Tv-kasvo Ronja Salmi, 25, ei pelkää haasteita – Hän johtaa kirjamessuja ja puhuu televisiossa luontevasti seksihaluista ja miesten tasa-arvosta

Kulttuurivieras Ronja Salmi on saanut paljon aikaan jo nuorena. Hän on toimittaja, juontaja, käsikirjoittaja, kirjailija ja yrittäjä. Lisäksi hän päättää maamme suurimman kirjatapahtuman ohjelmasta.

Kulttuurivieras
Ronja Salmi
Nella Nuora / Yle

Ronja Salmi konkkaa kainalosauvojen kanssa avaamaan työhuoneensa ovea. Hän kiroilee kömpelyyttään, mutta on jo hujauksessa kantamassa vesikannua pöytään. Murtunut nilkka ei tunnu pahemmin haittaavan menoa. Vain se harmittaa, ettei hän pääse ratsastamaan hevosellaan. Nyt Salmen äidin on huolehdittava hevosen liikunnasta.

– Huomaan kyllä, että tarvitsisin fyysistä rasitusta. Minulla on ihan liikaa energiaa.

Ennen haastattelua Salmi on jo ehtinyt käydä kirjamessujen ohjausryhmän kokouksessa. Meneillään on kiivain vaihe lokakuun lopussa alkavien Helsingin kirjamessujen suunnittelussa. 25-vuotias Salmi nimitettiin tämän vuoden alussa kirjamessujen ohjelmajohtajaksi. Pesti ei ole vähäpätöinen, sillä kirjamessuilla vierailee vuosittain noin 80 000 ihmistä.

Vaikka messuilla menee mukavasti, on kirja-alallakin huolestuttu nuorista. Miten heidät saadaan innostumaan lukemisesta ja miten heitä houkutellaan messuille? Ongelmaan ei ole vielä löydetty vastausta, mutta onneksi löytyi Salmi. Hänen visioonsa kohdistuu nyt odotuksia.

– Vastaanotto on ollut liikuttavaa. Minut on otettu innolla vastaan. Kirja-alalla on tällä hetkellä paljon rohkeutta ja halua muutokseen. Siellä on ymmärretty, että jos halutaan tehdä jotain uudenlaista, on otettava mukaan joku aivan uusi tyyppi.

Ronja Salmi
Ronja Salmen tavoitteena on saada myös nuoret kiinnostumaan Helsingin kirjamessuista. Luvassa on uudistuksia muun muassa ohjelmistoon, haastatteluihin ja esiintymislavojen nimiin.Nella Nuora / Yle

Mikään untuvikko Salmi ei kuitenkaan ole. Hän on ehtinyt julkaista viisi kirjaa, juontaa lukuisia tv-ohjelmia, käsikirjoittaa nuorten draamasarjoja. Lisäksi hän on yrittäjä.

Televisiossa pyörii parhaillaan kymmenosainen Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelma, joka nimensä mukaisesti pohjaa Salmen puheelle ja pohdinnoille elämän eri osa-alueista.

Monet roolit eivät haittaa tekemistä. Samaan aikaan kun Salmi suunnittelee kirjamessujen ohjelmaa, hän puhuu televisiossa pillusta. Ristiriitaa ei kuitenkaan synny, sillä Salmi tekee kaiken ammattimaisesti. Hän osaa puhua asiasta kuin asiasta luontevasti. Muissa jaksoissa Salmi käsittelee muun muassa maailmanloppua, seksuaalista halua ja puuttuu myös miesten kokemiin tasa-arvo ongelmiin. Salmi muistuttaa, että tv-sarjaa on ollut tekemässä iso tiimi. Hän ei suinkaan tee yksin kaikkea.

– Se on julkisuuden luoma vääristymä. Olen toki kasvoillani esillä monessa paikassa, mutta sekä televisio-ohjelmassa että kirjamessuilla töitä tekee iso tiimi.

"Vielä ei ole kyselty tutkintoja"

Vielä muutama viikko sitten tv-sarjan kuvaukset söivät melkein kaiken ajan. Silloin Salmi ehti hoitaa kirjamessuasioita vain parina päivänä viikossa. Nyt tv-ohjelma on melkein valmis ja Salmi voi keskittyä täysipainoisesti messuihin.

