Näin lasten asioista päätetään Suomessa: "Päätökset tehdään hirveän usein musta tuntuu -periaatteella"

Lapsilta pitäisi kysyä mielipidettä heitä koskevassa päätöksenteossa, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Lapset ja nuoret
Lapset leikkivät ulkona.
Tiina Jutila / Yle

Kouvolan keskustassa on leikkipuisto, jonka nimi on Hampsta. Nimen keksi lapsi, ja perheet saivat osallistua puiston suunnitteluun. Kaupunki keräsi netissä ehdotuksia asukkailta. Ehdotusten perusteella puistoon valittiin esimerkiksi liukumäki.

Hampstaa voidaan pitää esimerkkinä siitä, miten lapsia on huomiotu päätöksenteossa. Läheskään aina näin ei tapahdu. Ei myöskään Kouvolassa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan päätösten vaikutuksia lapsiin pitäisi arvioida entistä järjestelmällisemmin. Se tarkoittaa sitä, että päätösten tueksi pitäisi hankkia luotettavaa tietoa, ja lapsilta ja nuorilta pitäisi kysyä mielipiteitä.

– Päätökset tehdään hirveän usein mutu eli musta tuntuu -periaatteella. Päätöksiin kirjataan hyviä tavoitteita, mutta se ei tarkoita, että päätös toteuttaisi asetettuja tavoitteita, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Vuoden alussa myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila ilmaisi samankaltaisen huolen STT:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun)koskien hallituksen lainvalmistelun puutteita.

Ratkaisuksi päätöksenteon ongelmiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaa lapsivaikutusten arviointia. Kyse on työkalusta, jolla hankitaan tietoa, jolla voidaan puntaroida erilaisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia ennakolta.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Siitä huolimatta käytäntö on yleistynyt hitaasti suomalaisessa päätöksentekokulttuurissa.

Ihmisten käytöstä voi olla vaikea ennakoida

Joskus vaikutusten ennakointi on kuitenkin hankalaa. Valmistelu on virkamiesten työtä.

– Esimerkiksi jos puistoon suunnitellaan polut, niin eivät ihmiset välttämättä kävele niitä pitkin, vaan oikaisevat kohdista, mistä suunnittelija ei menisi. Ihmiset eivät käyttäydy aina sillä tavalla, kun suunnittelee, sanoo Kouvolan kaupungin kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä.

Kaavoitusarkkitehti kertoo kannattavansa lapsivaikutusten arvioinnin lisäämistä. Tällä hetkellä Kaisa Niilo-Rämä suunnittelee Kouvolan ydinkeskustan osayleiskaavaa. Suunnittelu sisältää useanlaisia (siirryt toiseen palveluun) ennakkoselvityksiä. .

Hampstan leikkipuisto Kouvolassa.
Lapsi leikkimässä Hampstan leikkipuistossa Kouvolassa.Ville Pisto / Yle

Ylipäätään yhdeksi arvioinnin apuvälineeksi Kaisa Niilo-Rämä nostaa uuden teknologian.

– Esimerkiksi liikennettä pystytään simuloimaan jo aika paljon tietokonemallinnuksella. Voidaan tarkistella, miten liittymät toimivat tai sitä, miten rekka mahtuu ajamaan kurvien läpi. Puistosuunnitelmia tai kaavoja voidaan sen sijaan tarkastella 3D:nä.

"On ehkä keskitytty enemmän talouden hallintaan"

Tarpeeksi tarkasti tehtynä lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan välttää päätöksenteon pahimmat karikot. Ilman ennakkoarviointia päätöksistä voi seurata huonoja vaikutuksia, vaikka tavoitteet olisivat hyvät. Esimerkiksi lasten turvallisuus voi vaarantua, jos koulun läheisyyteen rakennettava tie suunnitellaan heikoin tiedoin lasten arkisista kulkureiteistä.

Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Sopimuksella turvatuilla oikeuksilla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia ja kehitystä.

Esimerkiksi Kouvolassa on vasta hiljattain alettu keskustella lapsivaikutusten arviointien teettämisestä virkakoneistolla.

