Lähisuhdeväkivallan uhrit jonottavat turvakoteihin – tulijoita olisi tuplamäärä siihen nähden, miten paljon tilaa on

Espoon Järvenperään avattiin tiistaina uusi turvakoti, jossa saa välittömästi apua lähisuhdeväkivaltaan. Uusi turvakoti Pellas tuo seitsemän lisäpaikkaa pääkaupunkiseudulle.

turvakodit
Turvakoti Pellas, Espoo
Leikkihuone odottaa leikkijöitä Espoossa turvakoti Pellaksessa.Tuulia Thynell / Yle

Turvakoti Pellaksessa Espoossa kaikki on uutta. Seurapelit ovat vielä muovikääreissä, eikä kukaan ole koskenut leikkihuoneen leluihin.

Kehä III:n tuntumassa sijaitseva turvakoti tarjoaa myös elämälle uuden alun, uuden mahdollisuuden. Kuka tahansa lähisuhdeväkivaltaa kokenut tai kokeva voi saada sieltä kriisiapua. Vaikka keskellä yötä – oululainen tai joensuulainen, jos vain huoneita on juuri sillä hetkellä vapaana. Aina näin ei ole.

Seitsemän huoneen eli seitsemän paikan turvakoti on kooltaan melko tyypillinen, kerrotaan Pääkaupunkiseudun turvakotiyhdistyksestä. Tilat eivät ole kovin isot, mutteivät kovin pienetkään. Kaikissa seitsemässä huoneessa on kaksi sänkyä, yhdessä myös kerrossänky. Terävät kulmat on suojattu perheen pienimmille sopiviksi. Seinään on kiinnitetty televisio.

Turvakoti Pellas, Espoo  huone
Turvakodissa majoitutaan tyypillisesti parin viikon ajan. Toisinaan pidempäänkin.Tuulia Thynell / Yle

Kuusi turvakotia pääkaupunkiseudulla – "Yksi mahtuisi vielä"

Espoon turvakoti Pellasta ylläpitää Pääkaupunkiseudun turvakotiyhdistys, jolla on Pellaksen myötä kaikkiaan kolme turvakotia. Niissä on yhteensä 25 huonetta, eli 25 paikkaa. Onko se tarpeeksi?

– Pääkaupunkiseudun osalta saattaa olla siinä ja siinä, vastaa toiminnanjohtaja Karola Grönlund.

Kaikkiaan pääkaupunkiseudulla on kuusi turvakotia: Helsingissä neljä, Vantaalla yksi ja nyt Espoossakin yksi.

– Saattaa olla, että Uudenmaan seutuville hyvinkin mahtuisi vielä yksi turvakoti, toiminnanjohtaja Grönlund pohtii.

Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin Turvakodit ry     Turvakoti Pellas, Espoo
Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin Turvakodit ryJaani Lampinen / Yle

Turvakotitoiminta on valtiorahoitteista toimintaa. Valtio on vuodesta 2015 lähtien vastannut turvakotien rahoituksesta, ja vuodesta -15 lähtien turvakotien määrä onkin lisääntynyt merkittävästi, kertoo toiminnanjohtaja Grönlund.

Koko maan tasolla turvakoteja on hänen mukaansa edelleen liian vähän.

– Suomessa on katvealueita, jonne turvakoteja ei osu.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä 13 turvakodista sai viime vuonna apua yli 1 300 aikuista ja melkein saman verran lapsia.

Kuka turvautuu turvakotiin?

Nelikymppinen Laura Manninen on tuore esikoiskirjailija. Kaikki anteeksi -teos kertoo suhdetarinan, jossa unelmien mies osoittautuu mieleltään epävakaaksi ja väkivaltaiseksi. Se on Laura Mannisen kokemaa perheväkivaltaa.

– Olin epäterveessä parisuhteessa, jossa oli vallankäyttöä ja väkivaltaa. Oli todella vaikea löytää apua mistään. Turvakodista sain asiantuntevaa palvelua.

