tutkijoiden toisteleman sanonnan mukaan nuorella ei ole sydäntä, ellei hän ole sosialisti tai radikaali nuorena. Vanhempana puolestaan puuttuu aivot, ellei hän kannata konservatiivista puoluetta.

Sanonnalla viitataan siihen, että ihmiset ovat nuorena keskimäärin radikaalimpia kuin vanhana. Perinteisesti vasemmistopuolueita on pidetty radikaaleina, mutta asetelma näyttää kääntyneen Suomessa päinvastaiseksi.

— Olen esittänyt viimeistään 90-luvulta lähtien ajatuksen, että Länsi-Euroopan keskustaoikeistolaiset puolueet ovat vaatineet yhteiskuntaan suurempia muutoksia kuin sosialidemokraattiset puolueet, Paloheimo sanoo.

Paloheimo viittaa siihen, että sosialidemokraattiset puolueet ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltioita Euroopan eri maissa. Perinteiset konservatiivipuolueet ovat puolestaan alkaneet vaatia muutoksia yhteiskuntiin aina 1980-luvulta lähtien ja kuuluisin esimerkki tästä lienee Margaret Thatcherin konservatiivipuolue Iso-Britanniassa.

Kannatusmittauksessa sosialidemokraatit näyttää ottaneen konservatiivipuolueen paikan ja vihreät sijoittuu ”radikaaliksi puolueeksi”.

— Vihreät on koko olemassaolonsa ajan ollut nuorten suosiossa. Vankinta osaa puolueen kannattajista ovat nuoret, jotka asuvat Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, Paloheimo sanoo.

Ylen mittauksesta käy kuitenkin ilmi, että entistä useammat keski-ikäiset ovat löytäneet puolueen.

— Nuoret, jotka tulivat vihreiden toimintaan mukaan 80-luvulla, ovat nyt keski-ikäisiä. Osmo Soininvaara ja kumppanit alkavat kohta olla eläkeikäisiä, eivätkä he muuta mielipiteitään, Paloheimo sanoo.

Uusien tulokkaiden mukaan vaihtuvat myös eri ikäluokkien asenteet, mielipiteet ja arvot. Esimerkiksi vihreissä perustajäsenten juuret ovat Koijärvi-liikkeessä, joka käytti vaikutuskeinoinaan muun muassa kansalaistottelemattomuutta.

SDP:n suuri riski

Demareiden tulevaisuus näyttää heikolta, jos nuoret pitävät puoluekantansa ja vanhat poistuvat ajan mittaan äänestäjäkunnasta.

— Sanoisin, että SDP:llä on tavattoman suuri riski, että sen kannatus pitkällä tai keskipitkällä tähtäimellä on laskusuunnassa, Paloheimo sanoo.

"Ajatus, että jokin ikäluokka olisi jonkin puolueen äänestäjä automaattisesti, ei pidä lainkaan paikkaansa."

Antton Rönnholm, puoluesihteeri, SDP

Paloheimo kuitenkin sanoo, ettei kehitys ole vääjäämätöntä. Vihreiden ja demarien puoluesihteerit muistuttavat, etteivät äänestäjät kulje enää puolueiden talutushihnassa.

— Ihmiset ovat keskimäärin paljon liikkuvampia äänestäjiä kuin aiemmin. Kannatusmittauksissa 40 prosenttia ihmisistä ei osaa sanoa kantaansa lainkaan. Ajatus, että jokin ikäluokka olisi jonkin puolueen äänestäjä automaattisesti, ei pidä lainkaan paikkaansa, Rönnholm sanoo.

— Politiikassa ihmisten luottamus pitää ansaita yhä uudestaan. Yksikään puolue ei voi tuudittautua siihen, että asiat menevät jatkossa hyvin, Miettinen sanoo.

Tilanne onkin Suomessa muuttunut. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten Suomi luettiin tutkimuskirjallisuudessa ”staattiseksi puoluejärjestelmäksi”. Käytännössä termillä viitattiin siihen, että ihmiset äänestivät vaaleista toiseen samoja puolueita.

Viimeistään viime presidentinvaalit osoittivat, että kansalaisten perinteinen puolueuskollisuus on murtunut. Esimerkiksi SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton ehdokkaat saivat vain muutaman prosentin kannatuksen, vaikka puolueiden ydinkannatus on perinteisesti ollut vaalitulosta suurempaa.