Ministeriö haluaa purkaa naakan rauhoituksen: Viljelijä kannattaa, lintuharrastajalta täystyrmäys tappamiselle

Esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi todennäköisesti vielä ennen kesän istuntotaukoa. Naakkakanta on kasvanut voimakkaasti, eikä yhteiselo ihmisen kanssa suju ongelmitta.

naakka
Naakat istuvat rantakivillä
Naakat istuvat rantakivilläRaine Martikainen / Yle

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa naakan metsästyslain piiriin. Tällä hetkellä naakka on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu. Nykyiset keinot eivät ministeriön mielestä riitä ehkäisemään voimakkaasti kasvaneen naakkakannan aiheuttamia vahinkoja.

Jos esitys toteutuu, naakkaa saisi metsästää pesimäkauden ulkopuolella. Ministeriö haluaa lakimuutoksen voimaan mahdollisimman pian.

Suunnitelmat rauhoituksen purkamiseksi jakavat voimakkaasti mielipiteitä.

Nokittuja kesäperunoita

Maanviljelijä Ilkka Markkulan mielestä on korkea aika ryhtyä järeämpiin toimiin, jotta naakkojen aiheuttamia tuhoja saadaan vähennettyä. Hän asuu Ulvilassa, keskiaikaisen kivikirkon naapurissa. Kirkon liepeillä majailee satojen yksilöiden naakkayhdyskunta. Mustanharmaa varislintu onkin tuttu vieras Markkulan pihamaalla ja pelloilla.

– Kun aamulla omalla nurmikolla istuu 200–300 naakkaa, ei siitä häävin näköistä jälkeä jää.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuosina 2012–2016 maksaneet yli 400 000 euroa vahinkoavustusta naakkojen aiheuttamista haitoista. Pääosa avustuksista on käytetty maatalousvahinkojen korvaamiseen.

Markkulan pelloilla naakka taittaa syksyllä tähkiä ja syö valmista viljaa. Kesällä se kaivaa perunasatoa suoraan penkistä.

– Nokitun perunan toimittaminen kauppaan on tosi noloa. Siksi joudumme joka kesä palkkaamaan yhden työntekijän istumaan nostokoneen päälle ja väijymään iskettyjä perunoita.

Mies katsoo lehmuksen runkoa, jonka rungossa oleva kolo on peitetty kanaverkolla.
Viljelijä Ilkka Markkula on peittänyt pihansa vanhojen lehmusten kolot kanaverkolla.Lore Korpelanen / Yle

Kaasutykki vei hermot

Ilkka Markkula ja Ulvilan seurakunta päättivät muutama vuosi sitten yhteistuumin ehkäistä naakkojen pesimistä alueella. Seurakunta poisti kirkkomaalta linnunpöntöt ja verkotti kirkon seinää. Markkula puolestaan on peittänyt pihansa vanhojen lehmusten kolot kanaverkolla. Myös kaikki piiput on suojattu.

Perunamaalta Markkula on yrittänyt karkottaa naakkoja kaasutykillä. Tykki päästää kovan äänen vartin välein. Ensimmäiset kaksi viikkoa pelote toimi. Sen jälkeen pauke alkoi ärsyttää sekä naapureita että Markkulaa itseään.

– Ja viisas naakkakin oppi, ettei siitä ole todellista vaaraa.

Ensimmäiset kaksi viikkoa kaasutykki toimi hyvin. Sen jälkeen se alkoi ärsyttää sekä naapureita että itseä. Naakatkin tottuivat siihen.

Ilkka Markkula

Varsinais-Suomen ely-keskus myöntää poikkeuslupia naakkojen häätämiseen ampumalla. Markkula on saanut viiden vuoden luvan, mutta sitä ei ole juurikaan käytetty.

– Ampumaetäisyyden pitäisi olla naapuriin 150 metriä. Täytyisi mennä tuonne metsän reunaan ampumaan. Eivät naakat siellä ole.

Markkulan mielestä naakka pitäisi siirtää metsästyslain piiriin, koska se aiheuttaa niin paljon tuhoa. Maanviljelijällä itsellään tuskin riittäisi silti aikaa naakkajahtiin.

– Se vaatisi yhteistyötä metsästäjien kanssa.

Nuohooja katolla piipun vieressä.  Kädessä hänellä on uuninritilä.
Nuohoojamestari Petri Nummijärvi tutkii piipun naakkasuojausta.Lore Korpelainen / Yle

Pesä kuin betonia

Suomen naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Naakkojen nykyiseksi määräksi on arvioitu 110 000 pesivää paria. Perinteisesti maan lounais- ja eteläosien laji on levinnyt myös muualle maahan.

