Susinukke Kosola jakaa 1300 runokirjaa ilmaiseksi, omassa kappaleessa on betoniset kannet

Runoilija kirjoitti yli satasivuisen kirjansa käsin. Urakan päätteeksi hän tunsi itsensä maratoonariksi, joka yskii verta nurmikolla.

runoilijat
Daniil Kozlov
Daniil KozlovVesa-Matti Ruuska / Yle

TurkuHaastatteluun saapuu nauravainen mies, jolla on kassissaan betonikantinen kirja. Edellisillä kirjoillaan arvostelumenestystä ja palkintoehdokkuuksia kahminut turkulainen Daniil Kozlov (s.1991), runoilijanimeltään Susinukke Kosola, teki kolmannesta kirjastaan betonilla päällystetyn kappaleen, jota hän kantaa mukanaan esiintymisiin ja runoklubeille.

– Tästä kun lukee niin tulee sellainen raamatullinen ja julistava olo, hän nauraa.

Lavoja kiertävässä Varistossa on betoniset kannet.
Lavoja kiertävässä Varistossa on betoniset kannet.Vesa-Matti Ruuska / Yle

Karva kynässä tuo kirjoittajan näkyviin

Varisto on Kozlovin kolmas runokirja. Kozlov kirjoitti yli satasivuisen käsikirjoituksen mustekynällä ja teksti painettiin sellaisenaan kirjaan – tahroineen päivineen.

– Joskus esimerkiksi kynän kärkeen voi tarttua joku karva, ja se levittää mustetta. Painetulta tekstiltä odotetaan selkeyttä ja sitä, että siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Silti sielläkin on kirjoittaja takana kuin joku haamu. Käsinkirjoitetussa tekstissä kirjoittaja on paremmin näkyvillä, Koszlov pohtii ja esittelee yhtä Variston kirjoittamisessa käyttämäänsä kynää.

– Osan olen ostanut, osan dyykannut. Ihmiset heittelevät pois kyniä, jotka voisi ihan hyvin laittaa toimintakuntoon, hän kertoo lievä harmituksen särö äänessään.

Kozlov myöntää, että kirjan kirjoittaminen mustekynällä oli raskasta. Tekstin valmistuttua käsi ei toiminut kunnolla moneen päivään.

– Se oli vähän sellainen kirjallinen versio siitä kun maratoonari yskii juoksun jälkeen verta nurmikolla, hän kertoo nauraen.

Varisto-runokirja
Daniil Kozlov, runoilijanimeltään Susinukke Kosola, kirjoitti yli satasivuisen Varisto-runokirjan käsin.Vesa-Matti Ruuska / Yle

Kirjan saa itselleen, jos tekee runoilijalle tunnustuksen

Variston saa itselleen hintaan nolla euroa, mutta vain jos antaa itsestään jonkin tunnustuksen. Se voi olla toive, muisto, nolo ajatus, katuminen tai mitä tahansa henkilökohtaista kerrottavaa. Kozlov sanoo, että ei halua rajata aihetta liikaa.

Vaihtokaupalla on pohjimmiltaan sama tarkoitus, kuin mustekynällä kirjoitetulla tekstilläkin: Kozlov haluaa kokeilla voiko ihmisten suhdetta kirjaan muuttaa.

– Minusta rahalla ostaminen etäännyttää ihmisen ostetusta esineestä. Haluan kokeilla, vaikuttaako kirjan saamisen tapa siihen, millainen suhde kirjaan syntyy. Uskon myös, että henkilökohtaisen tunnustuksen antaminen vaikuttaa siihen, miltä kirjan teksti lukijasta vaikuttaa.

Variston painos on 1 500, joista 200 menee julkisiin laitoksiin ja kirjastoihin. Lopputuloksena voi olla siis jopa 1300 tunnustusta, jotka Kozlov käyttää tulevassa taideprojektissa. Mutta tästä hän ei vielä halua paljastaa enempää.

Daniil Kozlov
Vesa-Matti Ruuska / Yle