1. yle.fi
  2. Uutiset

Työpaikkojen sisäilmaongelmille altistunut satoja tuhansia suomalaisia – Poliisi joutui luopumaan 32-vuotiaana unelmatyöstään

Vanhempi konstaapeli Toni Norppa joutui sisäilmasta johtuvien oireiden takia vaihtamaan virkapaikkaa Jyväskylästä Saarijärvelle, ja samalla taakse jäivät erityistehtävät.

sisäilmaongelmat
Jyväskyläläinen konstaapeli Toni Norppa.
Vanhempi konstaapeli Toni Norppa joutui siirtymään Jyväskylän poliisiasemalta Saarijärvelle sisäilmaongelmien vuoksi.Petri Aaltonen / Yle

JyväskyläKun vanhempi konstaapeli Toni Norppa astui Jyväskylän poliisiaseman ovesta sisään, uskoi hän tulleensa unelmiensa työpaikkaan. Unelma kesti kuitenkin vain vajaan vuoden: hyväkuntoinen 32-vuotias Norppa alkoi saada outoja oireita.

– Aluksi oli ihon kutinaa, sitten tulivat näppylät ja muut iho-oireet. Pian oireet menivät nenän limakalvoille ja silmät olivat aivan punaiset. Lopulta riitti kymmenkunta minuuttia poliisiasemalla, ja minulta lähti ääni, kertoo Toni Norppa.

Viime vuoden lopulla Norpan oireet pahenivat niin, että hän joutui vaihtamaan virkapaikkaa Jyväskylästä Saarijärvelle.

– Saarijärvelle siirtyminen oli kova paikka. Jouduin luopumaan erityistehtävistä, joita olin koko poliisiurani aikana halunnut tehdä. Asia oli vaikea, mutta päätös oli lopulta helppo kun laittaa terveyden työn kanssa vaakakuppiin.

Ennen vakituisen viran saamista Norppa työskenteli muun muassa Helsingin poliisilaitoksella ja useaan otteeseen Jyväskylän poliisiasemalla.

Norppa kirjoitti tilanteestaan Keskisuomalaisen mielipidepalstalla (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa, sillä hän halusi nostaa työpaikkansa sisäilmaongelmaa esiin. Norpalla riittää kohtalotovereita: Suomessa sadat tuhannet ihmiset ovat altistuneet työpaikoillaan sisäilmaongelmille.

Poliisiasemalla henkilöstö on oireillut vuosia

Jyväskylän poliisitaloa on korjattu sen valmistumisesta lähtien 20 vuoden aikana miljoonilla euroilla, mutta henkilöstön oireilu on jatkunut tiloissa.

– Aluksi säikähdin kovasti oireita, kun tiesin poliisitalon historian. Mietin, voivatko oireeni johtua jostain muusta. Oireet tulivat kuitenkin heti poliisitaloon mennessäni, ja poistuivat saman tien kun lähdin rakennuksesta, joten oli selvää mistä oli kysymys, kertoo Toni Norppa.

Jyväskylän poliisitalo.
Jyväskylän poliisiasemalla noin kolmannes henkilöstöstä on ilmoittanut sisäilmaoireista alkuvuoden aikana.Jeremias Perätalo / Yle

Pahin ja pitkittynein tilanne on ollut Jyväskylän poliisiaseman poliisivankilassa, joka suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi tämän vuoden alussa. Poliisipäällikkö Timo Vuola Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että tutkimukset ja korjaukset Jyväskylän poliisiasemalla jatkuvat.

Poliisiaseman omistaja Senaatti-kiinteistöt on luvannut selvittää talon sisäilmaongelmat. Alkuvuoden aikana jopa kolmannes poliisin henkilöstöstä on ilmoittanut sisäilmaoireista Jyväskylän poliisitalon kiinteistössä.

Hoitajat, opettajat ja poliisit oireilevat

Turun yliopiston professori Tuula Putus on tutkinut sisäilmaongelmia lähes 30 vuotta. Hänen mukaansa julkisista rakennuksista kouluja on tutkittu sisäilman takia kaikkein eniten.

