Ratkaisivatko varakkaat ja koulutetut eläkeläiset presidentinvaalin? – ainakin he olivat innokkaimpia äänestäjiä

Tilastokeskuksen yhteenveto äänioikeusrekisteristä paljastaa presidentinvaalien ahkerimmat ja laiskimmat äänestäjät.

äänestäminen
Presidentinvaalien ennakkoäänestystä Helsingissä.
Presidentinvaalien ennakkoäänestystä Helsingissä.Jarno Kuusinen / AOP

Tämän vuoden presidentinvaalin tulos tiedetään, mutta millainen äänestäjä tuloksen takana oikein oli, onkin jo visaisempi juttu.

Apuun tulevat Tilastokeskuksen tiedot (siirryt toiseen palveluun) ja yhteenvedot, jotka on tehty oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä.

Suurin havainto äänestäjistä on tällä kertaa se, että yli puolet äänestäneistä käytti äänioikeuttaan etukäteen (siirryt toiseen palveluun). Äänestysprosentti oli 69,9 ja ennakkoäänestysprosentti oli 52,5.

Kun verrataan viiden viimeisen presidentinvaalin äänestysprosentteja, niin nyt äänestettiin eniten ennakkoon. Jos verrataan vuoden 1994 vaaliin, eroa on yli kymmenen prosenttiyksikköä. Silloin ennaakkon äänesti 42 prosenttia äänestäneistä.

Eläkeläiset aktiivisia

Ennakkoon äänestivät enemmän naiset kuin miehet. Ahkerimmin ennakkoäänikuoria nuolivat kiinni 74-vuotiaat (56,3%).

Vaikka työlliset ovat suurin äänestäjäjoukko (53,4% äänioikeutetuista), niin myös ahkeruus äänensä käyttämisessä palkitaan.

Tilastot sen siis taas vahvistavat: eläkeläiset ovat aktiivisinta äänestäjäjoukkoa. Kaikkiaan 70-vuotiaista äänesti 82,3 prosenttia, 20-vuotiaista vain 46,2 prosenttia.

Nuoriso jätti kansalaisoikeutensa käyttämättä muutenkin ikäihmisiä hanakammin. 20-vuotiaiden äänestysvilkkautta huonommin vaaliuurnilla kävivät vain yli 90-vuotiaat!

Perhesuhde ja koulutus vaikuttavat

Nuorten aktiivisuudessa näkyi myös se, asuuko nuori vielä kotona vanhempiensa luona vai ei. 18-20-vuotiatten, kotonaan asuvien nuorten joukko äänesti reilut parikymmentä prosenttiyksikköä enemmän kuin perheettömät saman ikäiset.

Tilastot kertovat myös, että aktiivinen äänestäjä on koulutettu, perheellinen ja hyvätuloinen.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 19,1 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja suurempi.

Parisuhteessa elävien äänestysprosentti oli yli 17 prosenttiyksikköä suurempi kuin perheettömillä. Lasten määrällä tai iällä ei ole merkittävää vaikutusta.

Raha ratkaisee

Tilastokeskus jakaa äänestäjät tuloluokkiin. Parhaiten ansaitsevista, eli vähintään 53 805 euroa vuodessa ansaitsevista äänesti kaikkiaan 85,2 prosenttia.

Sen sijaan alimmassa tuloluokassa (alle 8 498 euroa vuodessa) äänestysaktiivisuus jäi 50,9 prosentin tasolle. Ero pieni- ja suurituloisimpien äänestysaktiivisuudessa oli siten yli 34 prosenttiyksikköä.