Metsähallituksen petolaskentojen mukaan ahmoja on eniten Käsivarressa

Maaliskuun lopussa laskettiin Pohjois-Suomessa suurpetoja kolmella eri alueella. Poroisäntä pitää laskentoja tärkeänä, mutta toivoisi petojen määrää vähennettävän suurien porovahinkojen vuoksi.

Kotimaa
Ahma hangen päällä.
Tuomo Karsikas

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila seuraa ahman jälkiä Joenkielinen-tunturin lähistöllä Lemmenjoen kansallispuistossa, Inarissa. Ahma on mutkitellut moottorikelkan jälkeä pitkin Lemmenjoelta etelää kohti.

– Tyypillinen ahman jälki on sellainen parijälki, ja se itse tassuhan on iso, joskus on verrattu, että se on aikuisen miehen kinttaan kokoinen, kuvailee Ollila.

Tuomo Ollila, Meahciráđđehus
Tuomo Ollilan mukaan ahman jäljet on helppo tunnistaa parijäljistä.Maiju Saijets / Yle

Ollila jatkaa työtään ja kaivaa lunta männyn juurelta, jonne ahma on jättänyt merkkinsä muille eläimille. Männyn tyven lumi on värjäytynyt aavistuksen keltaiseksi.

– Minähän löysin tästä männyn juurelta myös jätöksiä. Kokoamme tässä samalla Norjan puolen tutkijoille DNA-näytteitä.

Metsähallituksen ylitarkastaja kuuluu ryhmään, joka etsi maaliskuun aikana petoeläinten – ahmojen, susien ja ilvesten – jälkiä kolmella erämaa-alueella pohjoisimmassa Suomessa. Eniten lumisista tunturimaastoista löytyi ahman jälkiä, mutta vuosittain järjestetyissä petolaskennoissa havaitaan myös muiden petojen jälkiä. Esimerksi Lemmenjoen kansallispuiston alueelta löydettiin tänä talvena myös yhdet ilveksen jäljet.

Metsähallituksella on yhteensä kuusi aluetta, joissa petolaskentoja tehdään vuorovuosina.

Vuosittain jälkien kartoitusta tehdään kolmella eri alueella. Tänä vuonna vuorossa olivat Lemmenjoen kansallispuisto, Käsivarsi ja Itä-Inari. Tulevana talvena vuorossa ovat Muotkatunturi, Urho Kekkosen kansallispuisto ja Enontekiön itäosat.

Petokannat arvioidaan muun muassa jälkien perusteella

Metsähallitus hallinnoi laajoja alueita Pohjois-Suomessa. Alueiden haltijana sen intresseissä on myös selvittää, kuinka paljon petoja alueilla on.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollilan mukaan petolaskennoista saadaan tietoa suurpetotutkimukseen ja tukea poliittiseen päätöksentekoon.

– Yksi syy on se, että kaiken suurpetoihin liittyvät poliittisen päätöksenteon pohjana olisi se, että se perustuu johonkin laskettuun tietoon.

Tuomo Ollila, Meahciráđđehus guorada geatkkeluottaid.
Tuomo Ollila ahman jäljillä Lemmenjoen kansallispuistossa.Maiju Saijets / Yle

Suurpetokantojen seuranta ja kannan suuruuden arviointi perustuu Suomessa useaan eri menetelmään. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimat arviot kannan suuruudesta pohjautuvat ensisijaisesti petoyhdyshenkilöiden muodostoman vapaaehtoisen kenttäorganisaation keräämään havaintoaineistoon. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat havaintonsa Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään (siirryt toiseen palveluun).

