Kehitysvammaisille täyttä palkkaa maksava salolaiskahvila sinnittelee ilman kaupungin tukea – liian iso liksa voi haukata työntekijöiltä eläkkeen

Työpaikka on kehitysvammaiselle kuin lottovoitto. Rikastumiseen se ei silti helposti johda.

kehitysvammaisuus
Ihme ja kumma -kahvilan erityisnuoret nauttivat työnteosta.
Ihme ja kumma -kahvilan erityisnuoret nauttivat työnteosta.Linnea Loukola / Yle

Ihme ja kumma -kahvilassa Salossa on vipinää. Iso keittokattila porisee ja samalla pitää lohkaista isosta kakusta siivuja asiakkaille. Kahvikupit kilisevät, tiskialtaassa vesi solisee kulhon kylkeä pitkin ja puhe sorisee eloisasti.

Salolaisten hyvin tuntema kahvila vetää mukavasti asiakkaita ja kehitysvammaisten nuorten työinto on korkealla. Silti tulevaisuus pohdituttaa.

Kahvila ei saanut kaupungilta anomaansa 54 000 euron työllistämisrahaa. (siirryt toiseen palveluun) Sillä oli tarkoitus palkata kaksi ohjaajaa, jotka olisivat tukeneet neljää uutta erityisnuorta.

Kun tukea ei saatu, piti yksi ohjaaja irtisanoa ja toisen tunteja vähentää. Kahvila pystyi kuitenkin työllistämään kaksi uutta nuorta.

Kahvilan tukiyhdistystä johtavan Jorma Nurmisen ajatuksissa on myydä nuorten työpanosta myös talon ulkopuolelle. Muutama nuori on jo menossa maalaamaan yhden asiakkaan aitaa. Toimintaa aiotaan esitellä myös Turun Rekry-messuilla. Sitä Nurminen ei osaa sanoa, riittääkö se.

– Tämä on koko ajan tällaista hakemista ja ihmettelemistä. Ei sellaista selkeää mallia ole missään olemassa, mitä voisi kopioida. Kaikki tehdään kantapään kautta, Nurminen tilittää.

Täyttä palkkaa maksetaan

Suomessa vain harva kehitysvammainen on ansiotyössä. Kun työpaikka löytyy, palkka on yleensä vaatimaton.

Ihme ja kumma -kahvilassa nuorille maksetaan täyttää palkkaa. Se tarkoittaa yli 700 euroa kuussa, kun työaika on kolme päivää viikossa.

Suuri osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita 737,45 euroa kuukaudessa. Jos palkka on suurempi, eläkettä ei makseta. Kehitysvammaliitto muistuttaakin (siirryt toiseen palveluun), että työnteko on kehitysvammaiselle kannattavaa vain, jos palkka on alle 737,45 euroa tai yli 1 700 euroa kuukaudessa. Jälkimmäinen vastaa jo täyttää palkkaa useissa ammateissa.

Kahvilan työntekijöille eläkkeen säilyttävä palkkaraja voi tulla vastaan, kun PAM neuvottelee palkankorotuksista.

Kehitysvammaisilla halua oikeisiin töihin

Aikaisemmin kehitysvammaiset työllistettiin työpajoissa ja sosiaalisissa yrityksissä. Nyt Suomessa pyritään siihen, että he työllistyvät työsuhteiseen palkkatyöhön samalla tavoin kuin muutkin. Ja oikeasta työstä pitää maksaa oikeata palkkaa.

Nuorille kehitysvammaisille tehdyn kyselyn mukaan nuoret haluavat nykyisin oikeisiin töihin työtoiminnan sijaan.

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista vuodelta 2006 sanoo, että vammaisilla on yhdenvertainen oikeus työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma puolestaan linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

Tuhansilla kehitysvammaisilla suomalaisilla on sekä halua että kykyä tehdä palkkatyötä tavallisella työpaikalla. Tällä hetkellä palkkatyössä on noin 400 – 500 kehitysvammaista nuorta ja aikuista. Heistä suuri osa on työllistynyt tuetun työllistymisen valmennuksen avulla.

Lue lisää:

Kehitysvammainen Markus Lehtonen, 25, sai palkkatyön – vielä ei tosin tiedetä, mistä palkkarahat revitään

Työpaikka on kehitysvammaiselle lottovoitto – Kaarisillan koulu näyttää muille mallia Porissa