Huoltovarmuuskeskus tyrmää ministerin perustelun Jäämeren radalle: "Huoltovarmuusperustetta radalle ei ole"

Venäjän rajan tuntumaan päättyvä rata ei paranna Suomen huoltovarmuutta, sanoo Huoltovarmuuskeskus.

poikkeusolot
kartta
Yle Uutisgrafiikka

Jäämeren ratavaihtoehdoista jatkoselvitykseen valittiin Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen kulkeva reitti. Rataselvityksen tilanneen Liikenneministeriön mukaan tuo reitti parantaisi Suomen logistista asemaa, saavutettavuutta ja huoltovarmuutta. Hylätyt reittivaihtoehdot kulkivat Länsi-Lapista Norjan Tromssaan ja Ruotsin läpi Narvikiin. Neljäs vaihtoehto oli Sallasta Murmanskiin kulkeva rata.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) kertoi omassa esityksessään, että valittu linjaus parantaisi Suomen huoltovarmuutta selvästi. Huoltovarmuuskeskuksessa asiasta ollaan täysin eri mieltä.

– Huoltovarmuusperustetta radalle ei ole. Toimitusjohtajamme on tehnyt sen ministeri Bernerille tiettäväksi, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen logistiikkapäällikkö Raija Viljanen.

– Rata menisi kovin läheltä Venäjän rajaa ja jos ajatellaan kriisitilannetta, niin todennäköisesti rata ei olisi käytettävissä.

Rata kulkisi Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemen satamaan, muutaman kilometrin päähän Venäjän rajasta. Jos reitti linjattaisiin Inarijärven itäpuolta, se kulkisi kymmeniä kilometrejä Venäjän rajan tuntumassa.

Kirkkoniemen satama.
Kirkkoniemen satamaPasi Peiponen / Yle

"Kuulostaa oudolta, kun karttaa katsoo"

Entinen pääesikunnan valmiuspäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Jorma Ala-Sankila twiittasi huoltovarmuusperusteesta kuultuaan, että "kuulostaa kyllä oudolta, kun karttaa katsoo".

Ala-Sankilan mukaan riskit olisivat pienemmät, jos rata kulkisi Länsi-Lapissa.

– Jos ratayhteyksiä aletaan rikkoa, niin kyllä se on helpompaa, kun rata menee lähellä (itä)rajaa. On aika suuri riski, jos valitsemme lähestulkoon itäisimmän vaihtoehdon, Ala-Sankila toteaa. Samalla hän muistuttaa, että muitakin keinoja kuljetusten pysäyttämiseksi toki on kuin radan pommittaminen kulkukelvottomaksi. Kyberhyökkäyksellä häiriöitä voi aiheuttaa riippumatta siitä, missä kiskot kulkevat.

Jos vastaan tulisi tilanne, että Venäjä haluaisi katkaista Suomen huoltoyhteydet, radan tuhoaminen olisi helpommin tehty kuin Nato-maa Norjan sataman tuhoaminen Kirkkoniemessä, niin lähellä kuin se onkin.

– Yksinäinen maa on eri juttu kuin liittokunnan jäsen. Jos sotilaallinen kriisi olisi Naton ja Venäjän välillä, silloin vaikutetaan kaikkiin paikkoihin, myös siihen satamaan, Ala-Sankila sanoo.

Vuono Norjan Kirkkoniemessä.
Vuono Norjan KirkkoniemessäPasi Peiponen / Yle

Puolustusvoimat ei kerro kantaansa julkisesti

Eläkkeellä oleva upseeri korostaa olevansa yksityisajattelija, jonka mielipidettä ei pidä sekoittaa puolustushallinnon mielipiteeseen. Puolustusministeriön kantaa ratahankkeeseen ei itse asiassa ole kysytty, sen sijaan Puolustusvoimista lausunto on pyydetty ja saatu. Rataselvityksestä vastanneen Liikenneviraston johtaja Matti Levomäki kertoo, ettei voi paljastaa turvaluokitellun lausunnon sisältöä. Myös Puolustusvoimien viestinnästä todetaan, ettei Puolustusvoimat kerro kantaansa julkisuuteen.

Levomäen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen ja Puolustusvoimien lausuntojen perusteella "pääteltiin", että rata parantaisi huoltovarmuutta. Lomalta puhelimeen tavoitettu Levomäki kuitenkin myöntää, että näin olisi lähinnä tilanteessa, jossa ei ole lainkaan kyse sotilaallisesta kriisistä vaan muusta poikkeuksellisesta tilanteesta.

– Jos vaikka Tanskan salmien sillat romahtaisivat eivätkä laivat pääsisi salmien läpi, niin meille voitaisiin tuoda tavaraa muuta kautta, Levomäki kertoo esimerkin.

Kaikki haastatellut ovat sitä mieltä, että mikä tahansa uusi reitti merelle sinänsä on plussaa Suomen huoltovarmuudelle. Sen sijaan usko siihen, että nyt kaavailtu yhteys auttaisi suomalaisia sotilaallisen kriisin tullen, on heikko.

Ratahankkeen vaikutuksia selvittänyt konsulttiyhtiö Ramboll arvioi radan käytettävyyttä huoltovarmuusmielessä todeten, että "Venäjän rajan läheisyys voi mahdollisessa kriisitilanteessa muodostua ongelmaksi". Korostetun pidättyväisestä sävystä kertoo tapa, jolla Ramboll arvioi hylätyksi tulleen itäisimmän vaihtoehdon eli Sallasta Murmanskiin kulkevan reitin hyötyjä. "Linjausvaihtoehdon ongelmaksi voi mahdollisessa kriisitilanteessa muodostua sen kulkeminen Venäjän läpi".

Rahtilaiva suomenlahdella.
Rahtilaiva ItämerelläIsmo Pekkarinen / AOP

"Aina on oltava plan B"

Suomeen tuotavista tavaroista noin 70 prosenttia tulee laivoilla Itämeren kautta. Vaihtoehtoisia reittejä on mietitty ja mietitään kaiken varalle. Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Huoltovarmuuskeskuksesta näkisi mielellään parannellun version Torniosta Haaparannan kautta Narvikiin kulkevasta ratayhteydestä.

– Malmirata on osin yksiraiteinen ja jos siihen saisi toiseen raiteen, se auttaisi jo tosi paljon.

Länsi-Lapista Norjan Tromssaan tai Narvikiin kulkevien vaihtoehtojen ongelmana pidettiin korkeaa hintaa, jota nostaa esimerkiksi tunneleiden louhinta vuoristoisessa maassa. Liikenneviraston rataselvityksessä Narvikin reitin ongelmaksi mainittiin huoltovarmuusmielessä myös eri raideleveys Ruotsin ja Suomen puolella.

Jos meriliikenne Itämerellä estyisi tai se tarkoituksella estettäisiin, kaikelle tavaraliikenteelle ei vaihtoehtoreittiä löydy mutta tärkeimmille tuontitavaroille se yritetään kaikin voimin löytää.

– Todennäköisesti jotain kautta pystytään tuomaan aina jotain, mutta ei välttämättä kaikkea sitä mitä normaalisti. Tavoite on, että aina pystytään toimimaan jollain tavalla. Aina pitää olla se plan B, Viljanen sanoo.