Ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajat täysin päinvastaisilla kannoilla Suomen toimista Venäjää vastaan myrkkykaasuiskun jälkeen – Packalén: "Jos Venäjä olisi halunnut tappaa, se olisi siinä onnistunut"

Britannian hermomyrkkyiskun "savuavaa asetta" ei ole vielä löydetty. Suomen reagointi Venäjän väitettyyn syyllisyyteen jakoi A-Talkin keskustelijoita.

A-studio
A-talk
Jan Anderssonin juontamassa A-studio: Talk -keskustelussa kuultiin jyrkästi vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, oliko Suomella oikeus ryhtyä karkottamaan venäläisdiplomaattia vastatoimena Britannian myrkkykaasuiskuun. Keskustelijoina kansanedustaja Tom Packalén (vasemmalla), yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala, erikoistutkija Sinikukka Saari sekä kansanedustaja Pertti Salolainen.Yle

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pertti Salolainen (kok.) ja Tom Packalén (ps.) kertoivat ennen torstai-illan A-studio: Talkin suoraa lähetystä olevansa valiokunnassa useimmiten samaa mieltä.

Suorassa lähetyksessä yksimielisyys kaikkosi tyystin.

Molemmilta kansanedustajilta kysyttiin, miten kohtuullisena he pitävät sitä, että Suomi lähti mukaan Euroopan unionin ja muiden länsimaiden yhteisrintamaan karkottamaan venäläisiä diplomaatteja vastatoimena Britannian Salisburyssä tehdylle hermomyrkkyiskulle, jonka syyllisenä Britannian hallitus tiukasti pitää juuri Venäjää.

Suomi karkotti yli 20 muun maan rinnalla yhden venäläisen diplomaatin. Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen pitää Suomen linjaa täysin kohtuullisena.

– Olisi ollut todella typerää jättäytyä tästä Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden ja kaikkien muiden rintamasta. Suomi lähti mukaan poliittisista syistä Lissabonin sopimuksen hengessä. Siitä se vasta meteli olisi noussut, jos kaikki ympärillä olevat maat olisivat karkottaneet venäläisiä, mutta Suomi ei.

Tom Packalén puolestaan ei usko hetkeäkään, että Venäjä oli iskuun syyllinen. Hän arvioi, että jos Venäjä olisi halunnut tappaa iskun kohteet, se olisi onnistunut siinä jo aikoja sitten ja viimeistään Salisburyn iskussa. Packalén näkee, että Venäjän syyllisyydellä ei ollut painoarvoa, kun EU päätti diplomaattien karkotuksista, vaan kyse oli puhtaasti siitä, että unioni halusi vastatoimillaan osoittaa yhtenäisyyttään.

– Tämä on vähän sama asia, kuin jos jossain taloyhtiössä olisi mennyt ikkuna rikki ja epäiltäisiin naapurin lapsia, niin käytäisiin varmuuden vuoksi rikkomassa heidän pyöränsä. Ei olla varmoja, ovatko he syyllisiä, mutta on pakko tehdä jotain. Jos itse olisin ollut päättämässä, niin olisi odotettu, että syyllisestä tulee faktaa.

"Pitäisikö meidän vaan sallia tällainen, emmekä puolustautuisi lainkaan?"

Venäläisissä tiedotusvälineissä on esitetty näkemyksiä, joissa Suomen linjaa on suorastaan pilkattu siitä, että Suomi haluaa miellyttää Brysseliä karkottamalla venäläisdiplomaatteja – ja Moskovaa karkottamalla ainoastaan yhden henkilön.

Ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari pitää Suomen ulkopoliittista linjaa Britannian hermomyrkkyiskuun reagoinnissa sekä perusteltuna että oikein mitoitettuna.

– Hybriditoiminnassa ja -vaikuttamisessa vastuusuhteet ovat tyypillisesti epäselviä. Pitäisikö meidän vaan sallia kaikenlainen toiminta eikä puolustautua lainkaan? Yksi parhaista strategioista on varmasti juuri tällainen yhteisrintama.

Venäjän turvallisuuspolitiikkaa tutkivalla Helsingin yliopiston yliopistonlehtorilla Anna-Liisa Heusalalla on ymmärrystä sille, että Suomi lähti mukaan karkottamaan venäläisdiplomaatteja, mutta hän näkee Suomella olevan myös monista muista maista poikkeavan roolin.

– Meillä on omat realiteettimme Venäjän naapureina. Me olemme niitä, jotka yritämme rakentaa puheyhteyttä Venäjän ja lännen välille Ukrainan kriisin jälkeisinä aikoina.

Kansanedustaja Pertti Salolainen lisäsi tähän vielä, että "maailmasta ei löydy toista valtiota, joka toivoo Venäjälle niin hyvää kuin Suomi".