"Lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt kotona, koulussa ja vapaa-ajalla" – Lapsiasiavaltuutettu vaatii hallitukselta kiireellisiä toimia

Tuomas Kurttila peräänkuuluttaa kouriintuntuvaa köyhyyspolitiikkaa.

lapset (perheenjäsenet)
Tuomas Kurttila ja Annika Saarikko lapsiasiavaltuutetun Vuosikirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti arvionsa lasten köyhyydestä Suomessa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle lapsiasiavaltuutetun Vuosikirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii hallitukselta kiireellisiä toimia lasten köyhyyden nujertamiseksi.

– Päättäjät eivät voi odottaa seuraavaa hallituskautta. Hallituksen on linjattava kiireellisistä toimenpiteistä köyhyyden vähentämiseksi. Köyhyys on yhteiskunnalle kallista. Erityisen kallista on lasten köyhyys. Siihen meillä ei ole varaa, Kurttila huomauttaa tiedotteessa.

Hän kiinnittää perjantaina hallitukselle luovutetussa Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa huomiota köyhissä perheissä elävien lasten aseman heikentymiseen viime vuosina.

– Suomessa köyhien lasten osuus kaikista lapsista on kasvussa, Kurttila lisää tiedotteessa.

Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastotilojen mukaan lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen, mikä tarkoittaa noin 110 000 lasta.

Tilanne on Kurttilan mukaan vakava.

– Lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona.

Hän huomauttaa, että viime vuosina tehdyt lapsilisien leikkaukset ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädytykset vaikeuttavat köyhien perheiden tilannetta.

Köyhyys näyttäytyy osattomuutena

Kurttila esittää vuosikirjassa köyhyyden nujertamiseksi erilaisia toimia.

Kirjassa ehdotetaan muun muassa, että toisen asteen koulutus säädetään maksuttomaksi ja varhaiskasvatusoikeus palautetaan kokopäiväiseksi kaikille lapsille.

Vaikka osallistuminen opetukseen on toisella asteella ilmaista, kuluu oppikirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin pitkä penni.

Kuntien taas tulisi Kurttilan mielestä käyttää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea laajemmin vähävaraisten perheiden harrastusten tukemiseen.

Hän kiinnittäisi huomiota myös erityisesti yksinhuoltajaäitien tilanteen parantamiseen.

Lapsiasiavaltuutettu puuttuisi myös lasten ja perheiden välisiin terveyseroihin. Hän ohjaisi kulutusta terveellisiin elintarvikkeisiin verotuksellisin keinoin ja laittaisi mainosrajoituksia epäterveellisille elintarvikkeille.

Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään, pääseekö hän mukaan luokkaretkelle, pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi.

Kulutusyhteiskunta tuo mukaan myös paineet ja vertailun toisiin.

Heijastuu monin tavoin lapsen elämään

Kurttilan mukaan Suomi on haastavassa tilanteessa.

– Syntyvyys laskee, köyhien lasten osuus kasvaa, oppimistulokset laskevat, lasten terveys- ja hyvinvointierot ovat suuret sekä sukupuolen että koulutustaustan osalta.

Hän peräänkuuluttaa kouriintuntuvaa köyhyyspolitiikkaa.

Toimeentulotukiongelmat perheissä heijastuvat eri tavoin lapsen elämään.

– Kun toimeentulo on tiukoilla, heijastuu tämä tutkimustiedon valossa parisuhdeongelmina sekä vanhempien huolena kasvatuksesta, lasten terveydestä, sosiaalisista suhteista ja muun muassa lapsen oppimisesta, Kurttila sanoo vuosikirjassa.

Kurttila on kuvaillut lapsiperheköyhyyttä hiljaiseksi ilmiöksi, jota hyvinvoiva keskiluokka ei huomaa.

Lisää aiheesta:

MLL: Lapsiperheköyhyys on haitallisinta köyhyyden muotoa – yksinhuoltajille halutaan lapsilisään tuntuva korotus

Tutkimus piirtää karun kuvan: Köyhien lapsiperheiden vanhemmat eivät luota viranomaisiin – palvelut ja ihmisten tarpeet eivät kohtaa

Köyhän lapsiperheen ainoa keino selvitä arjesta: "Päätimme lopettaa rahasta riitelemisen"

MLL:n asiantuntija: Päättäjät eivät osaa samaistua köyhien lapsiperheiden ongelmiin