Uutisia sadan vuoden takaa: "On siivottava myöskin punaisen mädätyksen turmelemat naiset"

Voittajan ääni valtasi suomalaisten sanomalehtien palstat sisällissodan jälkeen. Punaiset miehet olivat porvarilehdissä hylkyainesta ja punaiset naiset vieläkin kuvottavampaa epäsiveellistä törkyä.

Suomen sisällissota
Vanhat otsikot
Kansan Lehti uutisoi naiskaartin torjuntavoitosta maaliskuussa 1918, kun Tampere vielä oli punaisten hallussa. Valkoiset joukot valtasivat kaupungin huhtikuun alkupuolella, ja Aamulehti vaati pian sen jälkeen punaisten kertakaikkista siivousta yhteiskunnasta. Helsingin Sanomat jututti kolmea, Tampereen valtauksessa mukana ollutta "nuorta sankaria". Niin lehdillä kuin nuorukaisilla oli vankka mielipide punaisista naisista. (KL 28.3., AL 24.4., HS 28.4. 1918)Jani Aarnio/Yle

“Yleinen mielipide vaatii yhteiskuntamme kertakaikkista suursiivousta. Ja sellainen on nyt tehtävä.

Mutta jos siivottavaksi katsotaan pääasiassa vain miehinen hylkyaines kansastamme ja sen aseelliseen kapinaan nostattajat, jää ehkä pahin törky jäljelle. On siivottava myöskin punaisen mädätyksen turmelemat naiset."

Näin kirjoitti Aamulehti pääkirjoituksessaan parisen viikkoa Tampereen valtauksen jälkeen huhtikuun 24. päivänä 1918.

Punaisia naisia tai punaisia yleensä ei puolustanut painetun sanan voimalla oikeastaan enää kukaan. Kansan Lehden ilmestyminen Tampereella oli lakannut heti, kun valkoiset olivat vallanneet kaupungin.

Valkoiset naiset waatekappalten walmistuksessa

Sisällissodan aikana valkoisen puolen naiset huolsivat ja hoitivat joukkoja, mutta eivät tarttuneet aseisiin.

Ylipäällikkö kirjoitti sanomalehti Keskisuomalaisessa maaliskuun 12. päivänä:

"Minä odotan Suomen naisilta apua armeijan monien kipeiden tarpeiden tyydyttämisessä kuten sairashoidosta, waatekappalten walmistuksesta, kodin ja konnun hoitamisesta."

"Sotaista kamppailua rintamalla pidän sitä wastoin miehen yksinomaisena oikeutena ja welwollisuutena."

Naissoturit vastasivat kuularuiskutulella

Punaisten puolella sen sijaan myös naiset taistelivat. Esimerkiksi Valkeakoskella naiskaartilaisia lasketaan olleen yli sata, Tampereella kolmisensataa ja Pispalassa viitisenkymmentä.

Naissotilaat liittyivät Tampereen taisteluihin maaliskuun lopulla, kun valkoiset olivat jo kaupungin porteilla.

Kansan Lehti kirjoitti 28. päivänä "Naiskaartimme tulikasteesta" Pispalan taistelulinjoilla.

"26 p:nä tekivät lahtarit kolme tuimaa hyökkäystä naisjoukkoamme vastaan. Jokaiseen lahtarien tekemään hyökkäysyritykseen vastasivat meidän naissoturit kivääri- ja kuularuiskutulella."

Siveellisyyden raiteilta pillastuneet raivottaret

Valkoisille sotilaille taisteleva naiskaarti oli kuin kirkkaanpunainen vaate.

"Siveellisyyden raiteilta pillastunut nainen muuttuu näet tällaisina sairaalloisina aikoina raivottareksi, jonka toimintaa ohjaa yksinomaan hävittämisen vietti", kirjoitti Aamulehti Tampereen valtauksen jälkeen.