Kaiken ohella hänen täytyy huolehtia yrityksestään, jossa on kaksi työntekijää. Lisäksi hän maksaa palkkaa satunnaisemmin noin seitsemälle kirjoittajalle. He luovat yhdessä käsikirjoituksia ja some-sisältöjä.

– Rakastan tätä! Jotkut tuntuvat jopa säälivän minua, kun teen niin paljon, mutta helvetti soikoon, juuri tähän olen pyrkinyt!

Salmen mukaan urheilijoiden treenaamista kyllä ymmärretään ja ihaillaan. Samoin jos joku soittaa virtuoosimaisesti viulua.

– Kirjoittamisesta ei puhuta sillä tavoin. Kukaan ei sano, että menenpä tästä kotiin harjoittelemaan kirjoittamista. Itse olen tehnyt paljon kirjoitushommia ja ottanut töitä vastaan ihan vain oppiakseni.

Ronja Salmi
Ronja Salmi on kirjoittanut muun muassa hevosista ja opaskirjan kirjoittajille.Nella Nuora / Yle

Yliopistot ja muut koulut ovat jääneet Salmelta väliin. Hän aloitti työnteon jo lukiossa, ja vielä ei ole tullut vastaan hetkeä, jolloin olisi ollut aikaa opinnoille. Välillä Salmi tuntee haikeutta, kun ikätoverit käyvät luennoilla ja Unicafessa lounaalla. Heitä yhdistävät esseet ja gradut, joista Salmi ei tiedä mitään.

– Vielä ei ole kukaan kysellyt papereita. Ehkä joskus tulee hetki, että haluan opiskella. Silloin se tapahtuu ehkä ulkomailla. Saa nähdä.

Suomesta Salmen olisi ollutkin vaikeaa löytää itselleen sopivaa opinahjoa, sillä hän on ollut edelläkävijä. Kun hän kirjoitti ystävänsä Veera Ojalan kanssa nuorten somesarjaa Ylelle, kukaan ei oikein osannut auttaa heitä.

– Kun pyysimme apua käsikirjoituksen kanssa, kukaan ei osannut edes kunnolla käyttää instastory-alustaa, jolle teimme käsikirjoitusta.

Täytyy kestää tylsyyttä ja arkisuutta

Nuoruus voi antaa kuvan, että Salmi on luonut menestyksellisen uran käden käänteessä. Näin ei kuitenkaan ole. Hän on tehnyt töitä unelmiensa eteen 17-vuotiaasta lähtien. Edes kirjamessujen johtopesti ei ollut sattumaa.

Ollessaan Kallion ilmaisutaidonlukiossa Salmi osallistui messujen KirjaKallio-osaston tekemiseen. Hän lupautui auttamaan opettajaa sosiaalisen median hoitamisessa. Seuraavana vuonna Salmi olikin jo osaston tuottaja, ja sitä kautta hän loi suhteet kustannusmaailmaan alle parikymppisenä.

– Kyse ei ole siitä, että olisin jotenkin erityisen hyvä. Kyse on tekemisestä. Usein ajatellaan, että ihmiset, jotka vaikkapa kirjoittavat kirjoja, ovat jotenkin superlahjakkaita. Ei, yleensä ne ovat vain ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet kirjan. Moni ei tee sitä, vaikka haaveilee.

Ronja Salmi
Ronja Salmi ei muista nuoruudestaan joutilaisuuden hetkiä. Hän ei osaa loikoilla, vaan rentoutuu parhaiten tehdessään jotain.Nella Nuora / Yle

Moni Salmen ikätoveri hakee vasta suuntaa elämälleen. Salmi on havainnut, että nuortenkin maailmassa kahtiajakautuneisuus kasvaa. On Salmen kaltaisia porskuttajia ja niitä, jotka eivät saa millään kiinni elämänlangasta.

Sosiaalisen median parissa työskennellessään Salmi on pohtinut paljon keskinkertaisuutta ja arkisuutta. Somessa elämä näyttäytyy loputtomana tähtihetkien sarjana.

– Tällä hetkellä mikään ei ruoki sitä tosiasiaa, että olemme hyvin arkisia olentoja. Kaikesta pitäisi nykyään tehdä elämys. Ei ymmärretä, että jos jotain haluaa saavuttaa, sen eteen täytyy arkisesti puurtaa.