Luonnonvarakeskus käyttää petokantojen arvioinnissa myös Metsähallituksen, poronhoitajien ja metsästäjien suorittamia maalaskentoja sekä kirjaamia petohavaintoja ja riistakolmiolaskentoja. Näiden tietojen pohjalta Luonnonvarakeskus tekee vuosittain arviot suurpetokantojen koosta, lisääntymistuotosta sekä metsästettävyydestä. Riistahavainnot-palvelussa voi käydä katsomassa Luonnonvarakeskuksen Suomen riistalajeihin liittyvää seurantatietoa. (siirryt toiseen palveluun)

Laskennoissa eniten ahmoja Enontekiöllä ja Inarissa

Kevään 2018 petolaskennoissa Käsivarsi näyttäytyi petorikkaimpana alueena. Tällä kertaa Käsivarren alueelta saatiin havaintoja 15 ahmasta. Lemmenjoen alueella löytyi 7-8 ahman ja yhden ilveksen jäljet. Itä-Inarissa löydettiin kahden ahman jäljet. Metsähallituksen erikoistutkija Tuomo Ollilan mukaan havainnot ovat samankaltaisia kuin aiempinakin vuosina.

– Tässä on vielä tarkka analyysi tekemättä, voi olla yksi vähemmän tai enemmän kuin näissä luvuissa, arvio Ollila.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen ahmakannan suuruudeksi reilut parisata ahmaa, vuoden 2017 arvion mukaan Suomessa on noin 220–250 ahmaa (siirryt toiseen palveluun). Metsähallituksen keräämien tietojen mukaan suuri osa Suomen ahmoista elää Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Poromiehet mukana laskennoissa – “Saamme äänemme kuuluviin”

Sallivaaran paliskunta sijaitsee Inarissa pääosin Lemmenjoen kansallispuiston alueella. Inarin länsiosat ovat niitä alueita, joilla ahmahavaintoja on runsaasti. Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi tuntee paliskuntansa ahmatilanteen ja pitää hyvänä, että petoja lasketaan yhteistuumin.

Nils-Heikki Näkkäläjärvi
Nils-Heikki Näkkäläjärven mukaan petolaskenta yhteistuumin on toimiva järjestely.Kirsti Länsman / Yle

Näkkäläjärvi pelkää kuitenkin tämän talvisten petohavaintojen olevan puutteellisia.

– Kyllä tämä vaikuttaa aika samanlaiselta määrältä, mitä olemme aikaisempina vuosina saaneet näissä laskennoissa. Aiempina vuosina on kuitenkin tullut ilmi, että ahmoja on ollut alueellamme enemmän alkutalvesta, sanoo Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi arvioi, että tämän talven laskentoihin ovat voineet vaikuttaa lumiolosuhteet ja säät. Lumijälkilaskentojen aikaan oli lumisateita, tuulista ja tuiskuja erityisesti tunturialueilla, jossa ahmat elävät.

– Tottakai se vaikuttaa. Eihän silloin pysty toimimaan kunnolla, täytyy osua ajamaan juuri tuoreiden jälkien päälle, jotta ne löytyvät.

Vaikka nyt saadut luvut eivät olekaan poromiehen mielestä sataprosenttisen pitävät, tapa laskea petoja yhdessä viranomaisten kanssa on toimiva.

– Minä näen hyvänä sen, että meillä on yhteistyötä ja keskustelua Metsähallituksen työntekijöiden kanssa, jotka tätä seurantatyötä tekevät. Sen kautta saamme myös oman äänemme kuuluviin. Meidän mielestä niitä (ahmoja) on vielä aivan liikaa ja määrää täytyisi vieläkin vähentää, Näkkäläjärvi sanoo.

Talven aikana löytynyt toistasataa raatoa

Ahmojen määrän vähentämistä Lemmenjoen alueella ja Sallivaaran paliskunnassa Näkkäläjärvi perustelee isoilla porovahingoilla. Tänä vuonna ahma on tappanut yli sata poroa.

– Ahmat ovat tehneet tähän mennessä joulukuun alusta lähtien vahinkoja noin sadalle viidellekymmenelle porolle. Siihen lukuun ei ole vielä laskettu kaamosaikaa viime vuoden puolelta. Luku on vähän pienempi kuin vuosi sitten tähän aikaan, mutta pelkään, että pedot tekevät vielä lisää vahinkoja kun talvi jatkuu ja sataa lunta.