MLL: Lapsiperheköyhyys on haitallisinta köyhyyden muotoa – yksinhuoltajille halutaan lapsilisään tuntuva korotus

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsilisän reaaliarvo on nyt lähes kolmanneksen alempi kuin 1990-luvun puolivälissä.

lapset (perheenjäsenet)
lapsi leikkii
Markku Pitkänen / Yle

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on huolissaan sosiaalietuuksien leikkaamisen ja indeksitarkistuksen jäädyttämisen vaikutuksesta lapsiperheisiin. MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen sanoo, että lapsilisän reaalitaso on nyt 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994.

Lapsilisiä on 2000-luvulla leikattu vuosina 2015 ja 2017 (siirryt toiseen palveluun). Lapsilisien ostovoimaa ei ole korjattu vuosiin elinkustannusten nousun mukaisesti.

Iivosen mukaan erityisen tärkeää olisi parantaa yksinhuoltajaperheiden tilannetta.

– Yksinhuoltajaperheet ovat selvästi heikoimmassa asemassa kaikilla köyhyysmittareilla mitaten. Voitaisiinko lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, jota nyt muutamalla eurolla nostettiin, niin voisiko sitä tuntuvasti nostaa, Iivonen kysyy.

Yksinhuoltajaperheet ovat heikoimmassa asemassa kaikilla köyhyysmittareilla mitaten.

Esa Iivonen

Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on vaatinut hallitukselta kiireellisiä toimia lasten köyhyyden nujertamiseksi.

MLL:n Esa Iivonen sanoo, että vuoden 2015 jälkeen erityisesti lapsiperheiden asema on sosiaaliturvaetuuksien leikkausten takia heikentynyt ja lapsiperheiden köyhyys on kääntynyt kasvuun.

Vuonna 2016 lapsista runsaat 10 prosenttia, noin 100 000 lasta, asui Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) tietojen perusteella pienituloisissa kotitalouksissa. Pienituloisuus heijastuu monella tapaa lasten jokapäiväiseen elämään.

– Jos ajatellaan perheen toimeentuloa, niin sillä on paljon vaikutuksia lasten elämään. Miten arki saadaan sujumaan, miten rahat riittämään asumiseen, ruokaan, liikkumiseen, harrastuksiin. Se heijastuu arkeen monella tapaa, jos joutuu penniä venyttämään.

Kulutuskeskeinen elämäntyyli on Iivosen mukaan johtanut siihen, että myös lapset vertailevat sitä, että minkälaisia vaatteita, leluja ja pelejä toisilla lapsilla on, tai mitä tehdään lomilla. Pienituloisen perheen lapsella on suurempi riski jäädä ulkopuolelle ja tulla kiusatuksi kuin muilla lapsilla.

– Jos lapsella on kännykkä, jolla ei voi sellaista peliä pelata, jota kaikki muut pelaavat, niin tietysti jää siitä yhdessä tekemisestä ulkopuolelle.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikki lapset saavat hyvät lähtökohdat elämään.

Esa Iivonen

Harrastuksilla on lasten elämässä suuri merkitys.

– Pienituloisilla perheillä ei välttämättä lapsilla ole sellaisia harrastusmahdollisuuksia ja sitten voi jäädä, ei pelkästään niiden harrastusten ulkopuolelle, vaan myös niiden sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle, jotka rakentuvat harrastuksissa.

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen lapsuusaikana sosiaaliturvan ja palveluiden avulla on Iivosen mukaan tärkeässä asemassa tasa-arvoisen lapsuuden rakentamisessa.

– Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikki lapset saavat hyvät lähtökohdat elämään. Voi sanoa, että lapsiperheköyhyys on haitallisinta köyhyyden muotoa.

Iivosen mielestä lapsiperheiden elämään vaikuttanut politiikka on ollut viime vuosina hyvin poukkoilevaa, ja on tehty paljon sellaisia leikkauksia, joiden vaikutuksia lapsiin ei ole arvioitu tai arvioinnin tuloksia ei ole otettu päätöksenteossa huomioon.

Täytyisi miettiä, miten päätökset vaikuttavat vähävaraisissa perheissä eläviin lapsiin.

Esa Iivonen

Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaamisessa ja päiväkotien ryhmäkokojen suurentamisessa ei ole otettu huomioon niiden negatiivisia vaikutuksia lapsiin, sanoo Iivonen.

– Täytyisi miettiä, miten päätökset vaikuttavat vähävaraisissa perheissä eläviin lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät vaikuta kielteisesti, ja voidaan suunnata politiikkatoimia niin, että vähävaraisten perheiden lasten tilanne ei heikkene vaan paranee.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuoreessa ajankohtaiskatsauksessa on tavoitteena, että Suomi on vuonna 2024 lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

Lue lisää aiheesta:

"Lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt kotona, koulussa ja vapaa-ajalla" – Lapsiasiavaltuutettu vaatii hallitukselta kiireellisiä toimia

Tutkimus piirtää karun kuvan: Köyhien lapsiperheiden vanhemmat eivät luota viranomaisiin – palvelut ja ihmisten tarpeet eivät kohtaa

Köyhän lapsiperheen ainoa keino selvitä arjesta: "Päätimme lopettaa rahasta riitelemisen"

MLL:n asiantuntija: Päättäjät eivät osaa samaistua köyhien lapsiperheiden ongelmiin