Venäjän arvoituksellinen laivastoharjoitus alkoi Itämerellä – testaako Venäjä uutta supertutkaa?

Venäjä kokeili alkuviikosta Kaspianmerellä horisontin yli näkevää tutkaa.

Venäjä
Venäjä laivaston sota-harjoitus Itämerellä.
Venäläinen korvetti Boiki Itämerellä viime kesänä. Parhaillaan harjoituksissa olevat Venäjän laivat ovat samanlaisia.Vitaly Nevar / AOP

Venäjän laivaston korvetit Stereguštši, Stoiki ja Sobrazitelni ovat lähteneet Itämerelle harjoituksiin. Venäjän harjoitukset ovat etukäteen herättäneet huomiota lähinnä siksi, että yksi harjoitusalueista on lähellä Ruotsia.

Venäjän ilmoittamia harjoitusalueita on myös Latvian ja Puolan (siirryt toiseen palveluun) lähellä.

Venäjän ilmoituksen mukaan ainakin Ruotsin ja Latvian aluevesien lähellä olevilla harjoitusalueilla suoritetaan ohjusammuntoja. Ruotsin edustalla ilmatilaa on varattu 18 kilometrin korkeuteen.

Stereguštši, Stoiki ja Sobrazitelni ovat Venäjän laivaston uutta aluskalustoa. Niiden aseistuksena on Kh-35 Uran -meritorjuntaohjuksia ja Redut-ilmatorjuntaohjuksia. Redut on pitkän matkan S-300 -ilmatorjuntaohjuksen laivastoversio.

Alusten kotitukikohta on Baltijsk Kaliningradin alueella. Harjoitukseen osallistuu Venäjän ilmoituksen mukaan kaikkiaan kymmenkunta sotalaivaa Venäjän Itämeren laivastosta.

Ohjuksista ihmettelyä

Ilmoitus ohjusammunnoista Ruotsin lähivesillä on nostattanut monenlaista arvuuttelua siitä, mistä on kysymys. Jotkut olettavat, että Venäjä aikoo ampua ballistisen Iskander-ohjuksen Kaliningradista Itämereen, Ruotsin nenän eteen.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu ei pidä tätä todennäköisenä, koska tarkkuudestaan kehuttujen Iskander-ohjusten ampumisella mereen ei saavutettaisi koulutuksellisia hyötyjä.

Lalu ei myöskään usko, että Venäjän Itämeren laivasto tekisi ilmatorjuntaohjusammuntoja Redut-järjestelmällä.

– Ruotsin lähelle ilmoitettu harjoitusalue on varsin pieni aluksilla olevien pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusten ammuntoihin. Lyhyemmän kantaman ohjusammunnat ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä, sanoo Lalu.

Venäjä on varannut mereltä Ruotsin edustalta parikymmentä kilometriä kanttiinsa olevan alueen harjoituksia varten. Redut-ohjuksen kantama on versiosta riippuen 60–120 kilometriä.

Venäjä laivaston sota-harjoitus Itämerellä.
Venäläisen Boiki-korvetin miehistöä harjoituksissa kesällä 2017.Vitaly Nevar / AOP

Toinen harjoitus Kaspianmerellä

Sotilasprofessori Lalun mukaan Itämeren laivaston tämänkertaisen harjoituksen alueet ovat normaalia kauempana sen tukikohdista. Varsinkaan yhtä kaukana lännessä Ruotsin edustalla ei ole aikaisemmin harjoiteltu.

Syy voi Lalun mukaan olla poliittinen koepallo tai joku harjoitukseen liittyvä seikka.

– Sellainen voisi olla esimerkiksi horisontin yli näkevän tutkan testaaminen harjoituksissa.

Horisontin yli näkevä Podsolnuh (Auringonkukka) -tutka on venäläisten lehtitietojen mukaan sijoitettu viime vuonna Itämerelle, eli Kaliningradin alueelle. Samanlaisen tutkan käyttöön liittyvä laivaston ohjusharjoitus pidettiin maanantaina (siirryt toiseen palveluun) Kaspianmerellä.

– Merelle lähteneet laivat voisivat olla maaliosasto, joka menisi Ruotsin lähelle eli riittävän kauas Kaliningradista. Sitten katsottaisiin, näkyvätkö ne uudella tutkalla. Kaliningradiin jääneet ohjusalukset voisivat sitten harjoitella maaliosaston torjumista, sanoo Lalu.

Venäjä laivaston sota-harjoitus Itämerellä.
Boiki-korvetin miehistö ottaa vastaan aluksen helikopteria viime kesän harjoituksissa.Vitaly Nevar / AOP

Kalibr-ohjuksia Kaliningradissakin

Kaspianmeren harjoituksessa venäläisiltä sotalaivoilta laukaistiin Kalibr-risteilyohjuksia sen jälkeen, kun horisontin yli näkevä tutka oli havainnut maaliosaston.

Kalibr-ohjus tuli tunnetuksi pari vuotta sitten, kun Venäjä ampui niitä aluksistaan Kaspianmereltä ja Välimereltä Syyriaan.

Myös Venäjän Itämeren-laivastossa on kaksi Kalibr-ohjuksilla varustettua sotalaivaa: korvetit Serpuhov ja Zelenyi Dol. Niiden ei ole kerrottu lähteneen merelle harjoituksiin, mutta ne voivat esimerkiksi simuloida ohjusten laukaisua Kaliningradista käsin.

Tästä pääset lukemaan sotilasprofessori Lalun tweettejä asiasta. (siirryt toiseen palveluun)