Laura Manninen, kirjailija
Laura Manninen on esikoiskirjailija, jolta ilmestyi helmikuussa 2018 parisuhdeväkivaltaa käsittelevä teos. Se kertoo hänen kokemastaan parisuhdeväkivallasta.Tuulia Thynell / Yle

Manninen ei koskaan asunut turvakodissa. Sen sijaan hän kävi arvionsa mukaan yli puolen vuoden ajan keskustelemassa turvakodissa, sekä ennen parisuhteesta irtautumista että sen jälkeen.

Tyypillinen asiakas on nainen, kertoo Pääkaupunkiseudun turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Karola Grönlund. Hänen mukaansa tyypillinen asiakas on lisäksi hieman yli 30-vuotias. Hänellä on yksi tai kaksi lasta. Hän on ollut väkivallan kohteena vuosia.

– Väkivaltaisessa parisuhteessa elävän ihmisen todellisuudentaju hämärtyy, kaikilla osapuolilla. Silloin tarvitaan ulkopuolista näkemystä siitä, mikä on ok ja mikä ei, kertoo itsekin apua saanut Laura Manninen.

Turvakoti Pellas, Espoo    ämpärit
Turvakoti Pellaksen kodinhoitohuoneessakin on leluja. Lattialla on mm. autorata ja potkuauto. Seinällä odottavat ämpärit ja pikkuiset lapiot leikkijöitä.Tuulia Thynell / Yle

Joka viides palaa turvakotiin

Turvakodissa saa toipua ja keskustella, joko muiden asukkaiden tai henkilökunnan kanssa. Espoon Pellaksen turvakodissa on kahdeksan työntekijää. Kaikilla on joko sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus.

Pääkaupunkiseudun turvakotiyhdistyksen hoteissa ollaan keskimäärin kaksi tai kolme viikkoa.

– Joidenkin asiakkuus kestää vain tunnin. On selvää, että he palaavat olosuhteisiin joista meille tulivatkin. Toisaalta on myös asiakkuuksia, jotka voivat kestää kuukauden tai kaksi. Mutta silloin on kyseessä erityinen tilanne. Tällainen tilanne voi olla asunnon hankkimisen vaikeus tai se, ettei väkivaltatilannetta yksinkertaisesti pystytä ratkomaan normaalissa aikajänteessä, kertoo toiminnanjohtaja Grönlund.

Huonostakin parisuhteesta on tutkimustenkin mukaan joskus hyvin vaikea lähteä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan parisuhdeväkivallan uhrit kokevat usein syyllisyyttä ja häpeää. He myös pelkäävät suhteesta lähtemisen seurauksia ja väkivallan uhkaa. Suhteesta saatetaan lähteä ja palata siihen monta kertaa ennen lopullista eroa. (siirryt toiseen palveluun)

Noin 20 prosenttia turvakodissa kerran käyneistä palaa sinne myös takaisin.

– Se ei ole mikään häpeä. On hyvä tulla takaisin miettimään mitä elämältään haluaa, vakuuttaa Karola Grönlund.

Turvakoti Pellas, Espoo    leikkihuone
Turvakotiin tulevalla naisella on yleensa lapsi tai kaksi. Heitä varten on runsaasti leikkitilaa ja yhteistä oleskelutilaa.Tuulia Thynell / Yle

Kirjailija Laura Manninen arvioi, että lähtemisen vaikeuden taustalla on usein myös halu uskoa hyvään toisessa ihmisessä. Toisaalta hänen mukaansa lähisuhdeväkivalta on suomalainen ihmisoikeusongelma.

– Väkivalta ei ole mikään kahden aikuisen välinen yksityisasia, eikä mikään luonnonlaki. Yhteiskunnan pitää puuttua siihen. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita, lisää turvakoteja, Manninen sanoo.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne on ollut ruuhkautunut. Kaikissa suurissa kaupungeissa turvakotipaikoista on ollut pulaa, tulijoita olisi jopa tuplasti enemmän kuin paikkoja.

– Näen, että tämän uuden turvakodin avaaminen on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan. On nimittäin aika hurja tilanne silloin, kun ihminen vihdoin on saanut jostain voiman lähteä hakemaan apua ja päätynyt turvakodin ovelle – ja sitten hänet käännytetään pois tai ohjataan toiseen turvakotiin, joka saattaa sijaita kaukanakin.