Naakka pesii tyypillisesti piippuun tai tuuletuskanavaan. Naakkapariskunta rakentaa joka kevät uuden pesän, ja mielellään aina samaan paikkaan. Savupiipussa saattaa pahimmillaan olla parin metrin verran pesiä päällekkäin. Silloin viimeistään tarvitaan nuohoojan apua.

– Pesien rikkomiseen voi mennä viisikin tuntia, avuksi tarvitaan rautakankea ja jääkairaa. Se on kuin betonia. Joskus tilanne on niin paha, että joudumme tekemään savupiipun kylkeen reiän, kertoo porilainen nuohoojamestari Petri Nummijärvi.

Piipussa saattaa pahimmillaan olla viisi pesää päällekkäin. Se on kuin betonia. Joskus tilanne on niin paha, että joudumme tekemään savupiipun kylkeen reiän.

Petri Nummijärvi

Naakkapari voi rakentaa pesän yhdessä yössä. Piipunhattu ei neuvokasta lintua estä. Naakka pitää sitä Nummijärven mukaan vain hyvänä sateensuojana. Hän neuvoo suojaamaan piipun paksulla metalliverkolla. Sähköuunin ritiläkin käy. Verkko kannatta kuitenkin kiinnittää hyvin.

– Olemme nähneet, kun yksi naakka on nostanut verkkoa ja toinen samaan aikaan työntänyt verkon pois paikaltaan.

Naakan älykkyys ja oppivaisuus ovat tehneet nuohoojamestari Petri Nummijärveen vaikutuksen. Samoin kuin linnun pariuskollisuus.

– Naakka voi elää koko elinikänsä saman parin kanssa. Parisuhde voi kestää siis parikymmentä vuotta, Petri Nummijärvi kertoo.

Naakat myös työllistävät häntä. Niiden aiheuttamat vahingot ovat Nummijärven mielestä kuitenkin niin isoja, että lintujen metsästäminen pitäisi sallia.

– Nättejä lintujahan ne ovat, mutta niistä on paljon haittaa, kun ne pesivät joka paikkaan. Ne menevät jopa metallihormeihin, mutta sieltä ne eivät pääse kiipeämään ylös.

naakkaparvi
Yle Etelä-Karjala

Kaikki luonnollinenkin häiritsee

BirdLife Suomen porilainen lintuasiantuntija Antti J Lind kavahtaa ajatusta naakan rauhoituksen purkamisesta.

– Rauhoittamattomien lintujen ampumisen yhteydessä ammutaan ihan mitä sattuu. Ei sitä kukaan pysty seuraamaan.

Lind uskoo, että ampuminen toimii vain hetkellisesti ja paikallisesti. Hänen mielestään metsästämisen pitäisi olla viimeinen keino sen jälkeen, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu.

– Esimerkiksi tuorerehupaalit voisi kerätä kasaan ja hyväksyä sen, että uloimmat nokitaan.

Naakka kuuluu Suomen luontoon ja kiertokulkuun. Ei naakkoja ole liikaa, ihmisiä on.

Antti J Lind

Kaupungeissa puistoalueiden naakkayhdyskunnat häiritsevät osaa ihmisistä. Iltaisin naakat kokoontuvat isoiksi parviksi ja pitävät kovaa meteliä laskeutuessaan puihin nukkumaan.

– Kaupungeissa voisi suunnittelulla ohjata naakat ja mustavarikset sopivaan paikkaan yöksi. Tosin en ymmärrä, kenelle siitä on haittaa, että esimerkiksi Porin suurin naakkayhdyskunta yöpyy vanhan sillan alla ja kirkkopuistossa, toteaa Lind.

Ihminen on Lindin mielestä valitettavasti niin etääntynyt luonnosta, että kaikki normaalit luonnon tapahtumat alkavat heti häiritä.

– Naakka kuuluu Suomen luontoon ja kiertokulkuun. Ei naakkoja ole liikaa, ihmisiä on.

Ampumisen hyötyä ei tutkittu

Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinnasta julkaistiin muutama vuosi sitten tutkimus (siirryt toiseen palveluun). Naakkojen liikkumista ja käyttäytymistä tutkittiin kolmen vuoden ajan muun muassa Laitilassa, Ulvilassa ja Porissa. Ampuminen ei kuulunut kokeiltuihin hallintakeinoihin, vaan etsittiin pehmeämpiä tapoja.