Vaikka Salmi itse suhtautuu työhönsä intohimoisesti, hän ymmärtää, etteivät kaikki voi juosta intohimonsa perässä. Kaikilla ei vain ole sitä omaa juttua. Eniten Salmi uskoo arkiseen aherrukseen, sillä hän ei luota inspiraatioon.

– Usein sanon ikäisilleni, että valitse jotain. Usein sitä innostuu, kun vain ryhtyy tekemään. Täytyy myös osata kestää tylsyyttä. Tuntuu, että hyvinvoinnista on tullut niin iso trendi, että epämukavuuden sietämisestä on tullut vaikeaa nuorille.

Työ unohtuu surffatessa ja ratsastaessa

Intohimo työhön voi johtaa myös uupumukseen. Salmi tarkkailee itseään, ettei väsy liikaa. Välillä on vaikea erottaa kunnianhimoa siitä, että menee kerta kaikkiaan liian lujaa. Salmella on kuitenkin konstit itsensä nollaamiseen. Kerran pari vuodessa hän pakkaa laukkunsa ja lähtee kuukaudeksi surffaamaan. Arkisempi stressin purku tapahtuu tallilla.

– Ratsastus on ihan parasta mindfulnessia. Hevonen ei hyväksy puolittaista keskittymistä.

Hevoset ovat olleet Salmelle tärkeitä aina. Ne ovat antaneet hänelle myös työtilaisuuksia, sillä hän on tehnyt hevosaiheisia sisältöjä Ylelle ja kirjoittanut kirjan heppatyttöjen kanssa. Ensimmäisen oman hevosensa Salmi sai 14-vuotiaana. Pitkäjänteisyydestä kertoo, että hän oli säästänyt koko lapsuutensa, jotta pystyisi osallistumaan ponin ostoon.

Salmi muistaa, miten hän perehtyi hevosen hoitoon, jotta olisi paras mahdollinen hevosenomistaja – sitten joskus isompana.

– Lainasin kirjastosta hevostietokirjoja ja tein niistä muistiinpanoja. Tein muistiinpanovihkoon sisällysluettelon ja värikoodit, joiden avulla löydän tiedon nopeasti. Sanoin aina, että nyt en ehdi, on paperihommia, nauraa Salmi.

Ronja Salmi
Ronja Salmi pyrkii pitämään työaikansa kurissa. Ratsastus on tärkeä henkireikä.Nella Nuora / Yle

Tekeminen on aina ollut osa Salmen persoonaa. Hän ei muista nuoruudestaan joutilaisuuden hetkiä. Hän oli aina tallilla tai koulussa.

– Olen nähnyt elokuvia siitä, miten nuorten loputtomat kesäpäivät kuluvat pilviä katsellen ja haaveillen. Se vaikuttaa kiinnostavalta, koska itseltäni puuttuu se kokemus. Mutta olisin varmasti toiminut toisin, jos jatkuva tekeminen olisi tuntunut epämukavalta.

"Vihasin joka hetkeä yläasteella"

Koska Salmen elämä vaikuttaa menestystarinalta, alkaa kiinnostaa, miten hänet on kasvatettu? Kuinka hän on onnistunut käymään koulut ilman latistamista?

– Tulen sellaisesta perheestä, missä ei ole koskaan kyseenalaistettu olemassaoloni merkitystä. Minulla on henkinen etumatka moniin muihin verrattuna. Olen voinut keskittyä tekemiseen, enkä sen pohtimiseen kelpaanko, perustelee Salmi.

Tavallisesta peruskoulusta Salmella on kokemusta vain kolmen ja puolen vuoden ajalta. Ne olivat kärsimystä. Yläasteella hän vihasi joka hetkeä. Hän lintsaili ja väärensi itse Wilma-merkinnät. Siitä huolimatta koulu meni hyvin, sillä Salmella oli tähtäin. Hänen olisi pakko päästä Kallion ilmaisutaidonlukioon.

Ilmaisutaidonlukiota Salmi kuvailee lähes uskoon tulemisen kokemukseksi.

