Liikkuva nuori saa todennäköisemmin paremman koulutuksen ja isommat tulot kuin vähän liikuntaa harrastava

Vähän nuorena liikkuneiden miesten vuotuiset ansiotulot ovat keskimäärin noin 5 000 euroa alhaisemmat paljon nuorena liikkuneisiin miehiin verrattuna, kertoo tuore raportti.

liikunta
Poika heittää palloa koriin.
Arja Lento / Yle

Suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja euroja.

UKK-instituutin koordinoiman selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään kolmen miljardin euron kustannukset joka vuosi.

Kyseessä on ensimmäinen näin laajasti vähäisen liikkumisen aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia selvittävä raportti.

Laskelmissa on huomioitu muun muassa terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset.

Grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Kaikkia kustannuksia ei pystytty edes ottamaan huomioon eri tietokantojen ja rekistereiden päällekkäisyyksistä johtuen, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

– Siitä huolimatta miljardeja tuli kyllä aivan riittävästi. Tähän hintalappuun nähden me puhumme Suomessa yllättävän vähän näistä asioista.

Lisää euroja omaan ja valtion pussiin

Nuorten vapaa-ajan liikkumisella on raportin mukaan yhteys työllisyyden todennäköisyyteen aikuisena.

Vähemmän liikkuneilla on aikuisena keskimäärin enemmän työttömyyspäiviä vuodessa paljon liikkuneisiin verrattuna. Erot nuoruuden liikunta-aktiivisuuden ja työttömyyskuukausien välillä ovat tilastollisesti merkitseviä sekä naisilla että miehillä.

Naisilla ero vähän liikkuvien ja paljon liikkuvien välillä on noin yhdeksän työttömyyspäivää vuodessa, miehillä se on noin 15 työttömyyspäivää vuodessa. Kun huomioitiin henkilöiden taustatekijät, kuten terveys, perheen tulotaso ja vanhempien koulutus, negatiivinen yhteys säilyy tilastollisesti merkitsevänä.

– Sillä, miten paljon liikuntaa harrastaa nuoruusvuosina, on hämmästyttävän vahva yhteys siihen, miten löytää oman paikkansa työelämässä ja minkä verran ansiotuloa ansaitsee ja sitä kautta paljonko tuloveroa maksaa. Mitä enemmän henkilö on liikkeessä, sitä epätodennäköisemmin hänelle maksetaan työttömyystukia, Vasankari sanoo.

Keskimäärin nuorena vähän liikkuneet maksavat 35-vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa enemmän työttömyysturvaetuuksia vuodessa muihin verrattuna.

Erityisesti miehillä nuoruuden liikunta-aktiivisuus on positiivisesti yhteydessä ansiotuloihin. Vähän liikkuvien miesten vuotuiset ansiotulot ovat keskimäärin noin 5 000 euroa alhaisemmat paljon liikkuviin miehiin verrattuna.

Liikunnalla lisää koulutusvuosia

Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on myös positiivisesti yhteydessä koulutusvuosien määrään ja todennäköisyyteen korkea-asteen koulutukselle.

Erityisesti pojilla liikunta on positiivisesti yhteydessä todennäköisyyteen, että henkilöllä on vähintään jokin perusasteen jälkeinen tutkinto.

Sen sijaan positiivinen yhteys nuoruuden liikunnan ja korkea-asteen koulutuksen välillä on tilastollisesti merkitsevä ainoastaan tytöillä.

Tutkimukseen osallistuneilla, keskimäärin nuoruudessa paljon liikkuneilla, oli puolesta vuodesta vuoteen enemmän koulutusvuosia aikuisena vähemmän liikkuneisiin verrattuna.

Positiivinen yhteys nuoruuden liikunnan ja koulutusvuosien välillä säilyy tilastollisesti merkitsevänä niin naisilla kuin miehillä, vaikka taustatekijät huomioidaan.

UKK-instituutin arvion mukaan 5-10 prosenttia nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä. Tämä tarkoittaisi 70-140 miljoonaa euroa vähemmän kustannuksia yhteiskunnalle.

Enemmän tekoja, vähemmän puhetta

Lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin mukaan liikkumattomuus on iso, monipolvinen ja useita ikäryhmiä koskettava ongelma, mihin ei ole yhtä reseptiä tai lääkettä.

Vasankarin mukaan liikkumisen tärkeydestä on puhuttu pitkään, mutta se on jäänyt enemmän juhlapuheiden tasolle. Konkreettisia toimia on tehty liian vähän.

Vasankarin sanoo, että esimerkiksi verotusta pitäisi tehdä liikkumista kannustavammaksi, tarjoamalla vaikka tukea sähköpyörän hankintaan. Lisäksi olisi hyvä tarjota eri ryhmille räätälöityä liikuntaneuvontaa.

Yhteiskunnan pitäisi ylipäätään tehdä ympäröivästä maailmasta enemmän liikkumista synnyttävä, esimerkiksi edistämällä kävelyä ja pyöräilyä.

– Siirretään vaikka jonkun ison työpaikan ihan oven edessä olevaa bussipysäkkiä 150-200 metriä talonkulmalta pois. Sillä synnytetään sadoille ihmisille mennen tullen useampi sata metriä kävelyä per päivä, Vasankari ehdottaa.

Lisää aiheesta:

Lapset liikkeelle! Runsas liikkuminen lapsena nostaa jopa palkkaa aikuisena

Tutkimus: Liikunta parantaa koulumenestystä ja lisää kouluttautumista – liikkuvilla lapsilla puoli numeroa parempi keskiarvo