Facebookilla oli suuri rooli Myanmarin kansanmurhan synnyssä – tutkimus tukee YK:n syytöksiä

Facebook ei ole syytösten mukaan puuttunut rohingyoihin kohdistuneeseen vihapuheeseen ja valeuutisiin.

Rohingyat
Satoja rohigya-pakolaisia siirtymässä Myanmarista Bangladeshiin lokakuussa 2017.
YK:n mukaan rohingyat ovat etnisen vainon kohteina Myanmarissa. Mistä he tulevat ja millainen on heidän historiansa?

Facebookilla on voinut olla jopa ratkaiseva osuus Myanmarin rohingya-vähemmistöön kohdistuneen vainon synnyssä. YK esitti syytöksiä Facebookia kohtaan jo maaliskuussa. The Guardian -lehden julkaisema tutkimus (siirryt toiseen palveluun) näyttää vahvistavan Facebookin osuuden.

Islamilaiset rohingyat joutuivat ennennäkemättömän vainon kohteiksi viime vuoden syksyllä sen jälkeen, kun rohingya-militantit olivat tehneet iskuja poliisiasemille. Yli puoli miljoonaa rohingyaa häädettiin väkivaltaisesti Myanmarin länsilaidalta, Rakhinen osavaltiosta naapurimaahan Bangladeshiin.

Tuhansia ihmisiä sai surmansa puhdistuksissa, joita on kutsuttu jopa kansanmurhaksi.

Myanmarissa toimivat YK:n tarkastajat totesivat maaliskuussa, että Facebookilla on ollut ratkaiseva rooli vihamielisyyksien synnyssä. Tämä johtui siitä, että monille myanmarilaisille Facebook on ainoa internetin uutiskanava. Lisäksi monet myanmarilaiset pitivät kaikkia Facebookiin linkitettyjä viestejä luotettavina uutisina.

YK:n mielestä Facebook ei täyttänyt lupauksiaan poistaa asiaton aineistoa sivuiltaan, vaan vihamielinen materiaali sai jäädä muokkaamaan lukijoiden mieliä.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pieni ääribuddhalaisten ryhmä lietsoi vihaa

Rohingyat ovat olleet syrjitty vähemmistö Myanmarissa kautta historian, mutta viime elokuussa heihin kohdistunut vihakirjoittelu kasvoi nopeasti.

Digitaaliseen viestintään erikoistunut tutkija Raymond Serrato on selvittänyt Myanmarin kansallismielisen ja buddhalaisen Ma Ba Tha -ryhmittymän Facebook-kirjoittelua.

Tutkimuksesta ilmenee, että rohingyoihin kohdistunut vihakirjoittelu alkoi kesällä 2016, kasvoi voimakkaasti elokuussa 2017 ja huipentui elokuun lopussa heti rohingyojen ARSA-kapinallisryhmän tekemien iskujen jälkeen.

Rohingyoihin kohdistuneet väkivaltaisuudet alkoivat pian tämän jälkeen.

Myanmarissa on noin 53 miljoonaa asukasta. Heistä Ma Ba Tha -järjestöön kuuluu noin 55 000.

Myanmarin vihapuhetta tutkinut Institute for War and Peace Reporting -tutkimuslaitoksen analyytikko Alan Davis totesi jo elokuussa, että "viesteistä oli tullut entistä organisoidumpia, vastenmielisempiä ja sotaisampia".

Hänen mukaansa Myanmarissa levitettiin tekaistuja uutisia rohigyoista. Heidän väitettiin keränneen aseita räjäyttääkseen buddhalaisten pyhiä temppeleitä. Rohingyoja nimitettiin halventavilla haukkumanimillä ja vaatimukset "muslimivapaista" alueista levisivät.

Kun Davis otti yhteyttä viranomaisiin, nämä kiistivät tietävänsä asiasta mitään. Toimittajat kieltäytyivät tutkimasta vihakampanjaa, koska pelkäsivät oman turvallisuutensa puolesta, Davis kertoo Guardianille.

Syytöksiä Facebookia kohtaan

Maaliskuussa 2018 YK:n Myanmarin erityisraportoija Yanghee Lee sanoi "Facebookin muuttuneen pedoksi".

– Sitä [Facebookia] on käytetty välittämään julkisia viestejä, mutta me tiedämme, että äärinationalistisilla buddhisteilla on omat Facebook-sivunsa ja he todella lietsovat paljon väkivaltaa ja vihaa rohingyoja ja muita etnisiä vähemmistöjä kohtaan, hän totesi.

Facebook-yhtiölle syytökset tulevat hankalaan aikaan, sillä sitä on viime viikkoina syytetty valeuutisten leviämisen sallimisesta sekä luvattomasta käyttäjätietojen luovuttamisesta Donald Trumpin ja Britannian brexit-mielisten vaalikampanjoihin.

Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi eilen maanantaina Vox-uutissivuston haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) yhtiön kiinnittäneen paljon huomiota vihapuheen leviämiseen Facebookin kautta Myanmarissa. Hänen mukaansa Facebook ponnistelee samalla tavalla kuin muutkin sosiaalisen median välineet, jotta se kykenisi erottamaan toisistaan vihapuheen ja asiallisen poliittisen viestinnän.

Facebookin tiedottaja kertoo Guardianille, että yhtiö tehostaa toimiaan poistaakseen vihapuhe-sisällöt ja niitä levittävät henkilöt sivuiltaan. Toimintaan värvätään lisää henkilöstöä.

Analyytikko Raymond Serrato kehottaa Facebookia olemaan avoimempi. Hänen mukaansa tällä hetkellä tutkijoilla ei ole mahdollisuutta jäljittää disinformaation ja vihapuheen levittäjiä.

Epäselvyyksiä muuallakin

Myanmarin ohella myös muun muassa Sri Lankan saarivaltiossa on ollut raju etninen konflikti, johon Facebookin sanotaan olleen osallinen.

Kansallismieliset ääribuddhalaiset mellakoivat maaliskuussa Kandyn alueella asuvia muslimeja vastaan ja sytyttivät heidän rakennuksiaan tuleen.

Sri Lankan viestintäministeri Harin Fernando kertoi Guardianille (siirryt toiseen palveluun), että hallitus määräsi tuolloin Facebookin ja muut sosiaalisen median sivustot suljettaviksi, koska "koko maa olisi syttynyt muutamassa tunnissa tuleen".

Lue lisää:

Tämän tiedämme nyt Facebook-kohusta – Keskushahmoina kolme miestä

Lehdet: Trumpin kampanjaan liitetty yhtiö keräsi tietoa salaa Facebookissa – kohteena 50 miljoonaa somekäyttäjää Yhdysvalloissa

Essee: Miksi Suomi avasi lähetystön maahan, jota syytetään rotuerottelusta? Rauhannobelistin johtama Myanmar sai rumat kasvot

Lähteet: Reuters