– Olin luullut, että olen yksin maailmassa ajatuksineni. Ei ole ketään samankaltaista. Kalliossa sain huomata, että on muitakin. Esimerkiksi musiikki, jota kuuntelin, oli yhtäkkiä siellä mainstreamia. Se oli ihanaa aikaa.

Elämänsä onnellisimmaksi päiväksi Salmi kuitenkin kuvailee ensimmäisen koulupäivänsä. Hän muistaa tarkasti, mitkä vaatteet hänellä oli, millainen säätila oli.

– Olin niin innoissani, kun pääsin kouluun. Tiesin, että nyt opin lukemaan!

Ensimmäiset luokat Salmi kävi freinetkoulua. Sieltä saattaa kummuta Salmen into tekemiseen, sillä pedagogiikka korostaa työtä ja kokemuksen kautta oppimista.

Kolmannella luokalla perhe muutti ja Salmi joutui tavalliselle ala-asteelle. Hänen numeronsa romahtivat ja hän kyseenalaisti opettajien tavan opettaa. Salmi ei voinut ymmärtää, miten jotain voisi oppia kopioimalla taululta.

Hän ei kuitenkaan tyytynyt pelkkään opettajille urputtamiseen, vaan marssi rehtorin puheille ja vaati päästä koulun montessoriluokalle. Ala-asteen loppuvuodet Salmi kävi montessoripedagogiikan luokkaa ja koulunkäynti alkoi taas maistua.

Sateenkaariperheen arki on samaa kuin muillakin

Tärkeäksi seikaksi Salmi nostaa myös sen, ettei häntä ole ikinä kiusattu koulussa. Ei, vaikka hänen perhetaustansa oli erilainen, sillä hän eli sateenkaariperheessä. Hänen vanhempansa erosivat, kun Salmi oli pieni. Muutaman vuoden kuluttua hänen äitinsä naisystävä muutti heille asumaan. Siinä ei ollut mitään kummallista.

– Se ei ollut mikään juttu. Arkihan oli ihan samanlaista kuin muillakin. Kiisteltiin siitä, kuka vie roskat ja kuka joutuu tyhjentämään astianpesukoneen.

Ihan kaikille Salmi ei kuitenkaan kertonut perheestään. Hän ymmärsi, että perhe oli hieman erikoinen, sillä lähipiirissä ei ollut samankaltaisia. Perhe ei liikkunut sateenkaaripiireissä eikä osallistunut Pride-marsseille. Etenkin yläasteella puheet ja vitsit homoista alkoivat lisääntyä, mutta silloinkin Salmi yleensä aukaisi suunsa.

– Kerran tunnilla joku poika kailotti, että homojen lapsista tulee aina varkaita. Kysyin, olenko joskus varastanut sinulta jotain? Poika meni hiljaiseksi, koska ei tiennyt taustastani.

Ronja Salmi
Nella Nuora / Yle

Sateenkaariperheessä kasvaminen on Salmen mukaan antanut hänelle avarakatseisuutta. Hän ei arvota tai tuomitse ihmisiä sukupuolen, iän tai rodun mukaan. Siksi häntä ihmetyttävät kommentit, jotka kyseenalaistavat hänen kykynsä ajatella asioita, koska on niin nuori.

– Uusimman tv-sarjan yhteydessä olen saanut palautetta, että pohdinnat eivät ole uskottavia, koska ne tulevat 25-vuotiaan suusta. Se on mielestäni surullista.

Muutenkin Salmea kyllästyttää, kun hänen ikäänsä taivastellaan. Asia on noussut esiin etenkin kirjamessujen nimityksen yhteydessä.

– Eivät kirjamessujen kokoukset ala sillä, että porukalla ihmetellään, kuinka nuori se Ronja onkaan! Siellä kysytään, että mitenkäs ohjelma edistyy, missä nyt mennään.

Salmen ura vaikuttaa onnistumiselta toisensa perään. Hän kuitenkin sanoo, että on mokannutkin. Ei suuresti, mutta tekevälle sattuu.

– Olen vahvasti sitä mieltä, ettei voi oppia, jos ei välillä epäonnistu. Se on jopa väistämätöntä. Ehkä minun suurimmat epäonnistumiset ovat vasta edessä, kun olen niin nuori, nauraa Salmi.