– Julkinen keskustelu on vellonut eniten koulurakennusten ympärillä, koska kouluissa käy päivittäin lähes miljoona lasta ja yli 100 000 työntekijää, sanoo professori Putus.

Ammattialakohtaisia tutkimuksia on valmistunut viime vuosina useita. Vuonna 2017 valmistui Turun yliopiston ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n Sisäilmatutkimus (siirryt toiseen palveluun). Myös Super ja Tehy ovat tehneet kansallisen kartoituksen hoitoalan työpaikkojen sisäilmaongelmista.

En pysty menemään sisälle Jyväskylän poliisiasemalle.

Toni Norppa

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2012 arvioi työpaikoilla sisäilmaongelmille altistuvien määräksi vähintään 235 500 henkilöä. Kaikkiaan kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille arvioitiin altistuvan päivittäin yhteensä 600 000–800 000 suomalaista.

– Arviot oireilevien ihmisten määrästä annetaan alakanttiin. Oman kokemukseni mukaan sekä lapsia että aikuisia on sairastunut vuosien varrella kymmeniä tuhansia henkilöitä. Diagnoosit eivät erottele sisäilman vuoksi sairastuneita.

Esimerkiksi diagnoosinumero astmasta on sama olipa sen aiheuttaja siitepöly, kampaamokemikaalit tai rakennuksen sisäilma.

Professori Putus kertoo että, Käypä hoito -suositusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan home ei tänä päivänä aiheuta homepölykeuhkoa toisin kuin 1980-luvun alussa.

– Olemme siis taantuneet lääketieteessä sairauksien diagnosoinnissa, naurahtaa Putus.

Poliisien kyselytutkimus työpaikan sisäilman laadusta ja ongelmista on parhaillaan tekeillä, Putuksen mukaan aineistoa kerätään parhaillaan. Tähän mennessä vastauksia on tullut vajaa tuhat, mutta lisää vastauksia toivotaan eri puolelta Suomea. Tutkimus tehdään yhteistyössä Suomen Poliisijärjestöjen Liiton kanssa.

Korjataanko julkisia rakennuksia väärällä tavalla?

Professori Tuula Putuksen mukaan rakennusten korjausmenetelmissä huomioidaan huonosti viranomaisten antamia ohjeita. Myös korjausmenetelmiä tulisi hänen mukaansa tutkia nykyistä enemmän.

– Korjataan ohjeiden vastaisesti, mikä selittää osaltaan korjausten epäonnistumiset. Usein rakennusta korjataan moneen kertaan, minkä jälkeen vasta mietitään korjattavuutta ylipäätään.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö ovat useamman vuosikymmenen ajan korjausohjeissaan lähteneet siitä, että jos rakennuksessa on mikrobivaurio, on rakenteet poistettava ja vaihdettava puhtaisiin rakenteisiin. Putuksen mukaan tapana on tehdä tiivistyskorjauksia (siirryt toiseen palveluun) (Rakennuslehti), joista on muutamia insinöörialan tutkimuksia, että ne epäonnistuvat lähes aina.

– Tätä epäonnistumisen tietä ei kannattaisi kulkea pidemmälle, toteaa Putus.

Professori Putus muistuttaa, että ellei kiinteistöstä poisteta mikrobivaurioita, syntyy sekä mikrobihaitta että kemiallinen haitta. Tässä tilanteessa ihmisten oireilu rakennuksessa yleensä jatkuu.

Keskustelu sisäilmaongelmista on sekavaa

Keskustelu sisäilmaongelmista ja -oireista on muuttunut professori Tuula Putuksen mielestä kaoottiseksi.

– Viime aikoina on hylätty tutkimusnäyttö, jota sisäilmaongelmista on useita vuosia tehty. On siirrytty enemmän mielipiteiden julistamisen puolelle. Erilaiset koulukunnat ja tutkimuslaitokset ovat asioista hyvin erimielisiä tänä päivänä.