Henna Hovi  (sd.)
Kouvolan lasten ja nuorten valtuuston puheenjohtaja Henna Hovi (sd.).Pyry Sarkiola / Yle

– Aiemmin sitä ei ole tunnistettu oleelliseksi tekijäksi päätöksenteossa. On ehkä keskitytty enemmän talouden hallintaan. Taloutta koskevat asiat mielletään yleensä päätöksenteossa faktoiksi. Lapsivaikutusten arviointi ei ehkä ole ollut arvoasteikossa riittävän korkealla, sanoo Kouvolan lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Henna Hovi (sd.).

Lapsiasiainvaltuutetun toimisto tutki jo vuonna 2011 (siirryt toiseen palveluun), miksi lapsivaikutusten arviointi ei ole yleistynyt Suomessa ja kansainvälisesti. Silloin esimerkiksi Hollanti vastasi, että ongelmana on, että lapsivaikutusten arviointi lisäisi byrokratiaa ja hidastaisi päätöksentekoa.

Pienet päätökset arjen keskiössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan lapsivaikutuksia tulee arvioida (siirryt toiseen palveluun), kun tehdään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun päätöksiä, jotka koskevat lapsia.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan kyse on lopulta arkisista asioista.

– Se voi olla koulun piha tai koulun sisustaminen, mistä päätettäessä kuunnellaan lasten ääntä. Voidaan kysyä lapsilta, että millainen sohvaryhmä kouluun tehdään. Voidaan pohtia, että onko sohville helppo kaikkien päästä ja tuottaako sohvaryhmä kuppikuntamaisuutta, kertoo MLL:n Kymen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan.

Arvioinnin yhtenä etuna on, että siinä selvitetään, millaisia vaikutuksia päätöksillä on erilaisiin lapsiryhmiin, kuten vammaisiin, mielenterveysongelmista kärsiviin, turvapaikkaa hakeviin tai kodin ulkopuolelle sijoitettuihin.

Tolpassa lapsista varoittava liikennemerkki
Janne Rönkkö / Yle

– Prosessi menee niin, että ensin harkitaan, koskeeko kyseinen päätös lapsia. Sitten kerätään faktoja päätettävinä olevista vaihtoehdoista. Yksi tärkeä osa siinä on on lasten ja nuorten kuunteleminen, sanoo Christa Carpelan.

– Lapsivaikutusten arviointi ei tarkoita, että päätösvalta luovutettaisiin lapsille, lisää Carpelan.

"Hyvinvointia edistävät päätökset ovat taloudellisesti kestäviä"

Päätöksentekokulttuurissa näyttäisi parhaillaan olevan käynnissä muutoksia. Kritiikistä huolimatta lapsivaikutusten arviointi sisältyy hallitusohjelmaan. Esimerkiksi Kouvola on päättänyt arvioida ennakolta, miten sen käynnissä oleva kouluverkkouudistus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Käytännössä tätä arviointia on tehty kysymällä asiasta suoraan lapsilta ja nuorilta.

Muitakin esimerkkejä löytyy. Lehtomäessä Kouvolassa sijaitsevan Kuovin perhepuiston uudistuksessa otettiin huomioon lasten ja nuorten ehdotuksia. Toisaalta Hampstan puiston kohdalla ei voida puhua tyylipuhtaasta lapsivaikusten arvioinnista. Kyse oli enemmänkin kyselystä, jonka kaupunki teetti asukkaille.

– Toki ihannetilanne olisi, että lapsivaikutusten arviointi olisi käytössä kaikessa päätöksenteossa. Todennäköisesti sitä tullaan kuitenkin ensijaisesti käyttämään niissä päätöksissä, jotka selkeästi koskettavat lapsia ja nuoria. Esimerkiksi ikäihmisten palveluita koskevissa päätöksissä lapsivaikutusten arviointia tullaan varmaan käyttämään vähemmän. Sen sijaan sitä voidaan soveltaa meidän lasten ja nuorten lautakunnan päätettävinä olevien asioiden valmistelussa, sanoo lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Henna Hovi.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa lapsivaikutusten arvioinnin taloudellista merkitystä. Selkeitä lukuja liitolla ei ole esittää lapsivaikutusten arvioinnin vaikutuksista.

– Päätökset, jotka edistävät hyvinvointia, ovat myös taloudellisesti kestäviä. Vaikutusten arviointi tukee kestävää julkista taloutta. Kyse ei ole vain lasten ja nuorten hyvinvoinnista, vaan se on myös kuntatalouden kannalta perusteltua, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen.