1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Neandertalilaisista tutkituimmalla on aina vain kerrottavaa – tarkentuneet menetelmät paljastavat yhä enemmän

Neandertalilaiset eivät huolehtineet toisistaan vain yhteisön hyödyn vuoksi vaan myös myötätunnosta, kertoo yksi tuoreista tutkimuksista.

La Ferrassie 1:n pääkallo on säilynyt hämmästyttävän ehjänä kymmeniä tuhansia vuosia. Kuva: Desc/Em / CC BY-NC-SA 2.0

Hän oli omana aikanaan iäkäs mies, jota me pitäisimme keski-ikäisenä. Hän oli nähnyt elämää – siitä todistivat monet parantuneet luunmurtumat – ja hengitys kulki jo vaivalloisesti. Hänen kuolemastaan on 40 000–54 000 vuotta.

Tutkimusmenetelmien kehittyminen tuo yhä uutta tietoa neandertalilaisista, jotka asuttivat Eurooppaa ja Aasiaa satoja tuhansia vuosia. Nyt lisää salaisuuksiaan paljastanut La Ferrassie 1 on neandertalilaisista tutkituimpia, voi jopa sanoa oman ihmislajinsa julkkis.

Hautapaikkansa mukaan nimetyn ja numeroidun miehen on arvioitu eläneen ainakin 50-vuotiaaksi. Hänen jäännöksensä löytyivät runsaat sata vuotta sitten La Ferrassien luolan hautakuopasta Dordognen laaksosta Ranskasta yhdessä aikuisen naisen ja useiden lasten jäännösten kanssa.

La Ferrassie 1:n pääkallo on edelleen lajin suurin ja täydellisin kallolöytö, ja muutoinkin hänen luurankonsa on säilynyt poikkeuksellisen kokonaisena.

Hänen ansiostaan voitiin jo aikoinaan osoittaa kiistatta, että neandertalilaiset kävelivät pystypäin ja hyvin samanlaisin askelin kuin me nykyihmiset, eivät kumarassa löntystäen, kuten oli oletettu.

Luut todistavat hautajaisista

Baskimaan yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa La Ferrassie 1:n luurankoa tutkittiin mikrotomografialla, jolla saatiin tarkka kuva kallon ja useiden luiden anatomiasta ja vammoista. Keskikorvassa olivat säilyneet paikoillaan jopa ihmisruumiin pienimmät luut, vain millimetrien mittaiset vasara, alasin ja jalustin.

Aivan rauhaan aika ei ollut luurankoa jättänyt. Rikostutkinnassakin käytetyt menetelmät osoittivat, että luihin oli tullut kuoleman jälkeen useita murtumia.

Kaikki luut olivat kuitenkin anatomisesti oikeilla paikoillaan, mikä osoittaa murtumien syntyneen maamassan painosta. Se vahvistaa, ettei ruumis ollut lojunut taivasalla, vaan miehen yhteisö oli haudannut hänet, kertoo Journal of Human Evolution (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkimukseen osallistuneen yhdysvaltalaisen Binghamtonin yliopiston sivulla on aiheesta video (siirryt toiseen palveluun).

La Ferrassie 1 ei ollut poikkeus

Myös muiden La Ferrassien luolan vainajien pääteltiin jo kauan sitten tulleen tarkoituksella haudatuiksi. Tieto ällistytti tuolloin, koska vielä ei tiedetty, miten nykyihmisen kaltaisia neandertalilaiset olivat tunne-elämältään ja sosiaalisilta tavoiltaan.

Tuorein lisä noihin tietoihin on brittiläisen Yorkin yliopisto (siirryt toiseen palveluun)n toissa kuussa World Archaeology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus siitä, miten myötätuntoisesti neandertalilaiset suhtautuivat sairaisiin ja loukkaantuneisiin.

La Ferrassie 1:n tavoin useimmat muutkin arkeologien löytämät neandertalilaiset olivat saaneet elämänsä aikana ainakin yhden pahan vamman. Joissakin tapauksissa he olivat eläneet vielä pitkään vammautumisensa jälkeen. Tutkijoiden mukaan se oli ollut mahdollista vain siksi, että toiset olivat pitäneet heistä huolta.

Tutkimuksessa arvioidaan, että yhteisön jäsenet, jotka eivät vanhuuttaan tai vammaisuuttaan kyenneet metsästämään tai keräämään ravintoa olivat silti arvossaan – ehkä sellaisissa tehtävissä, joihin he pystyivät.

Tutkimuksen päätelmä onkin, että valmius huolehtia toistensa selviämisestä ilman välitöntä palkkiota oli keskeinen syy neandertalilaisten pitkäaikaiseen menestykseen Euroopan asuttajina.

Tänä vuonna on ilmestynyt myös saksalaisen Max Planck -instituutin tutkimus, joka osoittaa, että neandertalilaisetkin ymmärsivät kuvien symboliikkaa, mitä on pidetty meidän lajimme erityisominaisuutena. La Pasiegan luolassa Espanjassa otetussa kuvassa on neandertalilaisen yli 64 000 vuotta sitten piirtämä tikapuukuvio, eikä se ole ainoa esimerkki nendertalilaisten säilyneestä taiteesta, tutkijat sanovat. Kuva: P. Saura

Kaksi esimerkkiä huolenpidosta

Irakista Shanidarin luolasta löytyneeltä 35–50-vuotiaalta mieheltä puuttui käsi ja puolet käsivarresta ja hänen toinen säärensä ja jalkateränsä olivat epämuodostuneita. Hänellä oli myös pitkälle edennyt nivelreuma, toinen silmä oli luultavasti sokea päähän jo nuorena osuneen iskun vuoksi, ja hän oli osittain kuuro.

Vammat olivat syntyneet jo kauan ennen hänen kuolemaansa, eikä hän olisi voinut säilyä hengissä ilman, että sai muilta joka päivä ruokaa ja muuta apua, tutkijat päättelevät. Samasta luolasta löytyi myös toinen aikalainen, jonka luut kertoivat hoitoa vaatineista vammoista.

Ranskasta La Chapelle aux Saintsista löydetty 25–40-vuotias mies oli monisairas, ja varsinkin selkärankaa rappeuttanut luusairaus oli tehnyt hänestä vähitellen toimintakyvyttömän.

Ennen kuolemaansa hän oli ollut kuukausia kyvytön auttamaan yhteisönsä elannon hankkimisessa, tutkijat arvioivat. Häntä ei kuitenkaan ollut jätetty nääntymään nälkään eikä ilman hoitoa, kun hän todennäköisesti kärsi korkeasta kuumeesta.

Kun hän sitten kuoli, hänet peiteltiin huolellisesti maahan La Ferrassien luolan vainajien tavoin.