Vastakkain ovat muun muassa insinöörit siitä, onko passiivitalo ja lisäeristäminen hyvä vai huono asia. Ilmanvaihdon järjestämisestä on myös erilaisia koulukuntia: pitääkö ilmanvaihto olla ali- vai ylipaineinen? Lisäksi terveyshaitoista on monenlaisia mielipiteitä.

– On myös koulukunta, joka on sitä mieltä, että oireilu on psyykkistä ja sitä voidaan hoitaa psykiatrisin menetelmin. Nyt on jo tutkimustuloksia, joiden mukaan psyyken hoito ei auta sisäilmaoireiden poistamisessa.

Viranomaisten korjausohjeisiin ei suhtauduta enää vakavasti.

Tuula Putus

Putuksen mukaan kuluttajan ja kuntapäättäjän on vaikea muodostaa kantoja, koska keskustelu on sekavaa.

– Surullisinta minusta on se, että viranomaisten ohjeisiin ei enää suhtauduta vakavasti. Oikaistaan mutkissa ja tehdään omia virityksiä, sitten ihmetellään kun ihmisten oireilu jatkuu. Silloin helposti sanotaan, että oireilu on psyykkistä, sanoo Putus.

Kiinteistöjen sisäilmakorjauksissa edetään Putuksen mukaan talouden ehdoilla.

– Tänä päivänä raha ratkaisee. Tehdään halvalla ja kun viranomaisten ohjeiden noudattamattomuudesta ei rangaista, syntyy huonoa jälkeä.

Turun yliopistoon on perustettu kliininen tutkimusyksikkö TROSSI (siirryt toiseen palveluun), jonka vastuuhenkilönä Putus toimii. Tutkimusyksikkö TROSSIn tavoitteena on Käypä hoito -asiantuntijatyöryhmän suosituksen mukaisesti tutkia työympäristön altisteiden terveysvaikutuksia muun muassa lääketieteellisten, immunologisin ja toksikologisin menetelmin.

Avautuminen on tuonut positiivista palautetta

Vanhempi konstaapeli Toni Norppa kirjoitti Keskisuomalaisen Mielipidepalstalle poliisiaseman sisäilmaongelmien aiheuttamista oireista. Päätös nimellään ja kasvoillaan julkisuuteen tulosta vaati pohdintaa.

– Kyllä useampi uneton yö tuli vietettyä ja mietittyä, että kannattaako lähteä julkisesti kertomaan asiasta. Kaikki mahdollinen kävi mielessä, mutta tiettyjen asioiden puolesta täytyy pystyä seisomaan suoraselkäisenä omalla nimellään ja kasvoillaan.

Norppa ei kadu sisäilmaoireiden kertomisesta julkisuudessa. Lähimmiltä työkavereilta on tullut positiivista palautetta, vaikka joku soraäänikin joukkoon mahtuu. Myös muilta sisäilmasta sairastuneilta on tullut runsaasti hyvää palautetta.

– Olen kuullut monia raastavia kertomuksia sisäilmaongelmista koulussa sairastuneilta lasten vanhemmilta ja opettajilta sekä hoitoalan ihmisiltä. Tämä on tosi iso ongelma: viestejä on tullut muun muassa Kotkasta, Lahdesta ja Helsingistä.

Toni Norppa.
Petri Aaltonen / Yle

Sisäilmaongelmien laajuus yllätti Norpan. Hän on kuitenkin osaltaan kiitollinen omasta vastoinkäymisestään ja sen jakamisesta. Sen avulla Norppa on pystynyt auttamaan muita ihmisiä. Moni ihminen on myös joutunut leimautuneeksi kerrottuaan työpaikalla sisäilman aiheuttaneista oireista.

– Tämä ei ole pelkästään ihmisen henkilökohtainen tragedia, vaan tulevaisuuden kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Meillä ei ole varaa menettää yhdenkään lapsen tai nuoren terveyttä sisäilmaongelmien takia, muistuttaa Norppa.

Lue seuraavaksi