Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa pienentää kansalliskokouksen ja senaatin kokoa tuntuvasti. Lainsäädäntäelimistä nipistetään lähes kolmannes.
Ranskan parlamentissa, kansalliskokouksessa, on tällä hetkellä 577 edustajaa. Jos Macronin suunnittelemat muutokset perustuslakiin menevät läpi, jää kansalliskokoukseen 404 kansanedustajaa.
Vastaavasti tällä hetkellä opposition hallussa oleva senaatti pienenee 348:stä 244:ään senaattoriin.
Emmanuel Macron lupasi lainsäädäntöelinten supistamista viime kevään vaalikampanjassaan.
Suhteellisen vaalitavan kevytversio
Pääministeri Edouard Philippen lakiesityksessä ehdotetaan myös suhteellista vaalitapaa seuraaviin vuoden 2022 kansalliskokousvaaleihin.
Uudistus olisi tosin minimaalinen, sillä vain 15 prosenttia edustajien paikoista valittaisiin suhteellisella vaalitavalla.
Ranskassa on käytössä enemmistövaalitapa, jossa yhden edustajan vaalipiireistä eniten ääniä saanut valitaan kansalliskokoukseen.
Kansallinen rintama hyötyy
Ranskan pienpuolueet ovat vaatineet suhteellista vaalitapaa, jotta edustuksellisuus toteutuisi kattavammin.
Esimerkiksi viime kevään vaaleissa äärioikeistolainen Kansallinen rintama sai 13 prosenttia äänistä, mutta vain kahdeksan edustajaa 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen.
Edellisen kerran suhteellinen vaalitapa oli Ranskassa käytössä 1986-88, kun maata hallitsi sosialistipresidentti François Mitterrand. Tuolloin Kansallisella rintamalla oli 35 edustajaa kansalliskokouksessa.