Avainasemassa vahinkojen hallinnassa on tutkimuksen mukaan pesinnän estäminen heti keväällä verkottamalla savupiippuja ja muita kolomaisia rakenteita. Maaseudulla tosin on runsaasti esimerkiksi autiotaloja, joista naakka löytää hyviä pesäpaikkoja. Naakka pesii nykyään myös voimalinjojen onttoihin tukirakenteisiin.

Säilörehupaalien vahinkoja voidaan ehkä vähentää sijoittelemalla paalit mahdollisimman lähelle metsänrajaa.

Raporttien perusteella ampuminen on toiminut maatiloilla hyvin karkotteena, etenkin jos ammuttuja lintuja on jätetty pelotteeksi muulle parvelle.

Ritva Kemppainen

Asiantuntijoiden mukaan naakkoja voitaisiin yrittää myös ohjailla yhdyskuntasuunnittelun avulla. Naakkojen ulosteet aiheuttavat runsaasti hygieniahaittoja, mutta niiden aiheuttamaa tautiriskiä ei tutkimuksessa pidetä kovin suurena.

Ely-keskukseen tulee vuosittain noin 150 poikkeuslupahakemusta rauhoitettujen lintujen ampumisesta. Niistä arviolta alle puolet koskee naakkoja.

– Meille toimitettujen raporttien perusteella ampuminen on yleensä toiminut maatiloilla hyvin väliaikaisena karkotteena, etenkin jos ammuttuja lintuja on jätetty näkyville pelotteeksi muulle parvelle, toteaa ylitarkastaja Ritva Kemppainen.

Ampuminen yksistään ei Kemppaisen käsityksen mukaan kuitenkaan poista ongelmaa, vaan myös muiden esto- ja karkotekeinojen käyttäminen ja kehittäminen on välttämätöntä.

Eduskunnan päätös ennen kesää?

Maa-ja metsätalousministeriön lakiehdotus (siirryt toiseen palveluun)naakan rauhoituksen purkamiseksi on ollut lausuntokierroksella. Lausuntonsa siihen ovat antaneet (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Metsästäjäliitto, BirdLife Suomi ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

MTK puoltaa lausunnossaan naakan siirtämistä metsästettävien lajien luetteloon. MTK:n mukaan naakka aiheuttaa ennen kaikkea merkittävän hygienia- ja tautiriskin.

– Erityisen hankala tilanne on, jos naakat pääsevät sotkemaan avointen kotieläinrakennusten, kuten nautapihattojen ruokintapöydät, todetaan lausunnossa.

MTK:n mukaan esitys vähentäisi poikkeuslupien hakemiseen ja vahinkoavustuksiin liittyvää byrokratiaa.

Myös Metsästäjäliitto puoltaa lausunnossaan esitystä. Liitto uskoo, että naakka oppii nopeasti välttämään kohteita, joissa sitä ammutaan. Pelkkä häirintä ei ole sen mukaan ratkaissut ongelmia.

Tuleeko naakasta ulkona kohde ilma-aseelle?

Perinnejousimetsästäjäin Liitto

Perinnejousimetsästäjäin Liitto olisi niinikään valmis lopettamaan naakan rauhoituksen. Liitto on kuitenkin huolissaan siitä, tuleeko naakasta ulkona kohde ilma-aseelle.

BirdLife Suomi tyrmää (siirryt toiseen palveluun) suunnitelmat rauhoituksen purkamisesta. Järjestön mukaan suurten yksilömäärien tappaminen ei ole ratkaisu yksittäisiin vahinkoihin. Sen sijaan ministeriön tulisi kannustaa ja rahoittaa tutkimuksia, joissa kehitetään keinoja lintujen aiheuttamien haittojen estämiseksi.

– Lakiesitys lisää negatiivista suhtautumista lintuihin ja luontoon. Se lisännee vaatimuksia saada tappaa myös muita lintuja haittojen vähentämiseksi, lausunnossa todetaan.

Myös Luonnonsuojeluliitto paheksuu, että lajeja yritetään siirtää metsästyksen piiriin, kun niitä pitäisi päinvastoin rauhoittaa.

Maa-ja metsätalousministeriö haluaa lakimuutoksen voimaan mahdollisimman pian (siirryt toiseen palveluun). Eduskunnan käsiteltäväksi asia tulee todennäköisesti ennen kesän istuntotaukoa.

Lue lisää:

Naakka on ollut tulilinjalla ennenkin – kirkhakkisten häätö oli jopa polttaa Naantalin luostarikirkon vuonna 1628

Naakka halutaan riistalinnuksi – haitat ja vahingot lisääntyneet

Älykäs naakka on toisille ärsyttävä haittalintu