Helsingin Sanomat raportoi kolmesta nuoresta sankarista, jotka olivat olleet mukana Tampereen valtauksessa. Lehti julkaisi 28. huhtikuuta artikkelin Hajamuistelmia "Tampereen päiwiltä", ja siinä nuoret kertovat punaisten naisten osuudesta:

"Heitä oli siellä 2 komppaniaa, osa Turusta, osa Tampereelta, täysissä warustuksissa, useimmat woimisteluhousuissa."

"Hurjia he myöskin oliwat ja wielä wankeinakin käyttäytyiwät röyhkeästi, niin että wartijat usein oliwat pakoitettuja rewolweri kädessä neuwomaan heille uuden aseman welwoituksia."

Naisella muhvikin oli vaarallinen

Vankina tai vapaana, nainen koettiin vaaralliseksi. Aamulehti kirjoitti pari päivää Tampereen valtauksen jälkeen, että sala-ammunta kaupungissa jatkuu.

Kaksi lehtileikettä Aamulehdestä huhtikuulta 1918.
Yle

"Tällaisen raukkamaisen konnantyön uhriksi joutui N.N. seisoessaan porttikäytävässä. Samallaisen kohtalon kerrotaan saaneen jonkun jääkärin torilla."

"Ampujana oli ollut nainen, jolla oli ase piilotettuna muhviinsa. Olisi välttämätöntä, että muhvien kanto kiellettäisiin kokonaan."

Viesti meni perille. Pari päivää myöhemmin Aamulehti julkaisi kuulutuksen:

"Sattuneesta syystä kielletään puuhkien (muhvien) kantaminen kaupungin kaduilla. Jotka tätä eivät noudata, pidätetään.

Tampereen poliisikamarissa, huhtikuun 10 pnä 1918. C. G. von Kraemer"

Lukijalle jää epäselväksi, kuka muhvista oli ampunut.

Kuuntele lehtikatsauksia:

Maaliskuun 20. päivänä 1918 Tampere julistettiin sotatilaan. Punaisten pohjoinen rintama romahti ja valkoiset valtasivat punaisten tyhjentämän Oriveden. Kaksi päivää myöhemmin valkoinen armeija valtasi Kangasalan. Loppuviikosta taisteltiin muun muassa Vehmaisissa ja Messukylässä. Sata vuotta vanhoja sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.
Maaliskuun 1918 lopulla pohjoisen suunnasta hyökkäävät valkoiset olivat Tampereen porteilla. Saartorengas kaupungin ympärillä alkoi kiristyä. Elettiin pääsiäisviikkoa, mutta se ei tosiaankaan ollut ‘hiljainen viikko’. Punaiset olivat alakynnessä. He yrittivät ylläpitää taistelutahtoa myös Kansan Lehden kirjoituksilla. Kaupungin asukkaat saivat yhä uusia kieltoja ja ohjeita.
Sisällissodan ankarimmat kaupunkitaistelut käytiin Tampereella pääsiäisen 1918 jälkeen. Taistelu päättyi punaisten antautumiseen lauantaina 6. huhtikuuta, ja sunnuntaina valkoisten ylipäällikkö Mannerheim otti vastaan kaupungin valtausparaatin. Viimeinen Kansan Lehti oli ilmestynyt tiistaina juuri ennen valtausta. Aamulehti puolestaan saattoi taas ilmestyä heti valtauksen jälkeen yli kahden kuukauden tauon jälkeen.
Tampere oli punaisten vallassa tammikuun 1918 lopulta huhtikuun alkupuolelle asti. Punaisten antautumisen ja valkoisten voitonparaatin jälkeen alkoi sodan jälkiselvittely. Valkoisten vankina oli tuhansia punaisia. Kaupunki oli monin paikoin raunioina, ja sodan uhreissa oli niin hoidettavia kuin haudattaviakin. Kaiken keskellä tavallinen arki yritettiin taas saada käyntiin.

Lue myös:

Uutisia sadan vuoden takaa: huutolaislapsia kaupattiin lehti-ilmoituksilla ja siivo nainen sai töitä

Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria

Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa

Leipä lopussa, kaupunginvaltuusto vangittuna ja työläisiä maantielle – Suomen itsenäistymisestä ei 100 vuotta sitten revitelty isoja otsikoita