Vuosisadan menestys vai munaus? 600 ihmistä vääntää hartiavoimin maakuntauudistusta

Hallitus ajaa täyttä päätä valmiiksi maakuntauudistusta. Maakunnissa hanke jakaa mielipiteitä. Tietävätkö kansalaiset mitä suunnitellaan?

maakuntauudistus
Maakuntajutun kuvat.
Pasi Peiponen / Yle

Onko valmisteilla vuosisadan munaus vai uudistus?

Noin 600 ministeriön ja maakuntien työntekijää eri puolilla Suomea suunnittelee historiallista maakuntauudistusta. Oulussa kokoontui pääsiäisviikolla kymmeniä eri tahojen edustajia hiomaan kuntamäärältään Suomen suurimman maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan, maakuntauudistusta. Kuntia on kaikkiaan 30.

"Tässä tulee muutos.” Lause on painettu ministeriön kangaskasseihin.

Iskulause markkinoi suunniteltua maakuntauudistusta.

Yle kävi paikan päällä Oulussa kysymässä, miten uudistus on edennyt.

Muutos kenties tulee, mutta millainen?

– Kyllä tämä taitaa vuosissadan munauksen puolelle mennä.

Kempeleläinen kunnanvaltuutettu Janne Halunen (ps.) on mukana laajassa seurantaryhmässä.

Maakuntajutun kuvat.
Kempeleläinen kunnanvaltuutettu Janne Halunen ei usko maakuntauudistukseen.Pasi Peiponen / Yle

Nuori kunnanvaltuutettu kehuu kyllä maakuntansa valmisteluprosessia, mutta ei tavoitetta.

– Liian laaja kokonaisuus, liian nopealla aikamääreellä. Tämä kompastuu omaan hienouteensa, Halunen pamauttaa.

Maakuntauudistus
Yle Uutisgrafiikka

Suomeen perustetaan 18 maakuntaa ja niille oma itsehallinto.

Hallituksen ehdottomassa maakuntalaissa maakuntavaltuustot vastaavat maakuntien toiminnasta, taloudesta ja ylimmästä päätösvallasta.

Maakuntalakien, kuten sote-lakien tulisi astua voimaan vuoden 2020 alussa.

Maakuntien toimintaa ohjaavat myös maakuntahallitus sekä maakuntajohtaja muiden toimielimien kanssa.

– Vuosisadan uudistus! Ei munaus missään nimessä!

Kuusamolainen kaupunginvaltuutettu Hemmo Heiskanen (kesk.) on täysin uudistuksen kannalla.

Maakuntajutun kuvat.
– Uskon että tuleva maakuntamalli toteutuu, vakuuttaa Hemmo Heiskanen Kuusamosta.Pasi Peiponen / Yle

Ainoa asia, joka kuusamolaista arveluttaa, ovat niin kutsutut ICT-palvelut.

Se miten tietojärjestelmät, soten puolella asiakasrekisterit, saadaan valmiiksi ajoissa maakuntaan.

– Täytyy vain luottaa, että meillä on osaamista.

– Oulun insinöörit osaavat hommat?

– Osaavat! Meillä on Kuusamostakin siinä työryhmässä henkilö mukana, Heiskanen hehkuttaa.

Kuuluuko pienten kuntien ääni?

Vastuu ja potti ovat isoja.

Maakuntavaltuusto päättää esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla noin 1,4 miljardin euron vuosittaisesta valtionrahoituksen jaosta kunnille.

Entä puolueet – tai jopa kunnat – jotka eivät saa kenties yhtään edustajaansa maakuntavaltuustoon ja rahanjakoon?

Pudasjärveläinen Tuula Kuukasjärvi (sd.) luottaa omaan puolueeseensa.

– Demarit nousevat maakuntavaaleissa! Meidän täytyy Pudasjärvellä luottaa Oulun demareihin jotka pääsevät maakuntavaltuustoon.

Maakuntajutun kuvat.
– Luotan sataprosenttisesti tovereihin. Ne pitävät myös Pudasjärven puolta, vakuuttaa Tuula Kuukasjärvi.Pasi Peiponen / Yle

Mukanaolo uudistuksen suunnittelussa on ollut mielenkiintoista.

– Ei ollenkaan pakkopullaa, Kuukasjärvi vakuuttaa.

Limingan kylänraitilla; mikä maakuntauudistus?

Rahanjaon lisäksi maakuntavaltuustoilla riittää rutkasti järjestetettävää maakunnissa.

Maakuntauudistus
Yle Uutisgrafiikka

Kuuluisa sote, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, on näistä selkeästi suurin ja kallein.

Kunnille jäisivät maakuntauudistuksessa seuraavat tehtävät.

Maakuntauudistus
Yle Uutisgrafiikka

Uudistusta ja lokakuun maakuntavaaleja suunnitellaan täyttä päätä kuntalaisille – mutta mitä kuntalaiset tietävät asiasta?

Limingan kylänraitilla maakuntauudistusta ei tunneta.

– En (tiedä) kyllä yhtään mitään! En ole seurannut, sanoo liminkalainen Timo Mähönen.

Liminkalainen Saija Mustapää on samalla aaltopituudella.

– En hirviästi tiiä mistä on kysymys, nainen paljastaa.

Vastaan tulee vielä äiti lapsi sylissään.

– Ei, en ole kärryillä, tunnustaa Terhi Poukkula.

Lisääkö uudistus demokratiaa?

Uudistuksen tekijöiden lienee syytä olla tästä huolissaan.

Maakuntauudistus lisää demokratiaa paikallistasolla, lupaa maakuntiin muutosta ajava hallitus.

– Ei tämä minusta kyllä demokratiaa lisää. Kyllä entistä kauemmaksi tietyt asiat siirtyvät.

Pekka Rajala on kunnanisä keskustavetoisessa Limingassa.

Maakuntajutun kuvat.
– Uudistus luo uusia poliittisia mandaatteja ja poliittisten puolueiden toimintaympäristöjä, sanoo Pekka Rajala.Pasi Peiponen / Yle

Keskustalla on erittäin vahva jalansija Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Onko maakuntauudistuksesta tulossa vuosisadan uudistus vai munaus?

– Mielellään sanoisi että molempia, Rajala muotoilee.

Liminka on Oulun kupeessa. Kunnalla on huikean pitkä, 541 vuoden itsenäisyys vuosisatojen myrskyissä.

– Hallinnonuudistuksia on tehty vuosien saatossa monia. Tämä uudistus ei Limingan kehitystä muuta suuntaan tai toiseen, Rajala miettii tulevaisuudesta.

Suurin kysymys Rajalan mukaan on se, miten uudistus rahoitetaan.

Kuka on lopullinen maksumies: valtioko, kuten on suunniteltu?

– Isoja haasteita ovat myös se, miten työllisyysasiat hoidetaan, miten hoidetaan elinkeinojen kehittämisen kysymykset. Ne ovat niitä ydinasioita kunnissa, Rajala sanoo.

Katso myös:

Ymmärrätkö mitä sote vaikuttaa sinuun? Katso Ylen pelillä

Lisää maakuntauudistuksesta illan A-studiossa. Studiossa vieraana kuntaministeri Anu Vehviläinen, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

A-studio ke 4.4. klo 21.05 TV1.